??.06.1975 Muiden seuramatkalaisten lähdettyä pitkälliseen ruokailuun, sain tutustua kaupunkiin. Pikamarssin tuloksena on mm. tämä kuva. D1 (D219-1) valmiina lähtemään Jogevaan. En merkinnyt muistiin sivulla seisovan junan määräkilpeä. Muistanko oikein, rahoitettiinko Petserin rata myöntämällä tulitikkumonopoli Svedish Matchille?
07.03.2016 07:40 | Jouni Hytönen: | D1-runko koostuu neljästä vaunusta: moottori- ja ohjausvaunut 1 ja 3 sekä välivaunut 2 ja 4. Välikytkiminä ovat tavalliset SA-3:t, mikään ei estä pudottelemasta välivaunuja pois matkasta. Tuohon aikaan on kyllä ajettu täysillä rungoilla. | |
07.03.2016 07:55 | Timo Salminen: | Enpä ole ennen nähnyt kuvaa Tarton asemalta 1970-luvulta. - Oikeanpuoleinen juna ei ainakaan tuolta raiteelta voi lähteä mihinkään reitille, koska siellä ei ole laituria. Muutenhan vaihtoehtoja on ollut kolmeen suuntaan. | |
07.03.2016 17:13 | Vesa Höijer: | Viron-matkailu Tallinnan ulkopuolelle taisi olla aika vähäistä vuosina 1945-1990? | |
07.03.2016 20:43 | Ari Palin: | Käsittääkseni Neuvostoliitossa turisteille olivat sallittuja vain tietyt reitit kaupunkien välillä eikä niiltä saanut poiketa. Autolla liikkuvien osalta miliisi valvoi tätä valtateiden varressa olevilla tarkastuspisteillä. Jos kahden tarkastuspisteen välillä kului liikaa aikaa, alkoi utelu viivästyksen syystä. Junien osalta en tiedä, miten turistien liikkumisen valvonta tapahtui. Olisiko ollut niin, että lipun sai ostettua vain turisteille tarkoitettuihin paikkoihin? Olikohan ostomahdollisuus lisäksi rajoitettu tiettyihin juniin? Turistien liikkuma-aluetta rajoitti myös viisumi. Toisin kuin Venäjällä nykyisin, viisumi haettiin tiettyihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Tallinnaan haetulla viisumilla ei ollut oikeutta poistua kaupungin alueelta. Ja jos viisumissa luki "Tallinna - Leningrad", sillä ei ollut oikeutta lähteä Tarton tai Pärnun suuntaan. Korjatkaa, jos olen väärässä. | |
07.03.2016 21:28 | Jouni Hytönen: | Eikös Tartto ollut peräti ulkomaalaisilta suljettu kaupunki neuvostoaikana sotilaslentokentän vuoksi? Vai oliko suljettua aluetta vain sen lentokentän ympäristö? | |
07.03.2016 21:30 | Jouni Hytönen: | Ilmeisesti koko kaupunki ei ollut suljettu, jos kerran Reino on siellä vuonna 1975 käynyt. :) | |
07.03.2016 22:20 | Vesa Höijer: | Kumpi on väärässä, valokuva vai Wikipedia? https://fi.wikipedia.org/wiki/Tartto#Suljettu_neuvostokaupunki |
|
07.03.2016 22:22 | Reino Kalliomäki: | Tallinnaan turistit pääsivät v. 1968. Ensimmäinen mahdollisuus matkustaa muualle Viroon turistiviisumilla oli rengasmatka "Eestin kierros" v. 1975 (Tartto,Viljandi,Pärnu. Bussilla Tallinnan satamasta, yöpymiset Viljandissa sekä Pärnussa). Olin ehkä kolmannella matkalla mukana. Kyseisissä kaupungeissa viisumi oli voimassa, välimatkoilla ei edes pysähdytty. Yksityisellekin matkalle liput, hotellit yms. varattiin Intouristin kautta. Esim. Siperian junassa turistit sijoitettiin samaan vaunuun, seurustelua venäläisten kanssa ei kuitenkaan rajoitettu. Autolla tuli pysyä sallituilla reiteillä. Vain määrätyissä hotelleissa sopi yöpyä. Iso kamera jalustoineen ei herättänyt epäilyjä, kohtelu oli mieluumminkin ystävällistä ja uteliasta. |
|
07.03.2016 22:35 | Vesa Höijer: | Laivaliikenne Helsinki-Tallinna alkoi 1965. | |
