28.05.1977 / Kokemäki (uusi)
28.05.1977 Kevät ja tuuli lounaassa. Taannoin kyseltiin "Peipohja"-kylttiä. Tämän vain löysin. P 143 on jo jatkanut matkaa, kahvit piti juoda siinä. Yhteys Raumalle kakkosella valmiina lähtöön.
Kommentit
| 08.12.2015 10:37 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Aijjai, että onkin herkullinen ajankuva. | |
| 08.12.2015 11:38 | Jimi Lappalainen: | Oi, kiitos taas Reino! Asemakin vaikuttaisi olevan todella hyvässä maalissa. | |
| 08.12.2015 17:12 | Tunnus poistettu: | Tähän asemaan liittyy meikäläisellä pajon muistoja. Enoni vaimoineen asui Raumalla ja matkustimme sinne siskojen kanssa junalla Lempäälän Hakkarista. Yleensä oli vaihto Tampereella ja sitten Peipohjassa.Jonkin aikaa oli sellainenkin tilanne, että Hakkarissa saattoi istahtaa Raumalle menevään vaunuun, eikä tarvinnut vaihtaa kertaakaan. Lättäjuna tuli jostain Riihimäeltä ja osa jatkoi Porin suuntaan. Sitten pätkäistiin taas Peipohjassa. Kerran oltiin pikkusiskon kanssa reissussa ja Eno toi Anglialla suoraan Peipohjaan pikajunalle. Ajoissa kun oltiin, vietettiin aikaa asemalla mm. jäätelöä syöden. Kun kerrankin tarjottiin, sisko söi vähintään kuusi annosta. Juttu olikin sitten pitkään ns. sukulegenda jossa puhuttiin jopa useammasta. |
|
| 08.12.2015 17:31 | : | Porin ja Rauman kaupunkien keskinäiseen naapurikilvoitteluun liittyen - Tampereelta länteen kulkeneen matkustajajunan konduktööri ilmoitti rahtusen verran ennen Peipohjaa: "Seuraava Peipohja - vaihto Raumalle meneville, tämä juna jatkaa kaupunkiin". | |
| 08.12.2015 17:40 | Tunnus poistettu: | Joo! Pori ja Rauma olivat kilpakumppaneita jo ennen Tampereen ja Turun kisailua. Heilsinkiläisten Turkulaisvitsit ovat hyvin jälkijättöisiä. | |
| 08.12.2015 17:47 | Kimmo T. Lumirae: | -Kun astui pikajunasta alas Peipohjassa ja oli menossa Raumalle, ehti just juoda kolme kaljaa. Junaan ei kyllä sitten enää ehtinytkään... -Tuo ravintolan kyltti oli muuten varustettu pisteellä eli "RAVINTOLA." -Kuka ei-ammattilainen keksii, miksi lätän liitevaunuun on selvästikin tankattu jotain ? |
|
| 08.12.2015 17:50 | Jouni Hytönen: | Lappeenranta-Imatra-kisailukin on kovin kesyä verrattuna näihin perinteisempiin pareihin. Asuntojen hinnat ovat Imatralla selvästi edullisempia kuin Lappeenrannassa. Sitten vaan joutuisi asumaan Imatralla. :) Imatran väkiluku laskee joka vuosi, Lappeenrannan nyt vielä toistaiseksi kasvaa. | |
| 08.12.2015 17:51 | Kimmo T. Lumirae: | Kuva on pienoisrautatierakentajan aarreaitta: sepeliraidetta, soraraidetta, puinen kakkosvälilaituri. Aseman penkki, postilaatikko ja roskis; maalattu kyltti, jossa junien lähtöajat. Ja paljon muuta. | |
| 08.12.2015 18:09 | Tunnus poistettu: | Kun viitataan ei-ammattilaisiin, kysymys liittynee johonkin junan tarvikkeisiin, esim. polttoaineisiin, mutta voi olla, että kun läheisillä satamakaupungeilla oli vähän erilaiset profiilit, niin jotain tiettyä rahtia. Termi tankata liittyy selvästi nesteisiin, joten ravintolan juomahuollolla voi olla tekemistä asian kanssa. | |
| 08.12.2015 19:30 | Tuomas Mikkola: | Pienellä vorgin selaamisen jälkeen vastaan, että webaston tms. polttoainekäyttöisen lämmittimen tankki on täytetty. Kyljessä täyttöaukon alla näkyy valumajäljet. | |
