??.??.???? / Hämeenlinna
??.??.???? Tässä lisää selventävää? kuvaa vanhan aseman seudusta: a=asema b=makasiini e=veturitalli g=puuliiteri c=ulkohuusi m=asuintalo p=vaunuvaja n=käymälä. Tullitalo oli ilmeisesti väliaikainen asematalo 1918-1920 http://vaunut.org/kuva/103936?s=1
Kommentit
| 08.08.2015 19:29 | Erkki Nuutio: | Erinomaista: Tässä ovat kaikki rakennusten tunnuskirjaimet. Osa niistä puuttui Radan varrelta -kirjasta, ja sen vuoksi aikaisempi selostusyritykseni osui monelta osin harhaan. Etäisyyksien tarkempaa arviointia varten tarvittaisiin esimerkiksi vanhan asemarakennuksen ulkomitat. En pystynyt määrittämään niitä julkaistusta julkisivu- ja pohjapiirustuksesta. Niihin liittyvät kyynärmitat (aln) eivät toimineet, käytti sitten venäläistä tai ruotsalaista kyynärtä. | |
| 08.08.2015 21:17 | Kari Haapakangas: | Jos käymälä tarkoitti tuolloin samaa kuin nykyään, niin olipa varsin keskeisellä paikalla. Mutta mikä on silloin ero (häveliäästi) syrjemmällä olevaan ulkohuussiin? | |
| 08.08.2015 22:05 | Matti Parkkonen: | Ulkohuussi oli ilmeisesti yksityiskäytössä läheisen asuintalon asukkaille. Käymälä oli taas matkustavaisten käytössä. Ruotsinkielisessä piirustuksessa: Afträde, joka voi merkitä kyllä myös lähtöpaikkaa ?, joka lienee oikeahko tulkinta, sillä kuvassa se on yllättävän pitkä "laatikko", joten siis paikka, josta noustaan junaan? | |
| 09.08.2015 02:03 | Eljas Pölhö: | Kysyin Ruotsin rautatiemuseon entiseltä johtajalta (LOK) oheisen kuvan kera ja hänen mukaansa afträde on juuri käymälä. "Intressant fråga. Jag vet ingen annan betydelse av afträde än just toilet." | |
| 09.08.2015 08:01 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitokset, tämä selventää paljon, todella paljon. Veturitallissa jää vielä nykyinen arkkitehtuuri mysteeriksi; talli ei ole eritysen vanhan näköinen, joskin siitä näkyy, että esim. seinistä on muurattu kaari-ikkunoita umpeen http://vaunut.org/kuva/27610 | |
| 09.08.2015 18:13 | Erkki Nuutio: | Turku-Viipuri -maantie tasoristeyksineen näkyykin tässä karttatasoisessa ratapihakaaviossa keskeisesti. Rakennuksen e (eri e kuin veturitallilla) tasoristeyksen korvalla täytynee olla se entinen tiilinen rykmentin viljavarasto / myöhempi pukutehtaan varasto. Se esiintyy sekä tilapäisen asematalon (tullitalon) että myöhemmän puisen ylikulkusillan työmaan valokuvassa. Sinne on piirretty johtavan kaksi raidetta! Vaikka varastolle on annettu e-tunnuskirjain, ei sitä varmaankaan ole koskaan käytetty (vara)veturitallina? |
|
| 09.08.2015 21:40 | Matti Parkkonen: | Tuo toinen "veturitalli" kaksine raiteineen on tosiaan pieni mysteeri. En ole koskaan kuullut sellaisen olleen ratapihalla. Ehkä sellainen on ollut vaan suunnitelmissa tai sitten se on jo aikoja sitten purettu. Vai olisiko ehkä palanut samoihin aikoihin, kuten asematalokin? Nyt on niin, että tuo pitkä punatiilinen entinen venäläinen viljavarasto - myöhemmin pukutehtaan varasto, on valmistunut vasta 1877. Tieto löytyy Talousvarikon historiikista v.1963 julkaisija Talousvarikko. Kirjassa todetaan: "Varikon keskeisin ja suurin rakennus oli Päävarasto, entinen venäläinen muonavarasto. Varastossa ei ollut tulisijoja eikä siis savupiippuja, ei valaistusta eikä sitä ollut ympäröity aidalla. Alueen tiet olivat pehmeitä ja kapeita, hevospelein kuljettavia, mutta rakennukselle johti rautatiekiskopari. Juuri nuo kiskot merkitsivät toiminnallisia