??.??.1910 / ?
??.??.1910 Oheisena kuva E.Kaskimiehen kirjasta, jossa signaaliköysien koukut näkyvät hyvin. Vaunu oli Valtionrautateiden ensimmäinen salonkivaunu. Se jäi 1918 tapahtumissa Venäjälle.
Kommentit
| 18.09.2015 16:30 | Erkki Nuutio: | Kuvien yksityiskohtia havaitsee usein helpommin ruudulta kuin kirjan sivulta. Esimerkiksi korin alareunalla olevat luukut, jotka kuuluivat myös ensimmäisiin I/II luokan matkustajavaunuihin. Niiden takana olivat kuumennettua hiekkaa sisältäneet laatikot (Kaskimies s.52) , jotka pitivät vaunuosastonsa "lämpimänä" talvella. Eipä tainnut ihan riittää neljän tunnin köröttelyä varten. Helsingissä ja Hämeenlinnassa täytyi olla jonkinlainen kiuashuone hiekkalaatikoiden kuumennusta varten. | |
| 09.09.2017 10:35 | Jimi Lappalainen: | Eikö vaunuissa ollut kamiinaa? | |
| 09.09.2017 14:40 | Petri Sallinen: | Vaunuissa ei ollut kamiinaa, vaan kuten Erkki totesi, lämmitettiin vaunua hiekkalaatikoilla. Suuremmille asemille rakennettiin jopa laatikoiden lämmittämistä varten "hiekkalämmityslaitos". Lämmitys oli kuitenkin vain ensimmäisessä luokassa (lähde Suomen Teollisuuslehti 17.3.1912). Kun Pietarin radalle 1870-luvulla toimitettiin aivan uudentyyppisiä avosiltaisia vaunuja, oli esimerkiksi Saksassa valmistettuihin vaunuihin ainakin piirustusten mukaan yhä sijoitettu hiekkalämmitys. Jossain pitäisi olla kuvaus vaunujen lämmityslaitteiden kehityksestä, mutta eipä juuri nyt osunut silmiin. Siellä oli kyllä maininta siitä, milloin kamiinalämmitys vakiintui vaunujen lämmitysmuodoksi. | |
| 18.01.2022 08:57 | Kurt Ristniemi: | Tässä vaunussa oli höyry- tai vesilämmitys ainakin jo vuonna 1885. Samaan aikaan siinä oli myös kamiina. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 1885 Rörliga Materiel -julkaisusta. Kamiina oli ainakin jossakin vaiheessa carbon natron kamiina, jossa ei ole savutorvea. Jossakin vaiheessa vaunussa varmuudella oli höyrylämmitys. Kuvassa näkyy höyryjohto, mutta ei kamiinan savutorvea. Vaunu lienee kuvassa siis höyrylämmitteinen. Ellei sitten carbon natron -kamiina -lämmitteinen. Lämmityslaatikoiden luukut ovat vain reliikki vaunun varhaisvuosilta. Samaan tapaan kuin sivuovet, joista osa kuvan aikaan ei enää ollut avattavissa. |
|
| 27.01.2022 08:56 | Kurt Ristniemi: | Tämä kuva on nykyään Finnassa isommassa koossa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:10141?imgid=2 Niinkuin Erkki tuossa ensimmäisessä kommentissa totesi: tietsikalla detaljien tarkastelu on helpompaa kuin kirjassa. Itsekin havaitsin kuvassa jotakin, minkä käyttötarkoitusta en keksi: Päätyoven vasemmalla puolella, ylhäällä, on jokin pitkulainen vempele, jolle en keksi selitystä. Keksiikö joku muu? |
|
| 27.01.2022 09:40 | Teppo Niemi: | Olisikohan se ylimääräisen junan signaalin koukku? | |
| 27.01.2022 11:38 | Kurt Ristniemi: | Sepä se näyttää olevan. Se näkyy selvästi toisessa Finnan kuvassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:10142?imgid=2 |
|
| 27.05.2023 20:50 | Kurt Ristniemi: | Tässä vaunussa oli lämmityslaitteena carbon-natron -kamiina, joka ei tarvinnut savutorvea. Kamiinasta enemmän jutussani Resiinassa 4/2022. Toistaiseksi en ollut löytänyt valokuvaa tällaisesta kamiinasta junanvaunussa. Mutta nyt löysin: Myös keisarillisen junan keisarin salonkivaunussa oli tällainen kamiina: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:8557?sid=2983053393&imgid=2 |
|
| 28.05.2023 00:03 | John Lindroth: | Muistan että VRn 100v näytteöyssä keisarillinen juna oli avoinna yleisölle aluksi missä tuo Kurtin mainitsema kamiinakin kuvattiin.Sitten muutaman päivän kuluttua irtaimistolle aiheutettu ilkivalta johti keisarillisen vaunuston sulkemiseen ja sitä sai ihailla vain ulkoa päin. |