05.08.2011 / Wellington, Wa., Yhdysvallat
05.08.2011 Vuonna 1900 liikenteella avatun ensimmäisen Cascade Tunnelin suuaukko. Tämä tunneli oli käytössä 1900-1929 ja pituudeltaan se on 4,2 km. Tunneliin on ehdoton kielto mennä sisään. Erityisesti tulvavedet ovat riski - tunnelin katto ei ole enää täysin vedenpitävä ja sopivalla sade/tulvakelillä vesi syöksyy jättimäisellä paineella tunneliin. Ennen tunnelin valmistumista Great Northern Railwayn päärata kiersi Stevens Passin yli pitkin monia huimia Switch-Back -yhteyksiä. Alkuperäinen reitti oli vaarallinen ja kallis ylläpitää. Ennen ensimmäisen tunnelin valmistumista vuorisolan ylittämiseen piti varata junalla koko päivä. Nykyisin monituhattonninen tavarajuna sujahtaa toisen Cascade -tunnelin läpi muutamassa minuutissa ja koko Kaskadi-vuoristo on ohitettu muutamassa tunnissa. Lisätietoa Cascade Tunnelista löytyy esim. Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Cascade_Tunnel
Kommentit
| 19.04.2015 17:42 | Pauli Kyllönen: | Kuvatekstiin voisi korjata vuoden 1990 vuodeksi 1900. | |
| 19.04.2015 17:53 | Hannu Peltola: | Kiitos, näköjään näpit toimivat nopeammin kuin ajatus... | |
| 21.04.2015 23:23 | Tunnus poistettu: | Kaskadi-tunnelin wikisivu tietää kertoa, että tämä tunneli olisi sortunut muutama vuosi sitten. Niin ottaa luonto omansa takaisin monin eri tavoin. | |
| 22.04.2015 09:01 | Kimmo T. Lumirae: | Rata oli ensimmäisen tunnelinkin rakentamisen jälkeen hyvin jyrkkänousuinen, 22 promillea. Tunneliin ja vain tunneliin rakennettiin 1909 savuongelmien vuoksi varhainen sähköistys. Läheinen 5 MW vesivoimala tuotti tarvittavan sähkön, ja ajojohdinjärjestelmä oli kolmivaiheinen 6600 volttia 25 Hz. Vetureita oli kolme, 1000 hv kappaleelta, jotka toimivat yhteen kytkettyinä, ja yksinkertaisten kolmivaihevetureiden tavoin suostuivat kulkemaan vain yhtä ainoata nopeutta, tässä tapauksessa 25 km/h. Eli veturit vetivät vimmatusti, kunnes saavuttivat tämän nopeuden ja sen jälkeen nopeus ei noussut korkeammaksi ajomoottoreiden seuratessa ajojohtimen jännitteen taajuutta, ja nopeuden pyrkiessä nousemaan tapahtui jopa spontaani sähköjarrutus moottoreiden syöttäessä virtaa takaisin päin; nopeuden hidastuessa moottorit ottivat virtaa ja pyrkivät kaikin voimin pitämään tasanopeuden mutta: veturit kulkivat tasan 25 km/h eivätkä mitään muuta nopeutta. Tämä nopeus ylikuormitti vesivoimalaa niin, että myöhemmin vetureihin asennettiin ns. kaskadikytkentä (kaskadikytkentä Kaskaditunnelin vetureihin!!), jossa ajomoottorit kytketään sisäisillä kytkennöillä osittain sarjaan ja tällöin yhtä moottoria kohden taajuus puolittuu, ja veturit tulivat ajettavaksi myös puolella nopeudella eli 12,5 km/h. Yleensä kolmivaihevetureissa on alun alkaen ollut vähintään kaksi nopeutta; joissakin jopa neljä. Mutta, kuten edellä kuvattu, muita nopeuksia ne eivät ole suostuneet kulkemaan. Hieno, jälkiväritetty kuva vetureista. Huomaa trolley pole-tyyppiset virroittimet, kaksi aina vierekkäin. http://en.wikipedia.org/wiki/File:Great_Northern_GE_3-phase_boxcab_electric_locomotive.JPG Kolmivaihesähköistys uusittiin 11kV 25Hz sähköistykseksi 1927 ja uusi, kaarteisen ja mäkisen pahimman alueen kokonaan ohittava tunneli avattiin 1929. Uudet pareittain toimivat Z-1 -veturinrumilukset painoivat peräti 371 tonnia per pari ja niissä oli pyörivä muuttaja vaihtovirran muuttamiseksi tasasähkölle ajomoottoreita varten http://www.protocraft.com/images/193.jpg Vuonna 1956 uuteen tunneliin rakennettiin kahdella 800 hv:n puhaltimella toimiva tuuletusjärjestelmä, joka junan mentyä ja tunnelin päät sulkevien ovien sulkeuduttua tuulettaa tunnelin 20-30 minuutissa. Näin voitiin sähköistys purkaa pois ja ajaa normaalisti dieselveturein. |
|
| 22.04.2015 09:32 | Petri P. Pentikäinen: | Sittemminhän korkeasta teknologisesta osaamisestaan tunnettu itäsaksalainen toiminimi VEB Piko otti samantyylisellä ehdottomuudella toimivan nopeudenasettelun käyttöön H0-vetureissaan. | |
| 22.04.2015 10:15 | Hannu Peltola: | Kiitokset Kimmolle tiiviissä muodossa kuvatusta, mutta kattavasta Cascade Tunnelin historiasta! Ihan pari pientä täsmennystä: - alkuperäisiä Box Cab -sähkövetureita oli neljä (#5000-#5003). Näiden tehoksi on annettu riippuen lähteestä 1500 hummaa tai 1900. Näitä tosiaan käytettiin vähän samalla tavalla kuin nykyisiä diesel-vetureita: vetureista koostettiin tarvittava määrä vetoyksiköitä junaa varten. Joissain kuvissa olen nähnyt kahden veturin vetävän junaa, joissain on kolme yksikköä. - Nykyaikaisempi 11kV 25Hz sähköistys ehti olla pari vuotta tällä reitillä, kuten Kimmokin toteaa. Z-1 -veturit olivat hauskoja pikku laatikoita, kuten Kimmon kuvassa näkyy. Nämä olivat tosiaan puolipysyvästi kytketty parivaljakoiksi, mutta vetureita käytettiin myös yksinään. Näiden lisäksi samaan aikaan tuli käyttöön suurempi Y-1 -sarja (http://en.wikipedia.org/wiki/GN_Y-1). Tämä veturimalli toimi mm. USA:sta Neuvostoliittoon vietyjen SSm-sähkövetureiden mallina. - Oheisessa kuvassa näkyy uuden Cascade Tunnelin länsipään suuaukko. Suuaukon sulkevat ovet on luonnollisesti avattu junan tieltä. Puhaltimet sijaitsevat tunnelin itäpään suuaukon ympärillä. http://vaunut.org/kuva/73612?s=1 |
|
| 22.04.2015 16:01 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitos Hannu, kiitoksista ja täydennyksistä; vetureista jäi laskematta, että #5000-5003 on yhteensä neljä :o} Teholukema tosiaan vaihtelee, näin lähteen, jossa mainittiin myös 1000 hp; wikipediassa taitaa olla tuo 1500. |