12.01.2016 / Tampere asema
12.01.2016 MV 11902 odottelee lähtöä Ilmalaan.
Kommentit
| 12.01.2016 19:52 | Roope Prusila: | Eilen oli aamupäivällä olikohan raiteella 6, 2kpl Edb vaunuja. Luulen, että nämä kuvan vaunut saattavat olla nuo eilen havaitsemani kaksi vaunua. | |
| 12.01.2016 20:03 | Jimi Lappalainen: | No johan tästä kuvastakin näkee, että ne ovat Edb-vaunuja. | |
| 12.01.2016 20:19 | Mikko Nyman: | Jimi: voisitko joskus hieman tarkentaa asioita, jotka sulle ovat itsestäänselvyyksiä? Ainakaan minä en erota mistään, että nuo ovat juurikin Edb-vaunuja? Yhden lauseen perustelu tai tarkennus kommentin lopussa ei näet ole pahasta... :-) | |
| 12.01.2016 20:53 | Jimi Lappalainen: | Pahoitteluni. Tokihan tarkennan! :) Tunnistan vaunut Edb-vaunuiksi kyljen Ekstra Ekstra Ekstra -teksteistä. Kirjaimet eivät selvästi näy, mutta on kuitenkin hyvin erotettavissa, että vihreässä vaakaraidassa on kolme sanaa peräkkäin. Samaa ei muissa kaksikerrosvaunusarjoissa ole. | |
| 12.01.2016 21:01 | Mikko Nyman: | Ne kolme sanaahan voivat kaukaa katsoen näyttää alaan vähemmän vihkiytyneille vaikkapa sanoilta: "Toimii kuin junanvessa". | |
| 12.01.2016 21:11 | Ari-Pekka Lanne: | Kaikki pääradan (Hki-Tpe) IiCeet taitavat olla jo Edo-junia? Se vähän hankaloittaa tämmöisten siirtovaunujen toimittamista "nuukasti" kaupallisten junien mukana. Tänään on siinä mielessä huono päivä tällaiselle ylimääräiselle junalle, kun ratakapasiteetti on lumipöllyn takia ollut ainakin Helsingin-päässä erityisen arvokasta. Toki nyt illemmalla alkaa olla jo hiljaisempaa. Toisaalta massoittain perutut junat ovat kai saaneet aikaan veturinkuljettajille työvuoroluetteloihinsa runsaasti "vajaita tunteja", mikä tekee tavallaan tähänkin junaan käytetyn työn "ilmaiseksi". Siis siten, että palkka juoksee, ajettiin tämä siirto sitten tai ei. Iltalisän verran kuljettaja kuitenkin saa e k s t r a a, kun ajaa. | |
| 12.01.2016 21:41 | : | Näyttää siltä että juna on valitettavasti peruttu tältä päivältä, eli kokoonpano on jäänyt Tampereelle toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi. http://julia.dy.fi/timetables?s=11902&d=12.1.2016 | |
| 12.01.2016 22:36 | Ari Palin: | Jimi: Viitaten ensimmäiseen kommenttiisi. Roope ei mielestäni omassa kommentissaan epäile kuvan vaunujen olevan muita kuin Edb-vaunuja, vaan miettii sitä, ovatko ne samoja vai eri Edb-vaunuja kuin eilen 11.1. | |
| 12.01.2016 22:58 | Jouni Hytönen: | IC 162 ei ole Edo-juna ja toimisi hyvin kalustonsiirtojunana. Tampereelle päin IC 185. | |
| 12.01.2016 23:13 | Roope Prusila: | Jos nyt joku käsitti kommenttini väärin, niin eilen maanantaina 11.1.2016 klo 11 aikaan havaitut kaksivaunua olivat Edb vaunuja, mutta siitä en ole täysin varma oliko ne 6-raiteella vai esim 7-raiteella, ja tiestysti mietin onko kyseessä aamat vaunut, kuin tässä kuvassa mutta todennäköisesti kyseessä samat vaunut. | |
| 12.01.2016 23:33 | Kimmo T. Lumirae: | Nämä kävivät päivällä Tampereen vaunupajalla lovitarkastuksessa kokoonpanolla Dv12 + Edb + Edb. | |
| 12.01.2016 23:37 | Kimmo T. Lumirae: | Luulenpa massaperuutusten kohdistuneen pitkälti Helsinkiin. Nimenomaan Hki-Tpe ja päinvastoin saattavat ollakin Edo-junia pl. mainitut 185 / 162, mutta lisänä ovat Pohjanmaan junat, joissa jossain lienee vielä matalia vaunuja (?) ja yö-IC:t. |
|
