19.12.1958 / Seinäjoki asema
19.12.1958 Paketeista päätellen, Joulu lähestyy. Postikortti, painettu, ei kulkenut. Voisiko olla 1958. Kiinnostus on melkoinen.
Kommentit
| 02.11.2015 21:52 | Jani Hyppänen: | Nohab Seinäjoella! Jopas jopas. Hieno lisäys! | |
| 02.11.2015 22:10 | Jouni Hytönen: | Ruotsissa on useampia vanhoja tanskalaisia (T)MY-vetureita edelleen liikenteessä ja kohta tulee 60 vuotta palvelusta täyteen. Eivät nämä aivan kelvottomia voi siis olla. Onko Dr12:ssa kuitenkin enemmän tehoa ja vetovoimaa? Kotimainen valmistus toki lisäplussaa. | |
| 02.11.2015 22:28 | Markku Blomgren: | A1A-A1A pyöräjärjestys heikentää näiden vetovoimaa jonkin verran. Huruhan on Co-Co (vai miten se virallisesti menee, C-C vai 'Co'-'Co'?). Mikähän noissa oli koneteho, 1750hv kenties? | |
| 02.11.2015 22:46 | Mika T. Polamo: | Dr12 ja 18 ja Nohabin "se toinen" versio = Co'Co' kuusi yhteenkytkemätöntä ratamoottoria. Dr13 C'C' = kaksi ratamoottoria eli kaksi kolmiakselista teliä yhteenkytkettynä kolme akselia = yhteinen ratamoottori. Tai jotain tännepäin, tarkennuksia odotellessa... A1A-A1A kulkee/kulki ilmeisen hyvin tasaisella eikä tehossa paljon hävitä CoCoon nähden jonka irtiottokykyä Norjan mäissä olisi kaivattu, selkeetä Tanskan kamaa tämä yksilö siis. Tai jotain tännepäin, ulkomuistista tarkennuksia odotellessa... |
|
| 02.11.2015 22:59 | Eljas Pölhö: | Veturia vuokrattaessa sekä Nohab että VR:n konetoimisto huomauttivat, että A1A-A1A pyörästöinen veturi ei vastaa VR:n asettamia vaatimuksia raskaalle diesellinjaveturille. Asiakirjoista ei ilmene, miksi Rh kuitenkin vaati kyseisen mallin. Tehoa näissä oli moottorivaihtoehdoista riippuen 1425, 1750 tai 1950 hv. Suomessa kävi suuritehoisin. Nohab tuli ajoon Helsingin ja Seinäjoen välille vähän ennen joulua 1958, joten sikäli kuva voi olla myös vuodelta 1958. | |
| 02.11.2015 23:03 | Eljas Pölhö: | Tämä yksilö päätyi seuraavaksi Ruotsiin koeajettavaksi ja sieltä Norjaan. Norjassa tarpeettomaksi käytyään tämä yksilö lahjoitettiin Kosovoon, jossa se on edelleen. Norjassa oli kolme tällä pyörästöllä olevaa Nohabia, kaikki alkujaan Suomeen ajateltuja. Nohabilla oli viisi veturia valmisteilla Suomeen, mutta kaksi muuta ehdittiin muuttaa Co'Co' pyörästöisiksi. | |
| 02.11.2015 23:20 | Heikki Kannosto: | Pienoisrautatieläistä harmittaa ettei VR valinnut Nohabia. Märklin teki 1960-luvulla luxemburgilais- ja norjalaisnohabien H0-mallit ja olisi saattanut samaan syssyyn tehdä suomalaisenkin - metallikorinen ja kolmikisko-vaihtovirtajärjestelmän raiteille tarkoitettu. Montakohan niitä olisi myyty kun Märklin-rata oli siihen aikaan jos ei jokaisella niin ainakin joka kolmannella? | |
| 03.11.2015 00:32 | Jorma Toivonen: | Erään ruotsalaisen harrastajan NOHAB-kokelma http://vaunut.org/kuva/52193 Heikin harmitukseksi. | |