| 08.12.2015 19:41 | Juhani Pirttilahti: | Se on oikein! Liitevaunussa on tietenkin Webasto, jolla matkustamo lämpiää. | |
| 08.12.2015 19:54 | Tunnus poistettu: | Nyt tyhmenpikin ymmärsi kun kuvaa tarkasti katseli, että kyljestä on jotain mömmöä lastattu, siis sellaista joka ei ole ajopolttoainetta. Ajattelin koko ajan, että rahtitilaan olisi jotain laitettu ja olin pahasti väärillä jäljillä. | |
| 08.12.2015 20:03 | Tunnus poistettu: | PS. Vaikka noissa tuli aikoinaan lapsena varmaan tuhansia kilometrejä matkustetuksi, ei koskaan tullut mieleen, miten ne lämmitetään. Monissa puuvaunuissa oli sentään kamiina ja se oli tuttua. Tosi kylminä talvipäivinä oltiin kuitekin mieluummin moottorivaunussa konekopan päällä istumassa. Eipä onnistuisi nykydirektiivien aikaan. Kuski ja konnari olisivat pian vailla virkaa ja palkkaa! | |
| 09.12.2015 12:43 | Kimmo T. Lumirae: | "Ilmawebastohan" niissä on. Ja vaatii oman polttoainetankkinsa. Moottorivaunuissa muistan lukuisat kerrat pikkukillinä katselleeni Webastojen käyttökytkimiä: moottorivaunussahan on kaksi Webastoa. "KÄYNTI HEHKU MOOTTORIN LÄMMITYS" ja "KÄYNTI HEHKU VAUNUN LÄMMITYS" eli "vesiwebasto" ja "ilmawebasto". 4216:ssa tuli noita sittemmin käytettyä: Ttv:t olivatkin sähkölämmityksessä. | |
| 09.12.2015 13:39 | Ari-Pekka Lanne: | Linja-autoissa ei kai sentään ole kahta erillistä webastoa, mutta useissa autoissa on kuitenkin kaksi erillistä polttoainetankkia. Isompi, satoja litroja vetävä, on rehellistä, verollista naftaa varten. Siitä auton mahassa, lattian alla mylläävä pannukakkumoottori ammentaa voimansa. Webaston pikkusäiliöön saa tankata punaista, veroa kiertävää löpöä. On tainnut joku auto joskus jäädä välillekin, kun tuhannen kilometrin ajon jälkeen on tankattu siihen pienempään säiliöön mitä menee, eli pari ämpärillistä. Toisaalta on käynyt niinkin, että webastolöpön ja tuulilasinpesunesteen säiliöt ovat menneet erehdyksessä sekaisin. Ei siinä muuta, mutta sitten vain tuulilasille tulee löpöä ja webasto työntää hetken valkoista sauhua ‒ eikä hetken päästä puhu enää mitään. En tiedä, onko rautatieläisillä tapana tehdä tällaisia jekkuja? | |
| 09.12.2015 14:12 | Petri P. Pentikäinen: | Onnittelen A-P:ta sanavalinnasta, oikeaoppisessa Linja-autossa moottori on juurikin pannukakku mahassa. M a h u r i . | |
| 10.12.2015 01:02 | Jorma Toivonen: | Tuossa EFiab-liitevaunussa on/oli kaksi ilmawebastoa (yksi p.a.-säiliö), toinen työnsi lämpönsä pää-asiassa matkustamoon ja toinen huolehti tavara-osaston lämmityksen osaltaan. Tietoa ei ole montako webastoa oli aikoinaan matkustajaliitteessä (Eiab), taikka noissa tavararliitteissä (Geoab, FPoab, PFoab, Noab). Tosiaan tuo Kimmon mainitsema Ttv:n lämmitys,,, sähkölämmitys oli (kolmen hanan takana) ja tottakai ilmawebasto työtilan lämmitykseen, mutta vesiwebastoa en muista enää olleen??? Vaikka Dm7:ssä oli mahdollisuus lämmittää jäähdytysvettä "vesiwebastollakin" matkan aikana (talvella usein joutui turvautumaan). Lauhemmilla ilmoilla saattoi saada Dm7:n matkustamon kotoisan lämpöiseksi ohjaamalla jäähdyttäjän läpi puhallettavan ilman lämmittämään matkustamoa ulko-ilman sijaan.( http://vaunut.org/kuva/97001 ) |
|
