22.01.2016 / Oulu
22.01.2016 Dr16 2822 tauolla, osoitteessa Konetie 14.
Kommentit
| 23.01.2016 09:34 | Olli Saari: | On tuokin typeryyden huippu kuljettaa rautatiekalustoa pitkin maanteitä, vai oliko kaikki laakerit tai pyöräkerrat niin mäsänä, ettei sitä olisi voitu hinata kisoja pitkin. | |
| 23.01.2016 10:02 | Esko Ampio: | Jos niin olisikin, on sitten huoletta, halvalla ajettu liian loppuun. Tai jotain vastaavaa? Ei noita huvikseen maanteitse viedä. | |
| 23.01.2016 11:26 | Mikko Heino: | Taitaa liittyä tähän: http://vaunut.org/kuva/107942?a=1 | |
| 23.01.2016 14:16 | Joona Kärkkäinen: | Veturi oli pakko tuoda lavetilla, ei ollut hinauskunnossa. | |
| 23.01.2016 16:24 | : | Vetureiden totaalihajoamiset ovat näemmä arkipäivää. Siinä missä kalusto pyrittiin ennenvanhaan saamaan kiskoja pitkin konepajalle tai varikolle on näköjään wanhaa aikaa. Ilmeisesti viat ovat nykyisin niin vaikeita, että ainoa vaihtoehto on lavettikuljetus. Tässä kuvassa https://www.instagram.com/p/-zhqOxSC0E/ Sr2 3220 saa lavettikyytiä Parkanosta - hinattiin sentään Lamminkoskelta Parkanoon 26.11.2015 kiskoja pitkin - kohti veturiverstasta etelämpänä. Erikoiskuljetuksen reitti ylittää linkin kuvassa rautatien tasoristeyksen Pihnari rataosalla Parkano-Niinisalo. | |
| 23.01.2016 17:11 | Mikko Herpman: | Niin, jos vaurio on jotain tämän tyylistä: http://vaunut.org/kuva/105685 Ei hinaaminen oikein ole mahdollinen. Jossain tilanteessa hinaamista rajoittaa todella hidas nopeus. Mistä sitten tällaiset totaalihajoamiset johtuu, onko vaan kyseessä yleistyvät sattumat kaluston ikääntymisen johdosta vai onko kunnossapidossa/huollossa jotain puutteita. Olisihan myös yhtenä vaihtoehtona maantiehinaamiselle aputelit tyyliin: http://vaunut.org/kuva/99829 ja http://vaunut.org/kuva/105834 No joka tapauksessa pitää veturia jonkin verran nostaa, mutta ehkä selvittäisiin ilman nosturiautoa tunkeilla että saataisiin nostettua aputeleille. |
|
| 23.01.2016 17:22 | : | Noita aputelejä käytettäessä hinausnopeus on hidas, kai luokkaa 10km/h. Trafi perii rautatien käytöstä vuokraa ja sen suuruuteen vaikuttaa aika minkä kulkija käyttää raiteilla. Jos vielä hinaus häiritsee muuta liikennettä voi maantiekuljetus olla edullisempi vaihtoehto. Aikaisemmin ei ollut suuren kantaman omaavia maantielavetteja tarjolla, joten kuljetus kiskoja pitkin oli ainoa vaihtoehto. | |
| 23.01.2016 17:46 | Nikolas Peippo: | En ole asiantuntija, mutta mulla on käsitys että ratamaksua (Liikennevirastolle olettaisin, ei Trafille) maksetaan pelkästään kilometrien mukaan, ei radalla vietetyn ajan mukaan. Vai tarkoittiko Antti jotain muuta maksua? http://www.rautatiemarkkinoille.fi/ratamaksujarjestelma | |
| 23.01.2016 18:26 | Juhani Pirttilahti: | Ratamaksu ei ole aikaperustainen vaan laskutetaan bruttotonneissa per ajettu km. | |
| 23.01.2016 18:35 | Pasi Utriainen: | Mutta olisiko tässä tapauksessa jouduttu maksamaan normaalin maksun lisäksi myös sanktiota liikenteen häirinnästä? http://www.rautatiemarkkinoille.fi/hairiotilanteesta-johtuvat-korvaukset. | |
| 23.01.2016 18:38 | Teemu Sirkiä: | Sanoisin, että tässä tapauksessa sanktio on/olisi varmaan tullut sille junalle, joka jäi linjalle tämän veturirikon takia. Jos veturin hinaus pois sieltä olisi sujunut varatun kapasiteetin mukaan, niin miksipä siitä olisi mitään sanktioita annettu. | |
| 23.01.2016 20:17 | Sebastian Helenius: | Edellämainitut syyt varmasti tukevat maantiekuljetusta, kuten myös se fakta että aikaisemmin(10-20v) sitten ei ollut niin paljon kumipyöräkalustoa joka olisi voinut kuljettaa tuollaisia massoja. Raskaiden kuljetusten yleistyttyä on myös kaluston ja yrittäjien määrä lisääntynyt | |
| 23.01.2016 20:21 | Sebastian Helenius: | Vanhaan hyvään aikaan oli eri meininki kun kalusto, tilaaja, omistaja, toimittaja, urakoija, kuljettusliike, korjaaja sekä henkilökunta oli valtio :) | |
