Epätavallisia junien pääteasemia

[Eljas Pölhö]

NIVAVAARA (Kemijärven junien lähtö/pääteasema ennen siltojen valmistumista Rovaniemellä)

Oliko kyseessä siis oma rautateiden saarekkeensa Kemijärven ja Nivavaaran välille, ilman yhteyttä mihinkään muuhun rataverkkoon? Miten sinne saatiin kalusto, ja miten kaluston huolto oli toteutettu?

Muutama veturi ja matkustajavaunu vietiin jäitse joen yli. Ensimmäisessä erässä Tornio-Laurila-Koivu-osuutta varten kaksi veturia ja 10 matkustaja- ja postivaunua. Tavaravaunuja löytyi paikan päältä. Esimerkiksi Rovaniemen ja Kemijärven väliltä 145 vaunua, joista 57 oli venäläisiä.

Nivavaaran ja Kemijärven väliä ei voitu avata laakista, vaan etappi kerrallaan sitä mukaa kuin sillat oli korjattu ja pääraiteen kiskotus vaihdettu tai kunnostettu. Esimerkiksi Misin satamaraide purettiin väliaikaisesti ja nekin kiskot käytettiin pääraiteen kunnostukseen.

Eri osuuksia avattiin seuraavasti:
Tornio-Laurila-Koivu 1.4.1945
Koivu-Rovaniemi 16.4.1945
Rovaniemellä jokien ylitys tilapäisillä silloilla tammikuussa 1946 (yleiselle liikenteelle).
Koko matka Rovaniemi-Kemijärvi saatiin valmiiksi 19.3.1946 klo 21:52

Tarkemmat tiedot yksittäisistä töistä ja töiden edistymisestä on Pohjoissuomen ratojen jälleenrakennuksen kertomuksessa ja tarkastusmatkojen raporteissa.

[Markku Naskali]

Vielä kysymys tietäjille: Oliko tuo Hopealinjan seisake vain yhtä junavuoroa/paria varten vai oliko muuta liikennettä? Ja mikä oli paikan nimi? Minulla on mielikuva että olisi käytössä ollut sekä Aulanko että Hopealinja.

[Eljas Pölhö]

Vielä kysymys tietäjille: Oliko tuo Hopealinjan seisake vain yhtä junavuoroa/paria varten vai oliko muuta liikennettä? Ja mikä oli paikan nimi? Minulla on mielikuva että olisi käytössä ollut sekä Aulanko että Hopealinja.

Esimerkiksi 1954 seisakkeen nimi oli Aulanko ja sillä pysähtyi kolme pikajunaa:
MP67 klo 10:48
P61 klo 14:27
MP68 klo 21:05

[Markku Naskali]

Kiitos tiedoista Eljas! Ilmeisesti pysähdykset olivat nimenomaan laivayhteyksien vuoksi. Joskus noilla main markkinoitiin nimenomaan kiertomatkoja joissa kuljettiin osin junalla ja osin sisävesilaivoilla. Eräässä VR:n mainosjulisteessa joskus 60-70-lukujen taitteessa "Porkkana" painelee Lempäälän maisemissa. Kun kesätyöpaikalla kyseltiin minne aion mennä viikonloppuna, vastasin, että katsokaa aseman seinältä.

[Antero Airola]

Hämeenlinnassa Vanajaveden sillan alla olevan seisakkeen nimi oli ainakin 1960 - 1980 Hopealinja. Siellä pysähtyi 1960-luvun alussa 2 Tampereelle menevää pikajunaa, myöhemmin 1. Se oli syöttölikennettä Hopealinjan Hämeenlinna - Tampere ja Hämeenlinna - Kaivanto vesibuseille.

Joko joku on maininnut Lohjan kauppalan? Vuoden 1935 aikataulussa on kulussa 3 junaparia, joista 2 ilmeisesti Hangosta / Hankoon ja yksi vain Lohja - Lohjan kauppala. Junissa oli tietysti sekä 2 että 3 luokka. Siis höyryveturi.