| 13.01.2016 08:31 | Ari-Pekka Lanne: | Jos Kimmo viittaa massaperuutusten Helsinki-keskeisyydellä siihen, että vajaita tunteja on sen johdosta muodostunut lähinnä hesalaisille, niin sehän olisi ollut tässä mielessä vain eduksi. Ei tamperelaista vekkiä olisi kannattanutkaan laittaa tähän. Hesalainen olisi tullut pakettina Nääsvilleen ja sit ajanut tän Stadiin. Jos tamperelainen olisi parhaassa tapauksessa joutunut oikein yöpymään Helsingissä, olisi Valtionrautatiet joutunut maksamaan vielä päivärahatkin Ekstraa. | |
| 13.01.2016 09:37 | Ari-Pekka Lanne: | Mutta miksei näitä Edo-juniinkin saisi ympättyä. Senkun vaan liitetään nämä Tampereen asemalla junan perään sill' viissiin, että Sr2 jää normaalikokoonpanon vaunuston ja näiden siirrettävien Edb:iden väliin. Sit joku käy Ilmalasta hakemassa nämä pois Helsingin asemalla suuntaansa muuttavan Edo-junan keulaksi muuttuneesta perästä. Mietin vaan lähinnä sitä, et onko Tampereen asemalla enää Edojen myötä aikaa tehdä jarrujen tarkastuksia Edo-sukkuloitsijoihin. Ehkä se ei sopisi Valtionrautateiden IiCee-konseptiin roikottaa tällaisia suljettuina perämoottorina toimivan Sr2:n perässä. Ja olishan sekin nolo syy Helsingistä lähtevän junan myöhästymiselle, kun ei saada ylimääräisiä Ekstroja ajoissa pois junankeulasta. |
|
| 13.01.2016 10:22 | Kimmo T. Lumirae: | Yöpyminen vieraalla paikkakunnalla on harvoin kovin tavoiteltavaa, koska lepoaika on vek:ille palkatonta eli omaa vapaa-aikaa. Eli vaikka lepo on päiväsaikaan ja työvuoro on: aamulla 3 h Jyväskylään, siellä 6 h lepo ja illalla 3 h paluu tuottaa yhteensä 6 tuntia työaikaa, vaikka siihen tärvääntyi koko päivä aamuvarhaisesta iltaan. Päivärahaa maksetaan muuten 1/24 päivärahasta jokaiselta tunnilta, joka ollaan vuorossa, jossa poistutaan omalta paikkakunnalta "päiväraha-alueelle" eli tuntuvasti kauemmas. Eli pientä päivärahan kappaletta tulee näissä vuoroissa jatkuvasti mutta kokopäivärahaa ei normaalisti saa. Teknistä estettä siihen, etteikö Edb:t pitäisi keikkua Sr2:n perässä ja toimia siellä EP-jarruineen kaikkineen ihan normaalisti, ei liene. Näitä Sr2-keskellä -kokeilujahan on tehty. Ongelmaksi muodostuu Helsingin nopea kääntyminen, koska Edo-juna kääntyy normaalisti 14 minuutissa takaisin pohjoiseen ja siinä on vaihtotyö sovitettava aika tiukkaan rakoon. |
|
| 13.01.2016 11:34 | Jouni Halinen: | Ei kannata kenenkään olla kateellinen näistä VETtien työehdoista 12 tunnin työstä 6 tunnin palkka ja tuollaisesta 1/24 päivärahasta en ole kuunapäivänä kuullutkaan, outo käytäntö. Ei se ole mitään lepoa kun pyörittelet peukaloita 6 tuntia vieraalla paikkakunnalla päiväsaikaan, olis ainakin minusta parempi että se 6 tuntia olisi yöllä, saisi edes hetkeksi torkahtaa. Vai onko se niin että vuosikausien epäsäännöllisen työajan takia tilanne on sama kuin intissä, eli on aivan sama paljonko kello on, heti kun tulee pienikin paussi, niin eikun nokosille. |
|
| 13.01.2016 12:37 | Kimmo T. Lumirae: | Tuollainen 6 tuntia tuottava päivähän vielä aiheuttaa sen, että ko. päivälle tavallaan kaksi tuntia jää tekemättä, eli seuraava päivä tms. pitää olla kymmentuntinen, jotta työtunteja kertyisi säädetty määrä. Ei epäsäännölliseen nukkumiseen koskaan totu, mutta iän myötä palautuminen kestää vielä monin verroin pidempään. Eli nuori mies kun nukkuu 11 h, niin se oli siinä, mutta vanhempi ukko kulkee pari-kolme päivää aamuyön ja yötyön jälkeen kuin elävä kuollut... |
|
| 13.01.2016 13:40 | Ari-Pekka Lanne: | Näinpä. Mutta toivottavasti Sipilä ei siltikään kovin aktiivisesti lueskele näitä vorkin juttuja lauantailisistä sun muista. Saa pian ahaa-elämyksen ja ottaa ne pois. Se ei ymmärrä ekstroja. | |
