??.??.1926 / Riihimäki asema
??.??.1926 Osasuurennos Riihimäen aseman kuvasta vuodelta 1926. Käsittelyn jälkeen kuva ei ole täysin nautittava, mutta yritin saada yksityiskohtia mahdollisimman paljon esiin. Kuvassa kiinnittyy huomio ensimmäisen ja toisen luokan ravintolaan. Sen voi vielä ymmärtää, mutta miksi asemalla on lisäksi ensimmäisen ja toisen luokan odotussalit? Kysyttiinkö siellä matkalippua? Mutta olihan vielä kolmaskin luokka olemassa. Se kaikkein yleisin. Pitääkö ymmärtää niin, että rupusakki saa olla ulkona? Asemaseinässä on yhden pukimon mainos ja yhden turkisliikkeen. Sitten on vielä joku Tammilehto.
Kommentit
| 06.09.2015 08:21 | Timo Salminen: | Tämä onkin mielenkiintoinen tapaus. On nimittäin olemassa sekä kuvia että haastattelumuistikuvia Riihimäen vanhan aseman kolmannen luokan ravintolasta ja odotussalista (jälkimmäisestä ei kai valokuvia), mutta laiturin puolella ei ole erillistä ovea moisiin tiloihin. Kolmas sisäänkäynti johtaa kilpien mukaan pilettikassalle ja sähkölennätinkonttoriin. Veikkaan, että kolmannen luokan odotustiloihin on kuljettu pilettikassan ovesta. | |
| 06.09.2015 09:53 | Matti Parkkonen: | Riihimäki-Seura ry:n julkaisussa v.2000 kerrotaan "Aseman odotussalit oli jaettu luokkiin samoin kuin junatkin, eikä matkustaja voinut odottaa junaansa ylemmän luokan odotussalissa kuin mihin hänen matkalippunsa oikeutti. Väitettiinpä alkuaikoina tosin, että suomea puhuvat matkustajat ajettiin Riihimäellä järjestään kolmannen luokan odotushuoneeseen, vaikka heillä olisi ollut ensimmäisen luokan lippu". Kiinnittyi myös huomio aseman seinässä oleviin mainoksiin. Mikä lienee kuvan keskellä oleva mainos, jonka tekstin (ASEA?)molemmilla puolilla olisivat hakaristiä muistuttavat kuviot? | |
| 06.09.2015 10:21 | Pave Saarinen: | Alkuperäisesä kuvassa, tuosta vielä oikealle on kyllä vielä kolmaskin ovi ja siinä kilpi, mutta siitä ei saa enää tekstistä selvää hyvällä suurennuslasillakaan. Näyttäisi olevan siinä rupusakkia oven edustalla. Skannerin erotuskyky on tässä äärirajoilla, yksityiskohtien esille saamiseksi muuten tarkasta kuvasta pitää erityisesti keskittyä skanneri- ja kuvankäsittelyohjelmiin. Tietoa piletti- ja muista käytännöistä voisi löytyä Keisarillisen Majesteetin Armollisesta Liikenneohjesäännöstä tammikuun 21 päivältä 1897, vaikka kuva on jo vuodelta 1926, mutta rautateiden käytännöt, nehän ovat kai vieläkin keisarin ajoilta. Kiinnostavaa tässä on tarkka luokkajako kolmeen kastiin. Kyllä kuvassa on Asean mainos ja siinä on hakaristejä. Mutta Asea oli ruotsalainen elektroniikkavalmistaja, teki mm. raitiovaunuja. Mitä se sitten tarkoittaa kuvassa? |
|
| 06.09.2015 10:34 | Erkki Nuutio: | Asea (Allmänna Svenska Elektriska Ab) käytti tosiaan mainoksissaan hakaristisymbolia. En tiedä koska se siitä luopui. Mainos on varmaan ollut asemanseinässä jo vuosia. 1920-luvulla touhuttiin mm. maaseudun sähköistämisen kanssa, joten ilmoitus voi koskea tätä aihetta. Hakaristillä ei ollut tietenkään kytkentää natsismiin, vaikka Ruotsin valtio ja monet ruotsalaiset olivat silloin Euroopan johtavia kallonmittaajia. |
|