| 03.11.2015 11:11 | Petri Nummijoki: | Yleisön kiinnostuksesta päätellen 1958 voisi olla todennäköisempi kuvausvuosi. Joulukuussa 1959 olivat suuret dieselveturit Seinäjoella jo arkipäivää, koska ajossa oli 6 kpl Hr12-vetureita sekä Nohab ja MaK ja näitä kaikkia oli käynyt Seinäjoella (MaK kylläkin vain lyhyen aikaa). Resiina-lehdessä on ollut juttua, että Co'Co'-Nohab oli 1750 hv:n moottorillakin hieman kalliimpi, kuin A1A'A1A'-Nohab 1950 hv:n moottorilla. A1A'A1A'-Nohabin valinta koeveturiksi saattaisi perustua siihen, että vertailuun haluttiin veturi, jossa hevosvoimia saadaan mahdollisimman halvalla, koska Hr12-vetureiden keskeisin haittapuoli oli korkea hinta. |
|
| 03.11.2015 11:42 | Reino Kalliomäki: | Tarkemmin ajatellen Petri on oikeassa. Ensiesiintymisen herättämä kiinnostus ilmenee siinäkin, että tapahtumasta julkaistiin pari korttia. Korjaan vuoden, ehkä päiväkin selviää. | |
| 03.11.2015 17:13 | Eljas Pölhö: | Päivän saa haarukoitua kahteen päivään, 18/12 ja 19/12. Jotenkin pitäisin jälkimmäistä todennäköisempänä, koska on valoisaa. Tässä perusteet: Nohab saapui Tornioon 10.12.1958. Sen pyörien painaminen ulos VR:n raideleveydelle vaati ajan 10.12-17.12.1958. Veturin vuokra-aika alkoi 18.12.1958. Silloin varmaan oli lähtö Torniosta. Seinäjoella ei välttämättä oltaisi valoisaan aikaan. Siksi 19.12.1958 on suosikkini. Seuraavana päivänä sen olisi pitänyt lähteä pimeän aikaan ehtiäkseen ensimmäiseen Helsingin lähtöön. Helsingistä Nohab lähti 20.12.1958 klo 19:00 junassa P65 ja saapui seuraavana aamuyönä (21.12) n. 3:40 Seinäjoelle. Takaisin se lähti pimeän aikaan junassa P62 (olikohan se 6:50) ja saapui Helsinkiin 14:00. Sieltä se lähti taas junassa P65 ja palasi seuraavana aamuna (22.12.1958) P61:ssä. 22.12.1958 P65:ssä oli Hr1 1021. Mutta vaikka Nohab oli lähtenet millä, mihin olisi ehtinyt, niin käännös Seinäjoella olisi ollut pimeän aikaan. Luultavasti ei käynyt Seinäjoella. 23.12.1958 Nohab lähti jälleen P65:ssä, mutta sen jälkeen olikin joulupakettien aika ohi. Joku Seinäjoen tai Vaasan seudun sanomalehti noilta päivin ehkä kertoisi milloin veturi oli näytillä Seinäjoen asemalla. Tehtävä sikäläisille :) |
|
| 03.11.2015 18:13 | [Tunnus poistettu]: | Eljaksen kommentista tuli mieleen että tuohon aikaan vielä junat oli junia eikä ollut turhia kitinöitä jostain muka niin merkittävästä pyöränrenkaan profiilierosta kun siitä vaan kiilattiin pyörät soukemmalle tai leveemmälle :D | |
| 03.11.2015 21:52 | Tommi K Hakala: | Ihan teknisestä mielenkiinnosta, miten näissä on pystytty säätämään raideleveyttä ilman akselistojen/telien vaihtoa? Eli onko pyörät kiinni akselissa jollain lämpösovitteella, vai muulla vastaavalla ratkaisulla... | |
