29.07.2015 Kiitosimeon purkamassa Perkiön varastosäiliöihin. Vetoauton ja perävaunun yhteisellä puretulla polttoaineen määrällä tankkaa 27:n Deeverin täysin tyhjät säiliöt piripintaan.
Dieselvetoinen junaliikenne käyttää kevyttä polttoöljyä vastaavaa moottoripolttoöljyä ja maksaa siitä alhaista valmisteveroa. Verotuki määritetään suhteessa kulloiseenkin moottoribensiinin verotasoon. Sähkö energiamuotona puolestaan on täysin valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta silloin, kun se toimitetaan raideliikenteen välittömään käyttöön.
Kuvan oikeassa laidassa on yläpurkaussilta, jonka lastausvarren välityksellä on ollut mahdollista purkaa rautateitse säiliövaunuissa paikalle tuotu polttoaine.
31.07.2015 14:13 | Mikko Herpman: | Kilpilahdesta tulisi kohtuullisen suora raideyhteys tähänkin.. Mutta tämä lienee se halvempi vaihtoehto.. | |
31.07.2015 14:29 | Tuomo Ala-Keturi: | Polttoaine on mitä ilmeisemmin lastattu autoon Porin satamassa. | |
31.07.2015 14:57 | Mikko Herpman: | Ai niin, mutta Mäntyluodostakin taitaa tulla rautatie aika suoraan Tampereelle.. No tätähän on turha miettiä enempää.. | |
31.07.2015 20:50 | Simo Virtanen: | Veturimies ei kuormaa lastaisi, ei purkaisi, ei hoitaisi paperitöitä eikä oikein mitään muutakaan. Ei tarvitse ihmetelleä, miksi tippa-ajossa kumipyöräkuljetus on ylivoimainen. | |
31.07.2015 21:00 | Jouni Hytönen: | Monenkohan vaunun ryhmissä tähän on junakuljetuksena tullut polttoainetta? Tuskin nyt sentään yksi vaunu kerrallaan, kun tuo vastaanottosäiliökin on kohtalaisen kokoinen ja kulutus lienee jotain muuta kuin vaikkapa Jyväskylässä ennen muinoin saati sitten esim. 80-luvulla. Maasäiliö taisi Jyväskylässä olla sata kuutiota ja 60 kuution BSo tilattiin ymmärtääkseni muutaman kerran kuukaudessa. Säiliön tilanne tarkistettiin mutkattomasti puukepillä. :) | |
31.07.2015 21:07 | Jouni Hytönen: | Dr13:ssahan taisi olla 4000 litran tankki? Muistelisin itsekin joskus juoksutelleeni Jyväskylän tallilla työharjoittelussa keväällä 1996 3000 litraa Dr13:n tankkiin, mikä ei Jyväskylän laitteilla ollut kovinkaan pikainen operaatio. | |
31.07.2015 21:14 | Pasi Utriainen: | Kuljetusmatkan ollessa näinkin lyhyt kumipyöräkuljetus vain kasvattaa ylivoimaansa. Se on myös joustavampi ja kaikinpuolin helpompi kuljetusmuoto. Useasta suusta olen kuullut, että materiaalien kuljetus rautateillä on "vähän kankeaa". | |
31.07.2015 21:37 | Mikko Herpman: | Ymmärrän että kumipyöräkuljetus voi olla edullisempi jos tavaraa täytyy siirtokuormata molemmissa päissä ketjua. Mutta mikäli esim. tässä tapauksessa kaasuöljy pudotettaisiin säiliövaunuun satamassa ja tulisi jo kulkevan junan mukana tälle ratapihalle ja vaihtoveturilla purkupaikalle, uskoisin että todellinen kustannus olisi halvempi.. Niin ja "kuskihan ei kanna"... "Kuljetus vähän kankeaa rautateillä", näin se varmaankin on jos operaattori ei vaivaudu esim. tekemään edes tarjousta sitä pyydettäessä. Saas nähdä tuleeko asiaan joskus vielä muutosta.. |
|
01.08.2015 00:04 | Jorma Toivonen: | Simolle vastaisin, ettei ehkä nykyajan veturimiehen aika ole mitoitettu moiseen tehtävään. Mutta ennen Riihimäen tallialueen perusteellista saneerausta v.2003 ( http://vaunut.org/kuva/3998 ) pytyn viikottainen liruttelu maanalaisiin säiliöihin kuului huoltokuljettajan tehtäviin varikon muun toiminnan lopahtaessa. Polttoainevaunu ei tullut Sköldvikistä, vaan jostain muualta - en varmuudella muista mistä (missä oli VR:n varasto Pori, Oulu?). Parisenkymmentä deeveriä janosivat vuorokaudessa tuolloin 10-12m³ polttoainetta tankkeihinsa. | |