[Teppo Niemi]

Aikataulu no 68 junille 1.5 (18.4) toistaiseksi: 20 RAIVOLA, 25 HOVINMAA, 33 NURMI, 33 NURMI, 36a BJÄLOOSTROW(Valkeasaari, 53 PERKJÄRVI, 61 LEVASCHOVO, 146 FREDERIKSBERG, 156 KORSO, 332 KÅLLBY,

[Markku Naskali]

Tuo Hopealinjan seisake oli tietenkin radan varressa mutta laituri alhaalla rannassa Ja tuossahan se oli ongelma kertomassani tarinassa. Onneksi silloin oli vielä ihmisiä töissä ja konnari pidätteli junaa sen verran että ehdin kyytiin

[Kari Juntunen]

Vuoden 1963 kesäaikataulusta löytyy H27 Helsinki - Hanko satama. Ajettiin kiskoautolla, pysähdykset Siuntio, Karjaa, Tammisaari, Hanko. Paluusunnassa kulki H250A Hanko satama - Karjaa, Karjaalta oli jatkoyhteys Helsinkiin Turun satamasta tulevalla moottoripikajunalla MP38A.

Huutokoski oli pääteasemana myös 1986. Tällöin oli kulussa kiskoautot H914 Savonlinna - Huutokoski sekä H913 Huutokoski - Savonlinna-Kauppatori. Näiltä junilta oli Huutokoskella yhteys Joensuun - Turun pikajuniin.

Hangon sataman juna on tarkoitettu uuden Hansa Express-autolautan matkustajille, lautta kulki aluksi Hangosta Travemündeen, myöhemmin lähtöpaikaksi vaihtui Helsinki.

Huutokoski toimi tosiaan tuona kesänä Savonlinnan lätän pääteasemana. Pieksämäeltä Savonlinnaan päin matkustettaessa vaihtoaikaa oli noin 40 minuuttia, tällä yhteydellä kerran matkustinkin. Tunnelma hiljaisella asemalla oli perin erikoinen ja vanhoja aikoja muistuttava: Joukko matkustajia (pari kolme kymmentä) aurinkoisena päivänä syrjäisellä risteysasemalla kaikessa rauhassa penkeillä istuskelemassa tai laiturilla tallustelemassa junaa odotellen, osan käydessä läheisessä pikkukaupassa evästäydennystä kiireettömästi hakemassa

Ennen vanhaanhan odotusajat asemilla saattoivat kestää tuntikausia, tai yönkin yli, kun junia kulki harvakseltaan. Asemien odotushuoneet pitkine penkkeineen olivat oikeasti tarpeellisia.

[Kari Juntunen]

Ei koske pääteasemia mutta sivuaa aihetta.

Tuo oli totta, Hopealinjan laituri oli kovin lyhyt, vaikka siinä pysähtyvä juna oli 70-luvulla hyvin pitkä, klo 10 Helsingistä Rovaniemelle lähtevä päiväjuna. Eli kaikkea muuta kuin asiallinen järjestely matkailijoille.

Sama ilmiö oli hyvin pitkään Helsinki-Riihimäki ruuhkajunassa joka lähti joskus klo 16 jälkeen ma-pe ja pysähtyi Keravan jälkeen kaikilla liikennepaikoilla. Puuvaunuja oli toistakymmentä, eivätkä ne sopineet alkuunkaan pikkuseisakkeiden laitureille Kytömaalta pohjoiseen. Pakko oli loikkia penkalle parhaan kykynsä mukaan. Vakiomatkustajat toki tiesivät mihin vaunuun kannatti mennä jotta pääsee asianmukaisesti laiturin kohdalla ulos. Miten lie loikkaukset junasta penkkaan onnistuneet talvella hankiaikaan, itse koin kyseistä "mukavuutta" vain satunnaisilla kesä-hupi-junailumatkoilla

[Simo Virtanen]

Ei koske pääteasemia mutta sivuaa aihetta.

Tuo oli totta, Hopealinjan laituri oli kovin lyhyt, vaikka siinä pysähtyvä juna oli 70-luvulla hyvin pitkä, klo 10 Helsingistä Rovaniemelle lähtevä päiväjuna. Eli kaikkea muuta kuin asiallinen järjestely matkailijoille.