| 06.09.2015 11:25 | Ilkka Hovi: | Tuohon ASEAn merkkiin on puututtava. Hakaristi on vanha intialainen hyvän onnen symboli. (Tosi kivaa saatiin Intiassa kotiin ripustettavaksi liina joka oli täynnä hakaristejä. Isäntä ajatteli tietenkin meidän parasta vaikka tuosta tuli hyvä esimerkki kulttuurieroista.) No, sama merkki oli Suomen ilmavoimien tunnuksena kun ilmavoimat olivat saaneet ensimmäisen lentokoneensa lahjoituksena Ruotsista. Kreivi Rosen (? kait muistan oikke) piti omana onnen symbolinaan tätä vanhaa hakaristimerkkiä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen jäivät saksalaiset hävittälentäjät virattomiksi, joten eräs hävittäjälentäjä kuuluisuus työllisti itsensä myyntimiehenä ja teki myyntimatkoja Ruotsiin. Siellä ihana ruotsinneito pokasi tämän lentäjä-ässän joka kreivillisen appiukkonsa kanssa syventyi muinaispohjoismaalaisiin mytologioihin. Kun Herman siirtyi takaisin Saksaan vei hän mennessään hakaristin uusien poliittisten puuhiensa tunnusmerkiksi, jota hieman kallistettiin erottovuuden takia. Koska olen vorg-sivuilla pitäisi tämä tarina liittää rautateihin. Eli, eikös Ds1 moottorivaunuissa ollut ASEAn sähkökamppeet ? Silloin sielläkin voisi olla tämä merkki ASEAn kilvissä ? |
|
| 06.09.2015 13:08 | Timo Salminen: | Se kolmas kilpi näyttää tietä nimenomaan sinne pilettikassaan ja sähkölennättimeen. | |
| 06.09.2015 13:54 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllä Ilkka oikein muistaa. "Ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Suomen tasavallan joukoille Morane-Saulnier Parasol -lentokoneen ruotsalaisen Thulinin lentokoulun käytössä olleen muunnoksen Thulin Typ D. Luutnantti Nils Kindberg lensi sen Uumajasta Vaasaan 6. maaliskuuta 1918. Lahjoittaja von Rosen oli koneessa matkustajana. Tämäkin kone tuotiin Suomeen vastoin Ruotsin virallista linjaa. Se ei ollut saanut lähtölupaa Ruotsista ja Kindberg sai 100 kruunun sakon luvattomasta poistumisesta maasta. Tätä konetta pidetään Suomen ilmavoimien ensimmäisenä lentokoneena, koska aiemmin saapunut ja pian rikkoutunut N.A.B. Albatross oli korjattavana eikä täten vielä palveluskäytössä. " (wikipedia) "Suomen Ilmavoimat (ensin Suomen Ilmailutarha, sitten Suomen Ilmailuvoimat ja lopulta Suomen Ilmavoimat) sai alkunsa, kun ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Vaasassa 6.3.1918 omistamansa Thulin typ D -koneen (ruotsissa rakennettu kopio ranskalaisesta Morane-Saulnier Parasol -koneesta) sisällissotaa käyvän valkoisen hallituksen joukoille. Kone oli von Rosenin lentokoulun kone, ja sen siivissä aikaisemmin olleet koulun tunnukset oli korvattu von Rosenin henkilökohtaisella onnenmerkillä, sinisellä hakaristillä." (Karjalan ilmailumuseo) Ja hakaristi on edelleen käytössä Ilmavoimissa mm. lipussa https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Suomen_ilmavoimien_esikunta.svg |
|
| 13.02.2018 09:58 | Esa J. Rintamäki: | Ilkka, antisemitistit käyttivät "väkkyräristiä" tunnuksenaan jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Selityksenä oli se, että se voitiin pikasilmäykselläkin erottaa Daavidin tähdestä. | |
| 13.02.2018 15:04 | Kari Haapakangas: | Tammilehtoa en löydä, mutta dental näyttää olleen silloinkin parasta hampaille. Erityisen yleistä hampaiden harjaus ei tainnut tuohon maailmanaikaan olla, mutta niinpä taisivat olla vielä tekohampaatkin harvinaisuuksia. | |
| 01.12.2020 11:09 | Timo Salo: | Eikös ruotsalaiset ole olleet kautta-aikain vähän "sinnepäin" kallellaan? Myivät rautaakin koko skaban ajan sinne. Mutta kun AH hävis rodunjalostuskisan, niin ehkä aseakin päätti luopua hakarististä. (Niinkuin myös Suomen ilmavoimat, vain lippuihin se jäi) Oli se sitten kallellaan, tai ei. Tuo koronan "hoitokin" viittaa eläkekustannuksien alentamisyritykseen? :-( |