07.03.2016 22:38 | Vesa Höijer: | Oli myös mahdollista käydä kutsuviisumilla virolaisen sukulaisen tai tuttavan luona jossain muualla kuin Tallinnassa. En tiedä miten matka Tallinnasta eteenpäin hoidettiin, saiko esim. junalipun ostaa kuten kuka tahansa virolainen vai oliko monimutkaisempi järjestely. | |
07.03.2016 22:47 | Eero Karttunen: | Tarton kaupunki ei ollut 1970-luvulla täysin suljettu. Itse kävin Tartossa 1970-luvun lopulla matkatoimiston järjestämällä kolmen yön Viron kierrosmatkalla. Ensimmäinen yö Tallinnassa. Sitten venäläisellä bussilla Tarton keskustaan, jossa oltiin muutama tunti sisältäen ruokailun, ja yöpymään mentiin Viljandiin. Tartossa ei saanut yöpyä, silloin syytä ei kerrottu mutta myöhemmin syyksi ilmeni juuri tuo läheinen sotilaskenttä. Seuraavana päivänä tutustuttiin Viljandiin tarkemmin ja seuraavaksi yöksi mentiin Pärnuun. Sitten ajettiin Tallinnaan ja illalla laivaan. Tartossa sai oleskella yksin vain keskustan tuntumassa. Vaimoni kanssa kävelimme sattumalta Tarton yliopiston viereen, ja kun vahtimestari havaitsi meidät suomalaiseksi, hän nouti paikalle suomenkielen professorin, joka kutsui meidät yliopistolle sisälle ja mm. esitteli suomenkielen kirjastoaan. Siellä presidentti Urho Kekkosen oikeustieteellinen väitöskirja oli siihen aikaan kova sana. Myös Viljandissa suomalaiset turistit herättivät siihen aikaan käynneillään positiivista huomiota. Kuulemma suomalaisia ei muutoin juuri kaupungissa ollut viime vuosikymmeninä näkynyt. Ja kyllä siihen aikaan Tallinnan satamassa tarkastettiin moneen kertaan paperit ja vähän muutakin. Mennessä ensimmäinen passintarkastus oli jo laivassa ennen maihin pääsyä. |
|
07.03.2016 22:56 | Joonas Viita: | Ei päässyt Tallinnassa/Neuvostoliitossa päästä eksymäänkään noina aikoina vaikka yrittikin, opastusta löytyi helposti. Hieman aiheeseen liittyvä blogikirjoitus http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151524-junamatkalla-tallinna-haapsalu-1972 | |
08.03.2016 07:43 | Niila Heikkilä: | Luovutettu Karjala oli suomalaisille vieläkin vetävämpi paikka "omatoimimatkojen" suhteen kuin Viro. Helsinki-Moskova -yöjunan alettua kulkunsa 1954, junan seisoessa Viipurin asemalla ehti moni luikahtaa katsomaan entistä kotitaloaan. Myöhemmässä vaiheessa 1960-luvulla kun Viipuriin Ja Leningradiin alettiin tekemään turistimatkoja, kerrotaan paljon tarinoita kuinka molemmista kaupungeista on käyty pienissäkin kannakselaiskylissä omin luvin kotiseutumatkailemassa. Kyytivälineenä joko paikallinen auton omistama henkilö tai taksi jolle on maksettu vähän ylimääräistä ja joka on uskaltanut lähteä niin kauas. Ilmeisesti junillakin on käyty seikkailemassa, mutta niillä ei tietenkään ole päässyt nopeasti joka paikkaan ja kiinnijäämisriski on suurempi. | |
08.03.2016 10:03 | Joni Lahti: | Tartto oli virallisesti neuvostoaikana ulkomaalaisilta suljettu kaupunki Raadin suuren lentotukikohdan vuoksi, mutta kun keväällä 1990 olin seminaarissa, joka pidettiin tuomiokirkon raunioissa, saimme kuljeskella kaupungissa aivan vapaasti. Kaupungilla liikkui myös runsaati neuvostoilmavoimien sotilaita vaalean siniset laatat kauluksissaan. Punailmavoimien yksiköt poistuivat Raadilta vuonna 1992 Neuvostoliiton loputtua vuonna 1991. Tukikohta oli nimenomaan raskaiden, strategisten pommikoneiden kotipesä, keihäänkärki lännessä. Vuosikymmenien ajan maaperä saastui maahan valutetusta kerosiinista. NL:ssa ei oltu tarkkoja näissä asioissa eikä maassa ollut virallisesti ympäristöongelmia lainkaan. Tarina kertoo, että virolaiset porasivat Raadin maaperästä puhdasta kerosiinia, mutta liekö sitten vain tarinaa. |