Sama ilmiö oli hyvin pitkään Helsinki-Riihimäki ruuhkajunassa joka lähti joskus klo 16 jälkeen ma-pe ja pysähtyi Keravan jälkeen kaikilla liikennepaikoilla. Puuvaunuja oli toistakymmentä, eivätkä ne sopineet alkuunkaan pikkuseisakkeiden laitureille Kytömaalta pohjoiseen. Pakko oli loikkia penkalle parhaan kykynsä mukaan. Vakiomatkustajat toki tiesivät mihin vaunuun kannatti mennä jotta pääsee asianmukaisesti laiturin kohdalla ulos. Miten lie loikkaukset junasta penkkaan onnistuneet talvella hankiaikaan, itse koin kyseistä "mukavuutta" vain satunnaisilla kesä-hupi-junailumatkoilla

Eipä tuo mikään 70-luvun asia ole ollut vaan vielä armonvuonna 2020 pääradalla kuulutettiin Lempäälässä pysähtyvissä junissa laiturin olevan lyhyt ja matkustajia pyydettiin siirtymään keskimmäisiin vaunuihin.

Sitä en tarkistanut, että oliko aikataulut synkronoitu Hopealinjan aikataulujen kanssa.

Nyt ilmeisesti on laiturin pidennykset Lempäälässä valmiit tai ainakin tuloillaan. En ole vuoteen junassa kulkenut.

[Markku Naskali]

Lempäälässä on tosiaan lyhyet laiturit. Noin5-6 vaunuaosuu kohdalle. Tekeillä on kyllä pidennys, mutta milloin ta tapahtuu on hämärän peitossa.
Pitkään aikaan ei ollut tarvetta pidemmille, mutta nyt liikenne on kasvanut ja esim. useat IC-junat pysähtyvät. Tuolla viittaksella Hopealinjaan ei ole yhteyttä. Silloin eivät pikajunat Lempäälässä pysähtyneetkään.

[Simo Virtanen]

Tuolla viittaksella Hopealinjaan ei ole yhteyttä. Silloin eivät pikajunat Lempäälässä pysähtyneetkään.

Hopealinja pysähtyy edelleen Lempäälän rautatieaseman vieressä. Ei siis mitään estettä vaihtaa kulkuvälineestä toiseen.

[Markku Naskali]

Jos Hopealinja kulkisi. Henkitoreissaan koko firma.

[Juhani Pirttilahti]

Haarajoki toimii parhaillaan Z-junien pääteasemana. Liikennöidään vain Lahden suuntaa.

[Pertti Miettinen]

Junan erikoisena lähtöasemana on toiminut Suoniemi osan aikaa vuodesta kesinä 1964 ja 1965, Karkku on ollut myös mutta nyt en löydä aikataulua minä vuonna se on ollut, lisäksi Tuuri on ollut on ollut kesällä 1964 määrä- ja lähtöasemana, Alavus myös kesällä 1977, Lapua myös kesällä 1977. Mäntyharju v. 1918, Urjala v. 1918.

[Teppo Niemi]

- Turussa on ollut Pansiossa Laivastoasemalla joskus henkilöliikenteen pääteasema, joidenkin tietojen mukaan 1950-luvulla jollekin työläisjunalle joka lähti Liedosta?

Eikös Pansioon ajettu joskus 80-luvun lopulla työläisjunaa Porkkanalla?

Kyllä, sellaisella on itsekin tullut matkustettua, junahan kulki Paimion ja Pernon Telakan välillä. Eli aamuisin juna kulki Turku - Paimio - Pernon Telakka - Turku. Illalla reitti oli päinvastainen.

[Petri Kiviniemi]

- Turussa on ollut Pansiossa Laivastoasemalla joskus henkilöliikenteen pääteasema, joidenkin tietojen mukaan 1950-luvulla jollekin työläisjunalle joka lähti Liedosta?

Eikös Pansioon ajettu joskus 80-luvun lopulla työläisjunaa Porkkanalla?

Kyllä, sellaisella on itsekin tullut matkustettua, junahan kulki Paimion ja Pernon Telakan välillä. Eli aamuisin juna kulki Turku - Paimio - Pernon Telakka - Turku. Illalla reitti oli päinvastainen.

Piikkiön ja Pernon telakan välillä.

[Rainer Silfverberg]

Hangon vuokra-alueen aikana 1940-41 on ymmärtääkseni Skogby ollut suomalaisten junien pääteasema Hangon radalla.

