07.04.2015 / Helsinki asema
07.04.2015 Siemensin juhlavuoden tekstit Vectron-veturin kyljessä. Tämä koeveturi palaa takaisin Saksaan elokuun loppuun mennessä. Ensimmäiset linjakoeajot tehdään tämänhetkisten suunnitelmien perusteella 22.4.2015.
Kommentit
| 07.04.2015 14:45 | Heikki Jalonen: | Tässäpä onkin mielenkiintoiset jarrusymboliikat: ep-jarruja eri lajeihin, mutta myös EBO. Suomessahan hätäjarrun ohitusta ei kaiketi ole vielä ollut missään kalustoyksilössä käytössä? |
|
| 07.04.2015 16:19 | Oskari Kvist: | Eikös tuo ole Sr2:ssa ja Sm4, Sm5:ssa nyt ainakin. | |
| 07.04.2015 16:35 | Oskari Kvist: | Ilmeisesti R+E ja P+E määritellään myöhemmin koeajojen perusteella tms. tälle? | |
| 07.04.2015 17:28 | Ziggy Hulden: | Juuri ainakin Oskarin mainitsemissa on, tähän hätään en muista miten muissa. | |
| 07.04.2015 19:45 | Joona Kärkkäinen: | Onhan Sr2+kakskerrosvaunuissa EBO. | |
| 25.05.2015 10:53 | Toni Lassila: | Mitä tuo "REV" tarkoittaa? Tämän lisäksi en ole törmännyt siihen kuin entisissä Sibelius-vaunuissa. | |
| 25.05.2015 14:14 | Rainer Silfverberg: | REV = "Revidoitu" eli katsastettu. | |
| 26.05.2015 12:57 | Kimmo T. Lumirae: | Ehkä pikemminkin revisoitu eikä revidoitu, jälkimmäinen viittaa haavan avaamiseen ja puhdistamiseen. Revisointihan on tarkastamista, "reviisori" oli rautateilläkin tuttu ammattinimike eli vaununtarkastaja. Mutta kuitenkin suomeksi "katsastamista". | |
| 26.05.2015 16:18 | Rainer Silfverberg: | Äidinkieleni on ruotsi eikä suomi , enkä ole terveydenhoitoalan ammattilainen, joten kun ruotsiksi "revidera" tarkoittaa juuri tarkastamista / katsastamista (myös tilintarkastamista) niin luulin että suomeksikin tulee d-kirjain keskelle. | |
| 26.05.2015 16:51 | Kimmo T. Lumirae: | Minä puolestani en muistanut tuollaista sanaa ruotsin kielestä lainkaan. | |
| 30.05.2015 02:12 | Uwe Geuder: | Saksan sana on "Revision". Luulisin että se tulee latinasta. "Re" = uudelleen, "visio" = näkö, katso. Siis (uudelleen)katsastus. (En ole koskaan opiskellut latinaa.) Sanalla on tosi monta merkitystä, siis hyvin erilaisa asioita voi katsoa uudestaan: http://de.wikipedia.org/wiki/Revision Veturin tapauksessa se on linkki "Technische Überprüfung" Verkosta löysin sivuston http://www.revisionsdaten.de . Paitsi katsastuksia löytyy myös paljon muuta tietoa. Jos halua vähä selailla kannattaa ehkä aloita haltijalistasta http://www.revisionsdaten.de/tfzdatenbank/suche.php?art=3 tai sarjasta http://www.revisionsdaten.de/tfzdatenbank/suche.php?art=2 Ruotsin kielessä sama sana "revision" on myös olemassa. Wikipedia tuntee vain yhden merkityksen, tilintarkastus. Minun 25 vuotta vanha "Svensk ordbok" tuntee 3 merkitystä, mutta katsastus ei ole mukana. |
|
| 30.05.2015 02:24 | Uwe Geuder: | Saksassa katsastus ("Revision") on voimassa 6 vuotta ja sitä voi uusia 2 kertaa vuodella, korkeintaan siis 8 vuotta. (En tiedä onko se kaikille vetureille sama.) Oikeasti se Revision on paljon enemmän kuin katsastus. Veturi puretaan kokonaan osiinsa (ks. "valkoinen" kuva). Ilmeisesti uusiminen on sitten paljon kevyempi prosessi. http://www.eisenbahnmedia.de/html/baureihe218/diemaschine3.htm |