| 13.01.2016 13:47 | Leo Männistö: | Otanpa vertauskohdaksi Saksan, kun siitä nyt kokemusta pikkuhiljaa karttuu. Nuoret valmistuneet kuljettajat eivät juuri edellämainitusta syystä edes halua linjavuoroon vaan pysyvät mieluummin ratapihalla työntämässä roikkia laskumäkeen ja/tai "vaihtotyöveturinkuljettajina" eli yksin radio-ohjauksella ajo + vaununtarkastajan + jarrujentarkastajan + vaihtotyönjohtajan (valitettavasti näistä neljästä saa kuitenkin vain yhden palkan) hommat, lähinnä vaunukuormaliikenteen asiakkaiden palvelua siis. Etuina se, että pääsee joka päivä kotiin ja koska vuorojen aloitus- ja lopetusajat on porrastettu on seuraava kuljettaja jo valmiina kun oma vuoro lähestyy loppua. Vaihtoehtona siis yksin korvessa linjalla, tauot ja yöpymiset missä sattuu tai vaihtoehtoisesti ajat ensin junan esimerkiksi Berliinistä Hampuriin ja ajat Hampurin ympäristössä muutaman päivän ja stintin lopuksi vielä juna Hampurista Berliiniin (toki rataosatuntemus asettaa tälle rajoitteita) ja mieltä lämmittää erityisesti se, kun hotellihuonetta ei olekaan varattu yöpymistä varten ja hotelli on täynnä. | |
| 13.01.2016 14:40 | Ari-Pekka Lanne: | Ja tosiaan tuo, mistä Hiutale mainitsi, että veturinkuljettajilla päiväraha on jaettu 24 osaan, on minultakin mennyt ohi. Sen takia hirvistelin tuossa edellä Helssinkin yöpymistä. | |
| 13.01.2016 16:33 | Kimmo T. Lumirae: | Tehtävien rajat on kuulemma sovittu Saksassa eri tavalla kuin meillä; siellä on ratapihapäteviä, tavarajunapäteviä ja matkustajajunapäteviä kuljettajia noin karkeasti pahimpia mutkia oikoen. Meillä ratapihojen, teollisuusraiteiden ja laskumäkien vaihtotyön tekevät vaihtotyönjohtajat radio-ohjausta (r-o) käyttäen. Jos vaunut pitää hakea kauempaa, matkaan lähtee vek, joka perillä ottaa r-o -laitteet käyttöön ja tekee vaihtotyöt yksin ja sitten aikanaan ajaa taas takaisin kotipaikalle. Linjatyössä on mahdollista ajaa esim. juna Tampereelta tai Kouvolasta Hesaan ja käydä sieltä käsin Turussa, levätä yö, ja käydä taas Turussa ja palata sitten kotiin. Yhteen aikaan mm. tamperelaiset ja turkulaiset kävivät Helsingissä, tehden siellä illan ja aamun lähiliikennetyötä palaten sitten taas takaisin. Työvuorossa saa olla vain yksi lepo ja se tekee useamman päivän kiertueet mahdottomiksi. Kotipaikalla tehtävän työn: siirto- ja huoltokuljettajat yms. etuna on juuri tuo, mistä Leo kirjoittikin:vaikka olisi kyynärpäitä myöden tekemättömissä töissä ja junaliikenne sekaisin ja myöhässä, niin ns. kello pelastaa: seuraava työntekijä tulee sovittuna aikana ja jatkaa mahdollisten sotkujen selvittämistä ja edellinen pääsee sovittuna aikana kotiin. Linjatyössä ei ole mitään itua ns. pudottaa hanskoja suunnitellun työajan päättyessä, jos on itse keskellä ei-mitään ja kotiin on vielä 120 km matkaa. Työt vain on hoidettava loppuun, kesti sitten miten kauan kestikin. |
|
| 13.01.2016 16:40 | Kimmo T. Lumirae: | Ei viikonloppulisilläkään juhlita, esim. pe 18.00 - la 06.00 korvaus on 0%, la 06.00 - la 18.00 se on 25%. Normaali pyhälisä juoksee siitä su 24:ään ja tietysti ma klo 00.00 alkaen työskennellään taas peruspalkalla. Työajan lisäkorvaukset ovat aika vaatimattomia ja silti siitäkin vähästä pitäisi mielellään kiinni. | |
| 13.01.2016 16:58 | Joona Kärkkäinen: | Lähiliikenteen kuljettajilla ei ole paria poikkeusta lukuunottamatta yöpymisiä/palkattomia taukoja ollenkaan. | |
| 13.01.2016 17:19 | Jouni Halinen: | Saako kysyä Kimmo, että kuinka monta prosenttia näistä lisistä suunnilleen kertyy bruttona peruspalkan päälle per kk pitkän matkan kuskille. | |