| 10.12.2015 12:28 | Ari-Pekka Lanne: | Vai niin. Ymmärrän jos Psycon Oy:n harvasilmäisen seulan läpäissyt 2010-luvun uudempi ‒ steriili ja neutraali; väritön, hajuton ja mauton ‒ junakaluston parissa askarteleva diplomikuljettajien polvi on siinä määrin tylsä- ja raskasmielistä, että heidän ainoa hupinsa on epäselvin, hieman haaleammin leimoin varustetuin litteroin kulkevien harmittomien matkustajien lemppaaminen paukkupakkasilla erämaiden lakkautetuille seisakkeille ja unohdetuille asemille. Mutta eikö edes vanhoina hyvinä aikoina sattunut tahattomia, tekniikkaan kohdistuvia jäyniä? Voisi luulla, että vuosikausia ‒ päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen ‒ toistensa umpitympeitä, mustapäiden ja ihomatojen sävyttämiä naamatauluja katselemaan joutuneet veturinkuljettaja-koneapulainen -nimikkoparit olisivat joskus jallittaneet toisiaan ‒ vaikkapa kummitellen vieraan varikon lepohuoneella yöpyessään valkoisissa lakanoissa huhuillen. Yhdeltäkään nuoremmalta veturiasentajalta ei koskaan unohtunut trasselinpalasta Hurun jäähdytysvesiputkistoon tukkien turvanokan lämpöpatterin? 2-moottorisen Alstommin jäähdytysveden joukkoon ei erehdyksessä lisätty veturipesukoneeseen tarkoitettua shampoota pakkasnesteen sijaan aikaansaaden järjestelmän sisäseinämiin aikojen saatossa pinttyneen ruosteen ja lian liikkeellelähdön ja tästä johtuvan jäähdytysveden suodattimen tukkeentumisen aika ajoin vielä pitkänkin ajan kuluttua tapauksesta? Kovimmillakaan pakkasilla ulkona olevasta tupaöljysäiliöstä ajoharjoittelijan toimesta tankattu Deeveri ei kertaakaan tulvinut rasvamonttuun tallin lämmössä kirvoittaen tupakkatakkiselta varikonpäälliköltä paljon huutamista? Mutta aha! Onhan .orgissakin saatu lukea yksinään, miehittämättöminä linjalla kulkeneista Dv11-vetureista ( http://www.vaunut.org/kuva/47200 ) sekä nähty kuvia kääntöpöydän monttuun kapsahtaneista Dv15-vetureista ( http://www.vaunut.org/kuva/52999 ). Mitäs ne sitten olivat? Eikö tosiaan edes vanhan liiton veturivarikkojen huoltokuljettajille ja tallipäivystäjille muistu mieleen rautatiekaluston putkistoissa kiertäviin, mitä erilaisimpiin nesteisiin kohdistuneita epäonnisia, "suolaa sokerina" -sarjan erehdyksiä menneiltä vuosikymmeniltä? |
|
| 10.12.2015 13:50 | Kimmo T. Lumirae: | A-P:lla on sana hallussa, kuten aina, mutta piikin kohde on taidettu poistaa? Ja hajuttomat, värittömät ja mauttomat diplomikuljettajat eivät poista matkustajia junista. Koskaan. Vähän kuin moittisi merikapteenia siitä, että kahvilassa kahvi on laihaa ja drinkeissä huijataan. Mutta eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Herrat bussiasiantuntijat mainitsevat, paitsi mahurin, joka onkin tietysti oikein, myös "pannukakun"? Ja nyt seuraa kysymys: olen ollut käsityksessä, että pannukakuksi haukutaan bokserimoottoria tai 180 asteen vee-konetta. Ja että mahuribussien koneet ovat olleet tällaisia. Mutta nyt olin lomareissussa entisen raskaan kaluston asentajan kanssa ja hän kertoi ei koskaan tavanneensa pannukakkumoottoria bussissa, vaan kyseessä on aina kyljelleen kaadettu kone; Volvojen tapauksessa kyljellään nököttävä kuutonen. Miten on? |
|