|
08.03.2016 11:51 | Rainer Silfverberg: | Ari Palin: "Toisin kuin Venäjällä nykyisin, viisumi haettiin tiettyihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Tallinnaan haetulla viisumilla ei ollut oikeutta poistua kaupungin alueelta. Ja jos viisumissa luki "Tallinna - Leningrad", sillä ei ollut oikeutta lähteä Tarton tai Pärnun suuntaan. Korjatkaa, jos olen väärässä." Eikö Venäjällä nytkin ole sama käytäntö? Viisumissa pitää olla merkintä missä se kelpaa ja mihin aikaan ja ilman etukäteen varattua majoitusta ei saa edes viisumia kyseiseen kaupunkiin? |
|
08.03.2016 12:16 | Joona Kärkkäinen: | Venäjän viisumihakemuksessa pitää ilmoittaa matkan kohde, mutta se ei rajoita matkustamista maan sisällä. | |
08.03.2016 12:31 | Jorma Toivonen: | Ohjeita autoilijalle: Aiheeseen http://vaunut.org/kuva/108952 liittyen alla on otteita Leonid Zadvornyin teoksesta ”Automatka Neuvostoliittoon” (Progress, Moskova 1981; suom. Impi Vauhkonen, Aili Rettijeva, Robert Manner). Jotkin asiat pitää ymmärtää oikein tai lukea rivien väleistä – kun oivaltaa juonen, niin ei tuota vaikeuksia. Ainoa Viroon vievä ulkomaisille autoturisteille ilmoitettu reitti on viimeisenä oleva Leningrad–Narva–Tallinna. Narvan ja Tallinnan väillä mainitaan Sillamäki, Toila, Kohtla-Järve ja sekä Haljalan, Viintan ja Kuusalun kylät. Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto on sosialistinen koko kansan valtio, joka muodostettiin 30. joulukuuta 1922 tasa-arvoisten ja suvereenisten sosialististen neuvostotasavaltojen vapaaehtoisen yhteenliittymisen tuloksena. Eestin Sosialistinen Neuvostotasavalta – väkiluvultaan kaikkein pienin Neuvostoliittoon kuuluvasta 15 tasa-arvoisesta neuvostotasavallasta – sijaitsee Venäjän tasangon luoteisreunalla. Vasta 21. heinäkuuta 1940, kun Eestin työkansan liitto voitti vaaleissa, julisti Valtakunnan duuma Eestin Sosialistisen Neuvostotasavallan ja hyväksyi julistuksen liittymisestä Neuvostoliiton kokoonpanoon. Ym., ym… Ulkomaiset autoturistit voivat matkata Neuvostoliitossa ryhminä tai yksitellen valittuaan itselleen jonkin sopivan matkareitin (15) tästä oppaasta tai sovitettuaan muutamia reittejä yhteen mielensä mukaan. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon suositeltavat yöpymispaikat sekä matkan pituus kullakin osuudella. Sotakaluston, sotilaskohteiden, merisatamien, suurten hydroteknisten laitteiden, rautatiesolmujen, tunnelien, rautatie- ja maantiesiltojen, teollisuuslaitoksien, tieteellisten tutkimuslaitosten, suunnittelutoimistojen, laboratorioiden, voimaloiden, radiomajakoiden, radioasemien, puhelin- ja lennätinasemien filmaaminen ja valokuvaaminen sekä piirustaminen on kiellettyä. On kielletty valokuvaaminen ja filmaaminen lentokoneista käsin, teollisuuskaupunkien perspektiivikuvaaminen ja -piirustaminen sekä filmaaminen ja valokuvaaminen sekä piirustaminen 25 km levyisellä rajavyöhykkeellä. Hyvin mielenkiintoinen teos ja erittäin hyvä ajankuvaus. Terv. SKS |
|
08.03.2016 14:31 | Jouni Hytönen: | Sillamäen ympäristössä pysähtymistä yrittäneitä on varmasti tultu isällisesti opastamaan jatkamaan matkaa, sehän oli huippusalainen ydinteknologiakaupunki. :) | |
