01.06.1929 Kulkematon postikortti.
11.02.2016 20:34 | Erkki Nuutio: | Olivatko hillopurkit Riihimäen lasitehtaan tuotteita? Tehdas oli kai sitten RLR:n rataverkon piirissä. Purkkeja taisi olla monen kokoisina, isojakin. |
|
12.02.2016 00:34 | Jorma Toivonen: | Vuonna 1910 valmistunut Riihimäen lasitehdas tuotti myös talouslasia ja oli yhteydessä RLR:ään alustapitäen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Riihimäen_lasi#Riihim.C3.A4en_lasin_historia ). Muistan vanhat neliskulmaiset lasipurkit, joiden peltikansissa luki Riihimäki tai Karhula. | |
12.02.2016 07:52 | Timo Salminen: | Lasitehdas julkaisi 1920-luvun alussa kokonaisen sarjan postikortteja toiminnastaan, ja tämä kuulunee siihen sarjaan. Enpä muuten ole tätä korttia ennen missään nähnytkään. | |
12.02.2016 13:10 | Hannu Haitto: | Taitaa nykyään olla harvassa ne yritykset joille perustettaisiin oma yhteys rataverkkoon. Trendinä näyttää nykyään olevan vanhojen yhteyksien purkaminen. Riihimäen Ekokemille menee oikein sähköistetty raideyhteys mutta eipä sille näytä käyttöä olevan. Ilmeisesti tavarankuljetustakin ohjaa markkinatalouden lait. Josko nämä uudet ulkopuoliset tavararahtifirmat saisivat taas tavarakuljetukset siirtymään enemmän kiskoille. Ennen vietiin ja tuotiin yhtä tai kahta vaunua, nyt täytyy olla täystonnijuna että kannattaa. | |
12.02.2016 14:22 | Joonas Viita: | Onhan se sähköistys Sammalistoon asti mutta kyllä loput on sähköistämätöntä, liikennettähän Ekokemille ei varmaan ole ollut 15 vuoteen? | |
12.02.2016 17:04 | Jouni Hytönen: | Ja sähköistys on raiteella aivan muista syistä kuin Ekokemin vuoksi, sehän toimii käytännössä kolmantena linjaraiteena välillä Riihimäki asema-Sammalisto. Syyskuussa 2005 ajettiin ainakin vielä Riihimäki-päivänä lättähatuilla Ekokemille. | |
13.02.2016 15:16 | Tuukka Ryyppö: | Hannu: Tuo trendi on johtunut VR:n politiikasta. On ihan mahdollisuuksien rajoissa, että nyt kun meillä on FR ja IVP, tuo trendi kääntyy. Kjällehän rakennetaan juuri uutta tehdasratapihaa, eli ensimmäinen merkki trendin kääntymisestä on jo näkyvissä. | |
20.06.2023 11:24 | Erkki Nuutio: | Kuva lienee RLR:n Riihimäen ratapihalta, eikä Riihimäen lasitehtaalle vieneeltä sivuraiteelta. Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2022 on teknikko Risto Aallon kirjoitus Lasimies Risto Niikko [1914-2015] perustuen tämän haastatteluihin Niikon aiemman alaisen Aallon toimesta. Teknikko Niikko toimi Karhulan lasitehtaalla 1936-1946 ja Riihimäen lasitehtaalla 1946-1979. Niikko oli Riihimäen lasin automaattiosaston käyttöinsinööri. Hän vastasi siten mm. automaateilla tapahtuneen lasivalmistuksen toimintakunnosta ja kehittämisestä. Sotien aikana ja 40-luvun loppuun asti sulatettiin lasi kaasulla, jota tuotettiin halko- ja kivihiilipolttoisella kaasugeneraattorilla, josta Niikko vastasi Riihimäelle tultuaan. Tätäkin kriittistä toimintaa kuvataan kirjoituksessa. Kerrotaan mm. että RLR:n varrelta hankittuja halkoja piti olla viikonloppujen aikana poltettaviksi 47 "pikkupässin" junavaunullista. Todettakoon vielä, että kaasugeneraattori tuotti hiilimonoksidi- ja vetykaasua poltettavaksi höyrykattilassa ja lasiuuneissa. |
|
20.06.2023 13:40 | Jussi Tepponen: | Museorautatieyhdistys ry:n valokuva-arkistosta löytyy sama kuva kuvatekstillä: "Riihimäen kuuluja hillopurkkeja lähdössä maailmalle 01.06.1929" on postikortin selityksenä. Kuva on otettu Riihimäen vanhan aseman luona olleilta RLR:n siirtokuormausraiteilta. Vasemmalla näkyy konduktöörivaunu numero 8, oikean puoleisten lasilaatikkolastissa olevien vaunujen takana näkyy VR:n umpitavaravaunu odottamassa lastia. https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/264 |