| 10.12.2015 14:26 | Ari-Pekka Lanne: | No, tuossahan on kuva moisesta: http://www.vaunut.org/kuva/78238 Eikös se ole vähän kuin kyljelleen kaadettu, "puolikkaan pannukakun" muotoon väännetty rivimoottori? Ehkei siis ihan oikeaoppinen pannukakku, joskin sama ajatus, eli saada moottori litteäksi. Eikä mun Kimmo ollut tarkoitus mitään kansanryhmiä sen erityisemmin piikitellä, joskin yhteistyössähän se junahenkilökunta niitä junia ajelee. Ei se juna sinne korpiseisakkeelle pysähdy pelkästään konnarin toimesta. Pääosassa kysymyksessäni olivat ne nesteet ja muut ainekset, riippumatta siitä, kenen toimesta ne ovat joutuneet vääriin putkiin ja säiliöihin. |
|
| 10.12.2015 23:26 | Kimmo T. Lumirae: | Mutta siis: onko tiedossa mahuribussia, jossa olisi esim. kahdeksansylinterinen bokseri (tai 180 asteen vee)? Vai ovatko ne aina näitä kyljellään könöttäviä kuutosia? | |
| 11.12.2015 06:59 | Juhana Nordlund: | Kuvaan liittymättä, mutta keskusteluun liittyen: Ei Suomessa liene ollut rekisterissä lainkaan vastakkaissylinterisillä (sylinterit vaakasuorassa asennossa toisian vasten) nelitahtisilla moottoreilla varustettuja täysikokoisia keskimoottoribusseja viime vuosikymmeninä. Lattianalusmoottorit ovat tässä ajoneuvotyypissä ymmärtääkseni vallan kyljelleen käännettyjä rivimoottoreita. Tavallisin sylinteriluku lienee kuusi (6), jos muita sylinterimääriä on edellä kuvatuissa busseissa ollut, niin vähiin lienevät jääneet. Kokonaan kyljelleen kaadettuja (90 astetta) moottoreita on esiintynyt myös muissa kuin keskimoottoriautoissa. Ensisijaisesti kaupunkiliikenteeseen suunnitelluissa takamoottorialustoissa on käytetty jonkin verran nk. makaavia dieseleitä. Eräänlaisena välimuotona on lisäksi tässä käytössä laitettu pystykone kallelleen (yleensä max 60 astetta), mistä syystä on saatu makaavan koneen etuja tilankäytöllisessä mielessä, mutta itse moottorin rakenne on voitu säilyttää samana kuin pystykoneen rakenne. Makaavassa koneessa itse peruskonstruktio on samankaltainen kuin vastaavassa pystykoneessa, mutta erojakin on, esim. öljypohjajutuissa. 180:n asteen v-moottori tai boxeri (nämä kaksi ovat siis eri asioita) olisi rakenteeltaan kovin erilainen verrattuna "kaadettuun" rivikoneeseen. Linja-autojen lukuisat komponentit valmistetaan samoissa paikoissa kuin kuorma-autot tai viimeksi mainittujen keskeiset osat. Syy on siinä, että kuorma-autopuolen volyymit ovat busseihin verrattuna noin kymmenkertaiset eikä ole taloudellisesti mielekästä lähteä kehittämään moottoria, joka olisi järkevä vain tietyn markkinaosan busseissa, muttei oikein missään muuallaa. Makaava rivikone on eräänlainen kompromissi tässä ajattelussa, eroavaisuus tavanomaiseen rivikoneeseen on sen verran rajallista, että makaavaa verisiota on vielä kannattavaa ryhtyä valmistamaan. |
|
| 11.12.2015 08:45 | Ari-Pekka Lanne: | Mutta nythän koko keskimoottoristen "mahuriautojen" valmistus on jo vuosia sitten lakkautettu. Oliko perusteluna parempi paloturvallisuus? Se huono puoli siinä on, että rahtiperällisiä "seka-autoja" on vaikeampi korittaa takamoottorisille alustoille. Vielä 90-luvulla näki liikenteessä autoja, joissa moottori oli edessä, lattian päällä, kuljettajan vieressä, kuomunsa alla vähän samaan tapaan kuin Lättähatussa. Nykyään matalalattiaisissa katureissa moottoria ei ole saatu mahtumaan muualle kuin matkustamon perälle "vessaan" pystyasentoon. Vaikka tulevathan Sr3:nkin varadieselit sijaitsemaan katolla. Eli jos kohta veturimiehet ovat hyvin vakavia, ryppyotsaisia ja kujeilemattomia, insinööreiltä sitä vastoin ei puutu kekseliäisyyttä ja huumoria. |