|
| 30.05.2015 02:35 | Uwe Geuder: | > Suomessahan hätäjarrun ohitusta ei kaiketi ole vielä ollut missään kalustoyksilössä käytössä? Sen tarkoitus on varmistaa että juna sitten ei pysähdy kesken tunnelia. Suomessa ei taida olla enemmän kuin pari tunnelia jossa se voisi olla tärkeä. Saksassa niitä on monta kymmentä, uusilla korkean nopeuden radoilla on paljon pitkiä tunneleitä. Suomessa se sopisi Vuosaaren tunnelille. Mutta muistaakseni siellä henkilöliikenne on kokonaan kielletty (paitsi, että se ehkä ei olisi niin tärkeä yhteys hekilöliikenteelle). Siis ei kukaan vetää hätäjarrusta. |
|
| 30.05.2015 10:59 | Markku Kari: | Metrojunassa M200 on hätäjarru ohitettu, kun - junan liikkeellelähdöstä on kulunut 20 sekuntia - junan nopeus on yli 30km/h Kuljettaja saa silti ilmaisun näytölleen hätäjarrun käytöstä. |
|
| 30.05.2015 11:08 | Kimmo T. Lumirae: | Tuossa Revisionissa täytynee erottaa peruskorjaus ja liikenteeseen hyväksyminen. Peruskorjausta ei tehdä vain siksi, että voitaisiin tarkastaa kaikki turvallisuuteen liittyvät osat ja laitteet, vaan siksi, että käytössä kuluvat osat alkavat kulua loppuun. Peruskorjauksessa veturi puretaan osiksi, dieselmoottorit tehdaskorjataan uuden veroisiksi, kardaaneihin ja välityksiin uusitaan laakereita, tiivistesarjoja jne. ja koriosat ruostesuojataan ja maalataan uudelleen jne. Jos sarjaan on tekeillä muutostöitä esim. sähkölaitteiden uudistamisen osalla, ne toteutetaan samalla konepajakäyntikerralla. Laajuudestaan huollimatta tällainen peruskorjaus ei esim. Hyvinkään konepajalla kestä kuin vain noin kaksi viikkoa, koska uudistetut osat ovat valmiina odottamassa korjaukseen tulevaa veturia ja remontti etenee nopeasti vain vaihtamalla kuluneet osat ehjiin. Mutta tätä ei siis tehdä "katsastuksen" takia. Esim. museokaluston hyväksyminen liikennekäyttöön on todellakin katsastus, jossa todetaan kapine ehjäksi ja turvalliseksi käyttää. Vuosaaren tunnelista: sinne ei ole asiaa henkilökunnallakaan ilman pelastautumiskoulutusta. Ei siis henkilöliikennettä nyt eikä jatkossakaan. |
|
| 30.05.2015 11:56 | Niila Heikkilä: | Aloin miettimään tuota keskustelua että miksi pitkässä tunnelissa pitäisi käyttää hätäjarrun ohitusta, mutta lyhyessä tunnelissa ei. Miten tunnelin pituus vaikuttaa siihen? No okei, tulipalotilanteessa kannattaa tunnelista pyrkiä pois käytännössä aina. Mutta entäs jos tunnelilla on mittaa 50 km ja juna roihuaa valtoimenaan että vaarassa lopulta joutua tukehtumisen sijaan paistetuksi. Missä vaiheessa kannattaa pysähtyä ja yrittää juosten karkuun? Entäs jos vaunu on suistunut kiskoilta ja hätäjarrun ohituksella se vedetään väkisin rataa rikkoen ulos? Tilanneharkinnan käyttö voi olla joskus viisasta. Suomessakin on kalustoa jossa ohitusmahdollisuus on. |