Erilaisia urheiluun liittyviä ym yleisötapahtumia varten on käytetty seuraavia normaalista poikkeavia pääteasemia matkustajajunia varten. Sitä en tiedä tarkkaan ovatko jotkut junat olleet ihan vakioliikenteen junia jotka ovat jatkaneet jollekin poikkeavalle pääteasemalle.
- Töölön tavara-asema 1952 olympialaisten aikana
- Salpausselkä erilaisten hiihtokisojen aikana, yhä edelleen
- Imatrankoski 1970-luvulla, ainakin 1974 koska itse nähty,  Imatran Ajojen (ratamoottoripyöräilyn MM-osakilpailu) aikana
- Turkuhallin (nimetön?)  seisake joidenkin Turussa pelattavien jääkiekko-ottelujen aikana
- Hyvinkää Rautatiemuseo, Rautatiemuseon erilaisten teemapäivien sekä Suomen rautatieliikenteen 150-vuotisjuhlien aikana
- mitä muita, onhan niitä varmaan ollut ??

Tietääkö joku enemmän Puolustusvoimien varusmiesten erilaisten lomajunien järjestelyistä, kulkiko junia asemille  joihin ei säännöllistä henkilöliikennettä? Itse olen kuullut vain RUK:n junista 1970-luvun alussa Haminaan.

Helsingin pääasetinlaittteen  tulipalon takia oli kesällä 1992 muistaakseni poikkeusjärjestelyjä peräti viikon, parin aikana.
-Pääradalla kaukojunien pääteasema oli Oulunkylä, myöhemmin Tikkurila.
-Rantaradan kaukojunien pääteasema oli Pitäjänmäki.
Päärautatieaseman ja näiden asemien välille oli järjestetty heilurijunaliikenne Sm-yksiköillä

Sitten se Kansainvälinen liikenne:
- Pietarin Laatokan asema oli lyhyen aikaa 2000-luvun alussa Sibelius-pikajunan pääteasema Pietarissa. En muista oliko Repinin kanssa?
- Imatrankoski-Viipuri, ajettiinko enemmän kuin yksi juna, vai lässähtikö hanke?
- 2. maailmansodan aikaan on ollut monenlaista junaa Torniosta mm Malmöön ja mahdollisesti Osloon, mutta koska tilaaja Saksan Wehrmacht niin tuskin siviileillä on ollut asia niiden kyytiin. Sama juttu suomalaisia sotalapsia kuskaavien junien kanssa.

Hiihtosesonkijunat:
- Vuokatti, makuu- tai retkeilyvaunuja 1950-60 -luku?
- Taivalkoski, yöpikajuna Helsingistä, 1990-luku
- Pasilan autojuna-asema, siis pelkästään sieltä, nykyisinkin, suoria yöjunia Rovaniemelle tai Kolariin
- Rupesin miettimään onko Nilsiä mahdollisesti ollut pääteasema joko yöjunalle tai pelkälle makuuvaunulle? Joku yöjuna ajettiin hiihtosesonkiaikaan 1980-90 luvulla Juankosken rataa pitkin, mutta kulkiko se Joensuuhun asti vai minne?

[[Tunnus poistettu]]

Saunakallion voi kai laskea mukaan, 2007-2011 G-junan pääteasema. Tosin kaikki sen kuitenkin tietävät. (ehkä) (varmaan joku senkin on jo maininnut)

[Mikko Nyman]

Saunakallion voi kai laskea mukaan, 2007-2011 G-junan pääteasema. Tosin kaikki sen kuitenkin tietävät. (ehkä) (varmaan joku senkin on jo maininnut)

Saunakallio toimi pääteasemana paljon ennen G-junaakin. Veturivetoisen "J-junan" pääteasema oli Saunakallio, kunnes se muuttui ensin Hyvinkääksi ja mahdollisesti myöhemmin Riihimäeksi. "J-junan" lähtöasema Helsingin suuntaan oli aina Saunakallio.

Tietäjille kysymys: aloittiko Saunakallion "J-juna" kulkunsa veturivetoisten K-junien loppumisen jälkeen vuonna 1987 tai 1988?