01.08.2015 01:53 | Mikko Mäntymäki: | Kun pytty kuormattiin Porissa sen kannatti olla junan ensimmäinen vaunu/t, junan voi painaa Tampereella mäkeen ja viedä virkatarvevaunut tyhjennettäväksi. Toimisi nykyään jos juna kootaan oikein. Junalla saa tuotua usemman rekan verran polttoainetta kerralla. Katselin yhtä youtube videota sotilaskuljetuksesta juna kulki varmaan kiitotavarajunan aikataululla? | |
01.08.2015 01:57 | Juhani Pirttilahti: | Virkatarpeeseen liittyvien säiliövaunujen liikehdintää ei ole havaittu enää tänä vuonna. Oikeastaan sellainen liikennöinti on todennäköisesti jo koko maasta lopetettu kannattamattomana. | |
01.08.2015 08:54 | Jukka Ahtiainen: | Oy Suomi Ab:lle olisi parempi tehdä kuljetukset rautateitse siellä missä se on mahdollista ja vedettäessä polttoaineetkin sähkövedolla, sitä riittäisi pidemmäksi aikaa polttomoottoreille. Silloin kun öljyn hinta nousee pilviin, soisi jokaiselta paikkakunnalta missä on rautatie, löytyvän kuormausraiteita. http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2008-12-19/%C3%96ljy-loppuu-vuonna-2050-3265327.html Valitettavasti grafiikka kertoo, että Oy Suomi Ab menee kannattavuuden suhteen väärään suuntaan kovaa vauhtia. http://www.findikaattori.fi/fi/44 |
|
04.08.2015 12:51 | Kimmo T. Lumirae: | Eiköhän Simo veturimies tee mitä sovitaan ja mihin annetaan työaikaa. Veturimiehet ovat kautta maailman sivu huolehtineet vetureiden huolloista, tankkauksista, hiekotuksista, varikkoalueiden kaiken maailman järjestelyistä ja hoitavat nykyaikana mm. järjestelyjunien vaihtotyöt yksin ilman konduktööriä, tehden kaikki lähtevään junaan kohdistuvat tarkastukset lastin sidonnasta alkaen. Linjalla veturinkuljettajat tarvittaessa tarkastavat junansa, siirtävät vioittuneen vaunun sivuraiteelle varmistaen sen paikallaan pysymisen jne. puhumattakaan kaikesta siitä, mitä onnettomuustilanteissa tarvitaan. | |
04.08.2015 13:48 | Ari-Pekka Lanne: | Mikään ei ole niin viisas kuin veturimies. | |
04.08.2015 18:09 | Harri Pesonen: | Otetaankohan nykyään noita "pyttyjä" Enään piripintaan täyteen ?? Eheken 100m3 säiliöt nuo..... | |
11.08.2015 17:00 | Kari Suominen: | Takavuosina vallalla ollut yleinen välinpitämättömyys aikaansai sen, että kaluston kunnossapidon ja tankkauksien yhteydessä maaperään joutuneet kemikaalit ja polttoaineet jätettiin surutta siivoamatta. VR-konserni onkin imagollisista syistä osana ympäristölupauksiaan ja vastuullisuutta osoittaakseen puhdistanut aikoinaan toiminnallaan saastuttamaansa maaperää ja kunnostanut dieselkaluston tankkauspaikkoja ja jakeluvarastoja. Jopa dieselvetureiden seisontaraiteet on kartoitettu ja tarkoitus on käsittääkseni ohjeistaa niiden suojaaminen vetureista seisontapaikoille tihkuvasta öljystä. Suojamattojakin lienee kokeiltu puhdistettujen raiteiden puhtaana pitämiseksi. Nykyisin tyhjennyspaikat pitäisi varustaa vuotojen varalta keräysaltailla, joiden tulisi olla vähintäin yhtä tilavia kuin suurin kuljetussäiliö. Lisäksi purkupaikat tulisi päällystää ja viemäröidä umpikaivoon tai ainakin öljyerottimeen. Kuvassa auton oikean etupyörän alla näkyy betonilaatan alku, joka laatta kaatoineen ja viemäröinteineen on tarkoitettu juuri vahingon torjuntaan ja keräämään paikalle mahdollisesti tyhjennyksessä vuotava polttoaine. Kuvassa yläpurkaussillan viereinen purkuraide ei taas ole tyhjennyspaikan kohdalta päällystetty eikä varustettu minkäänlaisella keräysaltaalla, mikä nähdäkseni estää polttoaineen purkamisen nykyisellään rautatievaunusta. Mittavien investointien tekeminen asiaintilan muuttamiseksi ei ilmeisesti ole pitkässä juoksussa kannattavaa, koska purkupaikkojen muovautuminen nykyiseen käytäntöön lienee kuitenkin laskennallisuuteen perustuva. |