|
| 11.12.2015 13:04 | Heikki Kannosto: | Minun ymmärrykseni mukaan mahuriautot ovat nykymittapuun mukaan liian äänekkäitä - olen muistavinani että juuri nuo nykyiset takamoottorit liian hyvin eristetyissä koteloissaan ovat taipuvampia leimahtamaan tuleen. | |
| 11.12.2015 13:55 | Jouni Hytönen: | Aapee, kai olet käynyt pohjoisessa Veljekset Salmelan liikennealueella, jossa etumoottoriautojen käyttö on jatkunut aina tähän päivään asti, eikä loppupäivää liene kenelläkään vielä tiedossa. Lieneekö muualla päin maata vielä etumoottoriautoja arkikäytössä? | |
| 11.12.2015 16:09 | Tuomo Ala-Keturi: | On sitä tullut joskus ajettua mahuria ja takatuuparia kuin nokkakoneellistakin onnikkaa. Ja varsinkin nokkakoneen jäljiltä takatuuppari keppivaihteistolla varustettuna oli aluksi outo ajaa. Koneen kierrokset eivät kuuluneet niin selvästi eteen asti, ja vaihtaminen oli katsottava kierroslukumittarista. Katureissa kuten esim. HKL:n siniset bussit joissa oli Voith automaattivaihteisto ja silloin ei tuota kiekkamittaria tarvinnut seurata vaikka takatuupparilla ajeltiin. |
|
| 11.12.2015 16:27 | Juhana Nordlund: | Mahurialustaa (makaavine moottoreineen) oli taloudellisesti mielekästä valmistaa vain riittävän suurina sarjoina. Esimerkiksi hyvin monikäyttöinen Volvo B10M perustui tähän ajattelutapaan. Kun kaupunki- ja lähiliikenne siirtyivät viimeisen noin neljännesvuosisadan aikana esteettömään aikakauteen, alkoi korkealattiaiselta mahurirakenteelta nakertua pohja pois. Ainoa markkinasegmentti, jossa siitä rakenteesta olisi ollut ylivoimainen etu muihin ratkaisuihin nähden, oli juurikin edellä mainitut nk. rahtiperäautot. Aika vain ajoi keskimoottoristen bussien ohi, vaikka niitä edelleen toki näkee liikenteessä, pitkäikäisiä kun ovat - ja sellaisina ne muistetaan vielä kauan. Sitäpaitsi Kabusin viimeisimmässä pikavuoromallissa (samoin ensimmäisessä) moottori on keskellä. Uusinta keskimoottoriautoa on tullut käyttöön kuluvanakin vuonna. Matalalattia-autossa moottorin ei ole pakko olla takana, mutta koneen sijoittaminen taakse on tietenkin luontevinta. Jotkut valmistajat ovat tehneet sellaista matalalattia-autoa, jossa moottori on vasemmalla laidalla pystyasennossa hyvin pian etuakselin jälkeen. Käytävän kohdalta lattia on matala periaatteessa lähes koko bussin pituudelta. Tämä erikoinen ratkaisu ei kyllä yleistynyt kovinkaan huomattavasti. Linkin http://dy.fi/wup bussi - VanHool - edustaa tätä ajattelua. Matalattianivelessä moottori on todellakin keskellä - ja tekihän Volvokin vastaavaa konstruktiota alkaen n. 10 vuotta sitten. Yksi sellainen Volvo kuljettaa matkustajia Hki-Vantaan terminaalista lentokoneeseen ja takaisin. Korin siihen erikoiseen niveleen on tehnyt kotimainen Kiitokori. |
|
| 11.12.2015 16:34 | [Tunnus poistettu]: | Tukholmassa paljonkin linjureita joissa kone on sisällä lastenvaunupaikan vieressä. Kimmon kysymykseen: ainakin Vee 6 ja 8 koneita on ollut paljonkin linja-autoissa ja ne ovat tunnetusti rivikonetta matalampia. Büssingin 8 konetta myös mahurina ja kuorma-autoissakin (sama kuin 798-kiskobussissa). A45-Sisu oli myös keskimoottoriauto, konekoppa oli lavan sisäpuolella mutta tavallinen 400-sukunen laiska romuland. |
