??.??.1933 / Pieksämäki asema
??.??.1933 Pieksämäen asema 1933.
Kommentit
| 09.09.2015 09:40 | Matti Parkkonen: | Mielenkiintoinen yleiskuva jossa ratapihaakin mukana laajasti. Varsinainen asemarakennus on tässäkin kuvassa "vaatimattomasti" vasemmalla, kun taas keskellä oleva komea ravintolarakennus "hallitsee" näkymiä. Asemarakennus sittemmin säilyi sotien melskeissä, kun taas ravintolarakennuksen kohtalona oli tuhoutua Neuvostokoneiden pommituksessa. | |
| 09.09.2015 10:01 | Jouni Hytönen: | Onpa tallialueella halko poikineen. Ei edes tänä päivänä oikein käsitä, millaiset omatarvekuljetukset ovat pyörineet jatkuvasti halkojen (ja hiilien) riittävyyden varmistamiseksi. | |
| 09.09.2015 10:09 | Erkki Nuutio: | Majailee valokaasuvaunukin omalla lyhyellä pätkällään veturien oikealla puolella. Tuntuu kuin ravintolarakennuksesta tännepäin olevan topparin eteen olisi viety soraa esitopparitarkoituksessa. Kovin lyhyt on kyseinen pätkä - mahtuuko siihen edes yhtä lyhyttä vaunua. | |
| 09.09.2015 12:47 | Tapio Nikula: | Prikulleen samat hiekat olivat tuossa pätkän raiteella vielä 70-luvun alussa. Ei kai ollut syytä korjata niitä pois, kun pätkää en nähnyt käytettävän ikinä. Kaasuvaunua säilytettiin 50-luvulla asetinlaite ykkösen vieressä aivan tuossa asemaravintolan oikean nurkan takana. Pieksämäen silloinen posti näkyy juuri ja juuri kuvan vasemmassa laidassa. Posti siirtyi muistaakseni 50-luvulla valtion uuteen virastotaloon, mutta aseman vanha postitalo toimi vielä useita vuosia. Kuvan oikeassa ylälaidassa näkyy rasvahuone. Sen taakse rakennettiin sotien jälkeen uusi huoltorakennus ja uusi veturitalli. Samalla halkolaani siirrettiin uuden tallin eteläpuolelle, siis kuvassa näkyvä metsä raivattiin pois. Uusi halkolaani oli paljon suurempi kuin kuvassa näkyvä. Uudelle laanille tulivat myös vyörytyslaitokset sekä hiilelle että haloille. | |
| 09.09.2015 13:03 | Mika Koukkari: | Vertailukuva: http://vaunut.org/kuva/61837 | |
| 09.09.2015 22:16 | Petri Koskela: | Hiekkaan hautautuneen pätkän tehtävä lienee turvaraide tai mikä sellaisen nimi silloin on ollutkaan, ravintolan takana on vastaavanlainen, näkyy kaaviossa http://vaunut.org/kuva/90173 Kun tällaiset ovat olemassa voidaan ottaa juna sisään pohjoisesta raiteelle IV vaikka V olisi varattuna, toisella puolella Jyväskylästä raiteelle II vaikka I olisi varattuna. Korjannette jos olen väärässä. Korjaan heti itsekin, jos kaavion punaiset pallerot vaihteissa kuvaavat varmuuslukituksesta riippuvaisia vaihteita ei kuvassa näkyvä silloin sellainen ole, siinä ei ole punamerkkejä kuten ei puoliengelsmannissakaan. Selittäkääpä nyt joku millaiset kulkutiet tuolla on saattanut olla... |
|
| 07.03.2018 20:48 | Tapio Nikula: | Aivan kuvan oikealla puolella on asetinlaite II. Siitä käännettiin etualalla oleva engelsmanni. Lankakanavan kansi näkyy kuvassa, eikä vaihteessa ole limppuja. Jos vaihde käännettin asetinlaitteesta, niin veikkaan, että siinä oli myös lukitus. | |
| 08.03.2018 08:30 | Teppo Niemi: | Kuvan molemmat risteysvaihteet (engelsmannit) ovat ristiinkytkettyjä ja käännetään paikallisesti yhdestä Benderin-tyyppisestä asettimesta. Vaihteen kohdalla olevat lankkukanavat liittyvät vaihteen kääntötankojen suojaukseen. ( Vert kuva http://vaunut.org/kuva/31277 ) |