mahdollisuuksia - nykyaikaa. Tavarat olivat lattioilla laaduttain. Nahka-alan tavarat olivat alakerrassa, toisessa kerroksessa vaatteet ja kankaat". Nyt tämäkin historiallinen rakennus on myös myyty Senaattikiinteistöjen toimesta liikemiehille. Siellä on nykyisin mm. kirpputori, lasimuotoilijoita, pienvarastoja jne. Kun tarkastelee vanhaa ratapihakaaviota 1800-luvun loppupuolelta, niin siinä on piirretty ns. "kivitalot" mustalla, kun taas kaikki puutalot ovat harmaita laatikoita. Tuo kaksoisraiteinen "veturitallikin" on määritelty puiseksi, joten punatiilinen muonavarastokaan ei se voinut olla. Myös sen sijainti piirrettynä lähellä päärataa on vieras.... |
|
| 12.08.2015 12:55 | Erkki Nuutio: | Näitä taidokkaita asemakarttoja tehtiin 1870-luvun alkuvuosiin asti. Vuoden 1928 Teknillisen aikakauslehden sivulla 311 on asemakartta Helsingistä vuodelta 1862 ja Radan varrella -kirjassa 1870-luvun alkuvuosilta. Pietarin asemakartta vuodelta 1871 on näillä sivuilla jne. Oheinen Hämeenlinnan asemakartta on 1870-luvun alkuvuosilta, tai viimeistään Tampereen / Turun radan rakennusajalta 1874-1876. Uuden radan rakennustoimikunta järjestyi 22.4.1874 ja perusti tällöin keskusvaraston Hämeenlinnaan (ratapihalle) rakennuspiirien Hml-Toijala, Toijala-Tre ja Toijala-Forssa tarvikkeita (työvälineet, ratapölkyt, kiskot jne) varten. Ensimmäisenä pengerrettiin kahden virstan väli siltatyömaalle. Väliä alettiin kiskottaa 11.1874. Siltatyömaalle oli tehty suurehko työvaja, johon kuului neliahjoinen paja. Työvaja toimi varikkona mm. työvälineiden valmistusta ja korjauksia varten. Onko mahdollista että työvaja siirrettiin luontevampaan paikkaan, asemalle kun silta valmistui liikennöitäväksi 4.1875. Tällöin se olisi palvellut keskusvarastoa ja palvellut paremmin työjunien veturien ja vaunujen kunnossapitoa. Etenkin soravaunut vaativat tiheästi korjaamista liikkuessaan keskeneräisellä radalla. Suurin osa työvälineistä saatiin Pietarin ratarakennukselta ja haettiin sen Riihimäellä olleesta varastosta, samoin kaiketi soravaunut. Työjunien veturitkin olivat aluksi lainatavaraa, luultavasti myös samalta suunnalta, ensimmäinen jo syksyllä 1874 (kenties B1) ja toinen 6.1875. Lisäksi omia vetureita valmistui 9.1875, minkä jälkeen kahta veturia käytettiin pelkästään pengerrystöihin (Tampereelle asti). Aluksi sora jouduttiin hakemaan kauempaa Turengista, myöhemmin sitä saatiin mm. Hattulan Kerälästä. Rautatierakennus ja Hki-Hml-Pietari liikenteen harjoittaminen olivat täysin toisistaan erillisiä toimintoja. Ei työjunien työvetureilla tai -vaunuilla varmaankaan ollut sisäänpääsyä korjauksiin Hämeenlinnan tiiliseen veturitalliin - se oli säännöllisen liikenteen käytössä. Tämäkin viittaisi siihen että rautatierakennukselle oli asemalla oma, sillan luota tuotu puinen talli pajoineen, kun silta oli valmistunut ja vilkas työliikenne alkoi. Tiedot kerätty Hml-Tre-Tku rautatierakennuksen kertomuksesta vuodelta 1877. Vasta- ja myöntölauseita otetaan ilolla vastaan. |
|
| 12.08.2015 16:05 | [Tunnus poistettu]: | Mistäköhän tämä Turun radan kertomus 1877 olisi saatavilla, en ole löytänyt? Siinä voisi olla paljon mielenkiintoista. | |
| 12.08.2015 16:21 | Reino Kalliomäki: | Antikvariaatissa myynnissä parhaillaan , 1kpl, 2 euroa. Berättelse om Åbo - Tammerfors - Tavastehus Jervägsbyggnad, Frenckell, 1877, noin 135 sivua. | |
| 12.08.2015 18:32 | [Tunnus poistettu]: | Kiitos! |