| 23.01.2016 20:29 | Tuukka Ryyppö: | Lisäksi vanhaan hyvään aikaan ei ollut nettiä, minkä takia vastaavasta lavettikuljetuksesta ei tieto juurikaan levinnyt. Nyt tästä tietää jokunen tuhat vorkkaajaa, pari vuosikymmentä sitten olisi tiennyt ehkä joku 20 harrastajan klikki. Mahdollisesti Resiinan tilaajat, jos havainnoitsija olisi sattunut kyseiselle lehdelle havainnostaan tiedottamaan. Voi siis olla, että vastaavia lavettikuljetusta vaativia veturirikkoja on ollut ennenkin, mutta me emme vain tiedä niistä. | |
| 23.01.2016 20:54 | Petri Tuovinen: | Tuukka puhuu asiaa. Tässäkin asiassa kännykät pelastivat tilanteen. Jos olisimme lähteneet kotoa 5 minuuttia myöhemmin, olisi koko sessiooni jäänyt todennäköisesti kuvaamatta. | |
| 23.01.2016 20:55 | : | Meinasin tuota muulle liikenteelle tuotettua häirintää ja sen mukanaan tuomaa sanktiota. Kuten Sebastian toteaa, on kuljtuskalusto kehittynyt. Toisenkinlaista kehitystä on ollut toiseen suuntaan, aikaisemmin oli varikoita joissa esim. pyöräkerran vaihto onnistui eikä kuljetusmatkat olleet välttämättä kovin pitkiä. | |
| 23.01.2016 21:54 | Pasi Utriainen: | Sanktiohomma onkin mielenkiintoinen siinä tapauksessa, kun VR Track maksaa ensin sakkoa Liville ylittyneestä ratatyöajasta ja sitten Livi maksaa korvauksia VR:lle ylittyneestä ratatyöajasta. Periiköhän Livi myös sanktiota, jos VR:n juna jää rataverkolle häiritsemään muuta (eli käytännössä VR:n) junaliikennettä... | |
| 23.01.2016 21:56 | : | Maailma on valintoja ja linjauksia täynnä. Tässä junassa http://junat.dy.fi/liikenne/juna/11806/2015-07-04 siirrettiin vaurio Sr2 Rovaniemeltä Ouluun - siirtoaika yli 10 h muun liikenteen ehdoilla. Joskus muinoin muistan Sr2 -veturin telin vaihdetun niin Rovaniemellä kuin Seinäjoelle avoimen taivaan alla, oliko yksi vai kaksi autonosturia työssä - sitä en tiedä. Liikennemäärät ovat totta tosiaan etelässä kasvaneet - silti etenkin la-su yönä ratakapasiteettia on myös täällä. Ratakapasiteettipula tuskin oli syynä siihen, ettei veturia hinattu Pello-Oulu. Ehkäpä tuo veturi oli siis ihan oikeasti totaalisen rikki ja autokuljetus nostureineen molemmissa päissä oli ainoa sekä halvempi vaihtoehto kuin ns. oma työ. Asia on varmasti tarkkaan mietitty ja punnittu kantilta jos toiselta. |
|
| 24.01.2016 11:31 | Ari-Pekka Lanne: | Tuukka mainitsi tuossa "netin". Mikä semmonen netti on? Muistan kun asuin 80-luvulla kekkostalossa. Meillä oli puhelinosake, mutta eräällä naapurin muorilla ei ollut. Niinpä hän poikkesi silloin tällöin meillä lainaamassa puhelinta. Numeronvalintakiekkoa pyörittelemällä sai valittua numeron, ei tarvinnut keskusneidin yhdistää puhelua halutulle henkilölle. Ja sinne puhelintorveen naapurin muori sitten juoruili mitä juoruili. Kaupungilla oli myös kätevää, kun oli puhelinkioskeja vähän siellä ja täällä. Jos vaikka tuli kaupungilla ollessa mieleen ihan ekstempore, että lähdetäänkin käymään Lättähatulla vaarin luona, ei tarvinnut pyöräillä kotiin soittamaan kysyäkseen, sopiiko tulla. Markkoja vain laittoi aparaattiin pari, niin sai soitettua, jos joku oli vastaanottajan päässä sillai sopivasti kotona, että sattui kuulemaan puhelimen soivan. | |
| 24.01.2016 12:18 | Kari Rantanen: | Dr 16 alkaa olla jo vanha veturi. Tämä lavettikuljetus on järkevin tuollaisiin täyshyytyneisiin tapauksiin, sillä se ei sido kalustoa ja rataa hinauksen ajaksi. Tietysti tuntuu järjettömältä, mutta kysessä on samanlainen meininki kuin irtopyörien/telien kuljetus maanteitse huoltoon, vaikka raiteilla olisi käytännöllisempää. Kaipa junakuljetus on hinnoitellut jo itsensä pois pelistä. | |
| 24.01.2016 15:08 | Ari-Pekka Lanne: | Ennen vanhaan vietiin rekkoja junilla. Nykyään tuokin asia on mietitty uudelleen. Viedäänkin junia rekoilla. | |
| 24.01.2016 19:07 | Henri Heikkinen: | mitä se konetie 14 tekee | |
| 24.01.2016 22:28 | Petri Soronen: | Liekkö siksi ettei mahtuisi kuusamontiellä cittarin kohdalla olevasta sillasta alitse. Mene ja tiedä. | |
| 26.01.2016 11:41 | Henri Heikkinen: | mikä ton määränpää on | |
| 26.01.2016 17:30 | Tuukka Ryyppö: | Kuvasarjan selostuksessa asia on kerrottu: http://vaunut.org/sarja/3581 |