| 13.01.2016 17:49 | Misa Lammio: | Juna lähti lopulta numerolla 11904 Ilmalaan. Vaunuja ei liitetty matkustajajunaan alennetun nopeuden vuoksi. | |
| 13.01.2016 18:29 | Jarmo Pyytövaara: | Kimmo, jos kirjoittamasi on todella totta, että teille ei makseta väliajoista mitään, vaan joudutte odottamaan ilman korvausta, seuraavan työvuoron alkua? Eikös se ole suorastaan, heikomman ja vähäisemmän hyväksikäyttöä, täysin tuomittavaa toimintaa nyky Suomessa? Eikö kannattaisi jo, harkita muihin hommiin siirtymistä niin henkilökohtainen riisto, ainakin loppuisi siihen? Nykyiselle työnantajalle, voisi mennessään sitten sanoa: Nyt minulle riittää ja perään adjöö. Seuraavan työpaikan suhteen, olisi syytä olla hyvin tarkkana, varsinkin, jos kyseisessä paikassa on hallintoneuvosto ja hallitus, se olisi syytä varmistaa, ettei niissä istu ”MEIDÄN MIEHIÄ” jotta suurempia pettymyksiä, pääse tulemaan vastaisuudessa. |
|
| 13.01.2016 19:06 | Leo Männistö: | Kimmo: karkeasti oikoen juuri näin. Soppaa sekoittaa vielä se että ajokortteja on kolmea eri luokkaa jotka oikeuttavat ajamaan eri paikoissa - joilla ei tosin ole tekemistä sen kanssa mitä vaunuja perässä on. Ja sitten toki yhtiökohtaiset erot jne. Mutta Kirjan mukaan (eli ns. 408, vastaa lähinnä edesmennyttä Jt:tä, sivuja liitteineen vähän toista tuhatta) _veturinkuljettaja_ on vaihtotyönjohtaja ja saa delegoida sen tehtävät vaihtotyönjohtajan pätevyydet omaavalle henkilölle. Vaihtotyönjohtaja taasen ei saa ajaa veturia (ellei ole nimenomaan veturinkuljettaja) eli tämä on toisinpäin kuin Suomessa. | |
| 14.01.2016 20:47 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllä se totta on, Jarmo. Työvuoron sisällä olevasta levosta, jonka lyhin kesto on kaksi tuntia ja yöllä kuusi, ellei muuta yöstä sovita, ja ylärajaa ei ole, ei lasketa sekuntiakaan työaikaa. Lepo oli kai ensimmäiset 140 vuotta täysin korvauksetonta ja myös työntekijän omaa aikaa, jolloin saattoi poistua kaupungille tai kaverille kylään, mitään työvelvoitetta ei ollut. Tämä teki työajan vaatimisen ko. ajalta hieman perusteettomaksi ja siksi neuvottelut eivät edistyneet koskaan mihinkään; kyllähän esim. puolet lepoajan työtunneista olisi ollut varmaan jo oikeus ja kohtuus. Toisaalta, joskus aiemmin ei päivällä saanut käyttöön omaa lepohuonettakaan ja kyllähän esim. kuusi tuntia kahvihuoneen puutuolilla kypsyttää kenet tahansa. Joskus toistakymmentä vuotta sitten levosta sovittiin pieni levon pituudesta riippumaton kertakorvaus. Sillä on tietysti sekin vaikutus, että kun aiemmin levoista ei kuluja välttämättä ollut, niin nyt kannattaa ainakin lyhyt lepo laskea, että kannattaako työntekijän tuntilaskenta katkaista ja maksaa tuo korvaus vai järjestää työvuorot toisin, jolloin kuluja ei tule. Ammatin varjopuolia joka tapauksessa. Lepo yöllä, esim. klo 01-07 ei ole välttämättä kovin paha juttu mutta päivällä klo 15-21 on aikamoista tervanjuontia. Eiköhän kaikissa ammateissa ole huonot ja hyvät puolensa ja ne on jokaisen itse punnittava, onko hommassa järkeä vai ei. Mainittakoon, että 1982, jolloin veturimieskoulutus lopetettiin, Tampereella oli noin 250 veturimiestä ja heistä on lähtenyt muihin tehtäviin noin kymmenen (10) ja heistä ehkä puolet on vain siirtynyt VR:llä toisiin tehtäviin opiskelujen kautta. Jouni: tuohon on mahdoton vastata alkuunkaan tarkasti. Vek:ien tes sisältää jopa kymmeniä eri lisäpalkkio- ja korvausnimikettä ja nämä jakautuvat pakostakin epätasaisesti eri varikoille ja eri tehtäviin. Eli erot eri varikoiden ja eri vuorojen välillä ovat merkittäviä, mutta hajonta on ehkä +20% - +60 %. |