Voisi vaikuttaa paikkansapitävältä, JOS asiaa ei miettisi yhtään pidemmälle.
Marinin hallituksen aikana aloitettiin mm. seuraavat hankkeet:
-Hanko-Hyvinkää -sähköistys
-Iisalmi-Ylivieska -sähköistys
-Laurila-Haaparanta -sähköistys ja asemien rakentaminen
Nämä ovat tietysti totta, joskin Hanko–Hyvinkää- ja Iisalmi–Ylivieska-rataosat ovat roikkuneet valtion sähköistysohjelmassa jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Marinin hallituksen aikana hankkeet saatiin toki vihdoin käyntiin. Laurila–Haaparanta-välin sähköistyspäätös taitaa sen sijaan olla puhtaasti Marinin hallituksen aikaansaannoksia.
On syytä huomioida, että Antti Rinteen pätkähallituksen aikana liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Sanna Marin keskeytti kesällä 2019 yhtenä ensimmäisistä ministeritehtävistään Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuksen valmistelun. Tällä päätöksellä pedattiin peti LVM:n ja VR:n väliselle ns. ysivuotiselle suorahankintapahville, jolla taattiin VR:n de facto -monopolin jatkuminen aina 2030-luvulle asti huolimatta muodollisesta, vuonna 2021 voimaan tulleesta henkilöjunaliikenteen open accessista. Marinin operaation taustalla oli demareiden vaalilupausten lunastaminen ay-liikkeelle, joka oli taasen rahoittanut avokätisesti SDP:tä kevään 2019 eduskuntavaaleissa.
Ja vaikka henkilöjunaliikenne Suomen puolelta Haaparantaan alkaa nyt Orpon hallituksen aikana, on hyvä muistaa, että liikenteen aloittaminen on varsin pieni työ verrattuna sen vaatimaan infarakentamiseen. Kova työ tehtiin siis jo viime hallituksen aikana ja nykyinen hallitus pääsee ikäänkuin keräämään hedelmät.
Henkilöjunaliikenteen jatkaminen Kemistä (Laurilasta) Haaparantaan ei ole aiemminkaan vaatinut sähkövetoa, eikä se vaatisi sitä nytkään. Oulusta Kemiin ja edelleen Kolariin on liikennöity dieselvetoisia henkilöjunia aina
*), mutta jostain syystä juuri Haaparannan liikenne viisi kilometriä Tornio-itäisestä lounaaseen vaatii nykyisin sähkövedon. Jokainen voi tietysti tulkita itse, onko tuon kyseisen rataosuuden sähköistys todellisuudessa edellytys henkilöjunaliikenteen operoinnille vai ei.
Orpon kaudella valtion tukea joukkoliikenteelle on pienennetty, samoin kuin tukea joukkoliikenteen hankkeisiin. Kenties näkyvimpänä seurauksena Tampereen raitiotien laajeneminen hidastui selkeästi näiden leikkausten seurauksena ja raitiotiet Pirkkalaan ja Linnainmaalle valmistuvat neljä vuotta suunniteltua myöhemmin, kun töitä ei valtion tukien pienennettyä pystyttykään aloittamaan aikataulussa.
Tämä voi hyvin pitää paikkansa, joten en kyseenalaista näkemystäsi tältä osin.
Viimeksi kun kokoomus ja perussuomalaiset olivat hallituksessa (Sipilän hallitus), kohdistettiin henkilöjunaliikenteeseen massiiviset leikkaukset keväällä 2016.
Tämä puolestaan ei mennyt aivan näin. Sipilän hallituksen aikaan syksyllä 2015 päätettyjen ostoliikenteen määrärahanipistysten taustasyynä oli se, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille – ja itse asiassa myös valtion omistajaohjauksesta tuossa vaiheessa vastanneelle pääministeri Juha Sipilälle – selvisi, kuinka paljon VR:n suorahankintasopimuksessa oli todellisuudessa ilmaa. Lopulta VR:n velvoitejunien määrää kasvatettiin keväällä 2016 merkittävästi vastineeksi tuolloin voimassa olleesta henkilöjunaliikenteen yksinoikeussopimuksesta. Käytännössä "monopolista otettiin kaikki irti", kuten virkamieslähteet silloin asian muotoilivat.
On myös hyvä muistaa, että Vihreät on varsin pieni puolue, eikä todellakaan pääse hallitukseen mennessään yksin hallitusohjelmaa sanelemaan. Marinin hallituksessa oli viisi puoluetta, joilla oli erilaiset intressit, ideologiat ja tavoitteet.
Marin oli
pääministerinä mitä parhain, mutta Suomen kansantalouden kannalta katastrofi. Toki maamme eli muun maailman tavoin poikkeusaikoja Marinin pääministerikaudella, mutta se on kokonaan toisen keskustelun aihe.
*) Joku kuitenkin puuttuu pilkkuihin, joten mainittakoon, että Oulu–Rovaniemi-välin sähköistyksen valmistuttua joulukuussa 2004 Kolarin (yö)junien veturinvaihdot sähköstä dieseliin ja päinvastoin suoritettiin Kemissä, kunnes ne siirrettiin takaisin Ouluun 8. tammikuuta 2006 alkaen.