| 03.11.2015 22:29 | Eljas Pölhö: | Nyt löysin Nohabin papereista, että luovutusprotokolla tehtiin Kemissä 18.12.1958. Koska veturin siirto Kemi-Kokkola välin keveällä kiskotuksella on tapahtunut pienellä nopeudella, ei veturi ole sinä päivänä voinut olla valoisaan aikaan Seinäjoella. | |
| 04.11.2015 08:47 | Raimo Harju: | No nyt selvis sekin,kun mietin sitä pohjoisen kevyttä kiskotusta.Oliskohan akseli sorvattu niin,että pyörää voidaan siirtää tietyissä rajoissa ja käytetään sovitusholkkeja sekä lämmitystä. | |
| 04.11.2015 10:55 | Mikko Otava: | Mikähän letku tuossa ohjaamon portaiden takana on veturissa kiinni? Näyttäisi bensaletkulta, mutta dieselin täyttö ei ole tuolla kohtaa eikä tuota varmaankaan laiturilla tankattaisi. Onko veturin perässä höyryveturi varmistamassa kun veturin takapää peittyy savuun tai höyryyn? |
|
| 04.11.2015 13:40 | Eljas Pölhö: | Saattaisiko olla vesiletku höyrynkehittimen täyttämiseksi, kun Seinäjoelta etelään ei tarvinnut ajaa mahdollisimman keveänä? Höyrynkehitin oli keskiakselin kohdalla jommassa kummassa päässä (en muista oliko A- vai B-päässä). | |
| 04.11.2015 13:44 | Petri Nummijoki: | Olisiko kysymyksessä vesisäiliöiden täyttö? Tässähän oli valmius vaunujen höyrylämmitykseen kuten Hr12-veturissakin. Hr12-veturissa säiliöt oli mahdollista täyttää sekä letkuilla, että höyryvetureiden käyttämästä vesiviskurista. Jälkimmäinen oli kätevä tapa, jos pitkillä matkoilla (esim. Tampere-Oulu) vettä oli otettava kesken matkan lisää. Mutta mahtoiko Nohabissa (tai Hr11-veturissa) olla mahdollisuutta täyttää säiliöitä muulla keinolla kuin letkuilla? | |
| 04.11.2015 13:48 | Erkki Nuutio: | Veikkaan enemmän että kyseessä on dieselöljyn täyttö. On kovasti täyttöpistoolin näköinen. Täyttöletku tulee kauempaa vasemmalta, sillä se näkyy polkupyörien kohdalta. Täytyisi katsoa NOHABin huoltopapereista täyttöaukkojen paikat, keneltä löytyy? | |
| 04.11.2015 14:19 | Eljas Pölhö: | Näissä oli kaksi polttoainetankkia kehyksen alapuolella telien välissä. Kumpaankin tankkiin oli täyttöputket helman lävitse suoraan tankkeihin. Siis huomattavasti alempana ja keskemmällä kuin mitä tässä kuvassa täytetään. | |
| 04.11.2015 15:40 | Mikko Herpman: | Mielenkiintoinen tuo veturin takaosan höyry/savu.. Voisi varmaan olla veden/dieselin täyttöä jollain jakeluautolla ja kun kierroksia nostetaan pumpun käyttöä varten niin tulee myös pakokaasuja reilummin. Pakkasta lienee kuvanottohetkellä ollut, junanlämmitysletkustakin pihisevä sulanapitohöyryvanakin näkyy. Joten niinpä myös nestettä tuovan auton pakokaasukin voisi näkyä noin. Tai sitten takana on tosiaan höyryveturi höyryämässä.. Tai olisko "Claytonin" puhallusta.. Tarkemmin kun katsoo niin tosiaan letkuhan menee tosiaan vasemmalle, etteikö vaan aseman palopostiin.. |