|
| 11.12.2015 17:53 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitokset vastaajille. Tässä on kuukauden sisään tietämykseni keskimoottoribusseista paitsi lisääntynyt, myös kääntynyt sikäli ympäri, että aiemmin ajattelin ehkä asiaa liian veturiteknisesti ja pannukakkumoottori (180 asteen vee tai bokseri) oli ihan luontevaa olla mahuribussinkin mahan alla, kunnes... Eli ei ole, kiitos tiedosta. Vee-koneita uskon toki käytetyn, törmäsinpä joskus GM:n 6-71 -konetta tutkiessani siihen, että siitä on ollut V 6 -bussiversio; se on varmaan ollut varsin pieni kone, kun iskutilavuus on 6,6 litraa ja vielä veekuutonen eli on todella lyhyt ja tehoa silti 238 hv. Oppia ikä kaikki. Kiintoisaa jutustelua. |
|
| 11.12.2015 20:09 | Ari-Pekka Lanne: | Jouni: Veljekset Salmela tuli itsellekin tässä mieleen pienellä viiveellä. ;o) Ja Heikki: noinkin voi olla. Joskin kävin itse juuri äsken "ulkoiluttamassa" yhtä v. 1997 käyttöönotettua mahuri-Volvoa, ja kyllä näin perjantai-illalla "rantaan" päin tullessa kuuluvimmat hörskötykset taisivat tulla auton perältä. =oD | |
| 11.12.2015 23:38 | Oskari Kvist: | Setralla oli joku V8-moottorilla oleva linja-auto, olikohan Savonlinjoilla joku GT-HD matkabussi. Pieksämäellä se näkyy olevan jossakin linjaliikenteessä ja siinä on aika miehekkäät äänet, kuulee kyllä missä se menee. | |
| 12.12.2015 19:36 | Tunnus poistettu: | A-P: Velj. Salmelan vanhin auto on kylläkin palanut jokin aika sitten. Syttymissyy oli luonnollinen. Moottorin ulkoinen voitelu ja siihen sekoittunut museaalinen paska aiheuttivat yhdessä moottorinlämmittimen kanssa täystuhon. | |
| 12.12.2015 21:51 | Jarmo Pyytövaara: | Varsin iäkästä kalustoa löytyy myös Paakinaholta. Ainakin viimevuonna, Haapavedellä oli koululaiskuljetuksissa, auto n:o 31: Lahti 10, Scania, valmistunut syksyllä 1976. Auto on entinen Pulkkilan Liikenteen. Bussia kehuttiin varmaksi ja helppohoitoiseksi. | |
| 13.12.2015 05:47 | Ari-Pekka Lanne: | Niinhän siinä palossa kuului menneen useampikin auto, Antti. Se on tämä vääjäämätön kiertokulku. Niin ne kaikki menevät. Ihmiset, eläimet, kasvit, kokonaiset ekosysteemit ja taivaankappaleet. Kulkulaitokset ja kulkuvuorot. Tuhkana tuuleen. Niin paljon työtä, vaivaa ja valvottuja öitä. Mutta mitään et tee. | |
| 25.02.2016 22:10 | Ari-Pekka Lanne: | Jouni mainitsi perjantaina 11/12-2015 klo 13:55 lisäämässään kommentissa simolaisen Veljekset Salmela Oy:n, ja totesi ettei yhtiön etumoottoristen linja-autojen viimeinen kaupallinen kulussaolopäivä ollut kenenkään tiedossa. Se oli tuolloin totta. Mutta nyt se päivä tiedetään. Salmelan "museolinja-autot" ajoivat viimeiset säännölliset, aikataulunmukaiset linja-ajonsa laskiaistiistaina 9/2-2016. Liikennöintinsä v. 1923 aloittanut yhtiö meni konkurssiin tammikuussa. | |
| 25.02.2016 23:28 | Jouni Hytönen: | Nopeasti muuttui maailma tältä osin. Kommenttini piti ainakin siltä osin paikkansa, että kukaan ei täällä tainnut aavistaa, että loppu tulee alle kahdessa kuukaudessa. | |
| 26.02.2016 11:31 | : | Salmelan Vanaja/Kutter7 vuodelta 1970 jäi ainakin palamattomana vielä konkurssin jälkeen talliin huutokaupattavaksi. Mutta oliko Salmelalla siis vielä jokin vanhempi yksilö, joka paloi täysin karrelle? | |
| 26.02.2016 17:55 | Ari-Pekka Lanne: | Tornion palossa keskiviikkona 17/12-2014 menivät autot N23 (00/11-1983), N14 (00/12-1978), 58 (22/8-2000) sekä 49 (00/8-1988): http://img.yle.fi/uutiset/kemi/article7693432.ece/ALTERNATES/w960/Pala-l-autot--14-JV.gif Kuttereita ja Wiimoja ei maailmassamme tietenkään koskaan ole liikaa ‒ eikä yhtään hukattavaksi ‒ mutta raskain tappio liikennöitsijälle kai siltikin oli salmelalaisittain upouuden "syömähampaan", vuoden 2000 Carrus-Volvon (kylkinumero 58) tärveltyminen. Palossa lievemmin korventunut Ysi-Kutteri N23 säästäväissyistä restauroitiin ‒ sehän oli v. 1983 käyttöönotettuna vielä melkein uusi ‒ ja saatiin uusin rekisteritunnuksin vielä hetkeksi liikenteeseen marraskuussa 2015. Vuoden 1970 Vanaja ( https://nettivasara.fi/img/product_images/3158/IMG_7919.JPG ) on kuvankin perusteella ollut kilvettömänä ja unohtuneena pölyttymässä tallissaan jo kotvan aikaa. Milloin lie viimeisen kulkuvuoronsa taivaltanut. Näitähän on erilaisten sattumusten, joskus vanhojen autojen ystävien erehdystenkin kautta aina silloin tällöin maailman varrella unohtunut toimittaa paaliin. Olisiko suoraan ajosta konkurssipesän vaivoiksi jääneen kaluston vuosimallihaitari 1973-1994. Kaikki vähintään yli parikymppisiä ‒ eli eivät kelpaa enää yhdenkään liikennöitsijän käyttöön kaupalliseen linja-ajoon. Eli jos Antti kirjoitti edellä samasta palosta, niin siinähän ei kai tärvääntynyt Salmelan kaikkein vanhin, mutta kylläkin uusin auto. |
|
| 27.02.2016 11:48 | Tunnus poistettu: | Kyllä aapee taitaa nämä asiat ajurina paremmin tietää. Tosi on, että Salmelalle suurin menetys oli Carrus-Volvo, mutta vieressä paloi myös ruskea auto, jota jonka jätöksiä pidin varmasti yhtiön vanhimpana autona. Vanaja -70 on nyt siis myynnissä, pitäisikö ostaa pois pyöreksimästä? | |
| 27.02.2016 12:23 | Ari-Pekka Lanne: | Mää en kyllä tiedä mistään mitään. Se on niin moneen kertaan osoitettu. Kunhan lunttasin intternetistä ja hevosmiesten propagandalehdistä. Osta ihmeessä toi Vanaja, jos vaan riittää rahhaa, aikkoo, tilloo, ossoomista ja piätä reistata sitä. Mulla ei ole mitään mainituista. Kun se on näin kauan säästynyt paalauskoneelta, niin olishan se sääli tässä vaiheessa. Mutta nyt kun Antti mainitsi sanan "ajuri", niin mainitaan nyt vielä, että tuolla intterneteissä kerrotaan myös Veljekset Salmelan aloittaneen liikennöintinsä silloin v. 1923 alkuun ajamalla postia hevospelillä. Autot möyrysivät mukaan ympyröihin vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Näin päästiin peipohjalaisesta rautatiekuvasta hevosiin... |
|
| 27.02.2016 14:01 | Jouni Hytönen: | Nyt kun Liikkuminen palveluna (MaaS, Mobility as a Service) on kovasti muotia ja kai joskus tuloillaan, voisin ottaa sellaisen paketin, joka sisältäisi myös museoautojen käyttöpäiviä ilman ylläpidon huolia. Mobiliahan voisi heittäytyä hypetykseen mukaan ja ryhtyä MaaS-operaattoriksi. :) Ja mikä etteivät museokuorma- ja linja-autotkin kelpaisi. Auton omistamisesta voisin vaikka kokonaan luopua. | |
| 29.06.2016 22:57 | Ari-Pekka Lanne: | Dokumenttielokuva Salmelan matkassa: https://www.youtube.com/watch?v=iQym7Vzh96U | |
| 11.04.2021 16:53 | Tapio Keränen: | Kuvan oikea kuvauspäivämäärä lienee 29.5.1979. |