08.03.2016 15:18 | Jouni Hytönen: | Kai sillä matkareitillä olisi periaatteessa mahdollista yrittää päästä jollekin edelleen suljetulle alueelle? Muuten en kyllä ole omilla reissuilla huomannut sillä olevan mitään merkitystä. Kuulemma vuosiviisumihakemukseen ei kannattaisi tarkoituksella laittaa jotain eksoottisia paikkoja, vaan perus Viipuri-Pietari tms. Eihän siinä edes ole riittävästi tilaa ilmoittaa kaikki paikat, joissa parhailla vuosiviisumeilla on käyty. :) Matkareitti ei myöskään näy valmiissa viisumissa eli eipä se ole vaikuttanut yöpymisiinkään. Kerran on kieltäydytty majoittamasta, kun kaverilta puuttui täytetty maahantulokortti. Onneksi matkareitti ei ole ollut myöskään lahjustennälkäisten miliisien käytettävissä. :-/ | |
08.03.2016 16:28 | Rainer Silfverberg: | Nyt täytyy muistaa että liikemiehille tarkoitettu vuosiviisumi on ihan eri asia kuin satunnaiseti matkastavalle turisteille tarkoitettu kertaviisumi, johon on kerrottava matkareitti ja jota saadaksen pitää olla hotellivaraus paikkakunnilla jossa aikoo yöpyä. Se käytäntö on ollut voimassa ihan Neuvostoliiton alkuajoista asti ellei pidempään. Vuosiviisumi taas myönnetään vain jos on esittää virallinen kutsu joltain venäjällä asuvalta henkilöltä tai siellä toimivalta yritykseltä tms. Periaatteesa vuosiviisumin haltija saa matkustaa vapaammin ympäri Venäjää kuin kertaviisumilla, mutta se kutsuja on sitten vastuussa jos törttöilet. On mahdollista että ne itä-Suomalaiset jotka käyvät joka viikko tankkaamassa autonsa Svetogorskissa ym ovat saneet sen kutsun järjestettyyä jonkun bulvaanin kautta, mutta jos jää kiinni feikatusta kutsusta niin voi olla että on viimeinen kerta kun tankkaa. |
|
08.03.2016 16:38 | Joona Kärkkäinen: | Ei turistiviisumiinkaan tarvitse hotellivarauksia tai muutakaan. Matkakohde vain ilmoitetaan hakemuksessa. Vuosiviisumien haussa kutsujaorganisaatiot ovat monesti pöytälaatikkofirmoja, eli kutsuilla tehdään bisnestä. | |
08.03.2016 16:42 | Jouni Hytönen: | Noin se ehkä muodollisesti menee, jos haet viisumia itse konsulaatista/VFS:n kautta. Jos haet kertaviisumia käytännössä mistä tahansa matkatoimistosta, ei tarvitse olla varattuna mitään majoituksia. Matkatoimistot hoitavat vuosiviisumien kutsuja omien kontaktiverkostoidensa kautta. Suomalaisena on paljon helpompaa saada Venäjän viisumi kuin monien muiden maiden kansalaisille. Esimerkiksi Pietarin ja muidenkin kaupunkien hostellit järjestävät eri maksusta kutsuja muista maista tuleville. Olisiko itselläni ensimmäisellä matkalla ollut varattuna valmiiksi myös majoitukset, sen jälkeen ei ikinä. :) | |
08.03.2016 16:46 | Jouni Hytönen: | Valko-Venäjällä on edelleen valloillaan tuo tiukka neuvostomeininki että viisumin edellytyksenä on majoitusvaraus. Kävin maassa kaksi kertaa transitviisumilla (2004 ja 2005). Sillä saa olla maassa 48 tuntia, mikä riittää jo jonkinmoiseen tutustumiseen. Transitviisumin sai toukokuussa 2004 Vilnasta 15 minuutin odotuksella, maksoi 25 €. Toisella kerralla otin Pietarista viikon toimitusajalla 15 dollarin hintaan. | |
08.03.2016 16:57 | Rainer Silfverberg: | Niin, varmaan saa monikertaviisumin jos on pari satasta rahaa iskeä matkatoimiston pöytään, mutta VFS:n sivut kertovat selvästi että pitää olla virallinen kutsu. Ja kertaviisumin kohdalla vahvistettu hotellivaraus, enkä usko että nettivarauskaan kelpaa vaan pitää olla paperi leimoineen. Tässäkin tapauksessa "ohituskaistan" eli matkatoimiston käyttö maksaa n satasen/reissu. Eli varsin kätevää kun jo pelkät viisumit yhdessä matkustavalta perheeltä syö melkein puolet matkabudjetista! Jos yksin haluaa lähteä reissuun on sitten edessä neuvottelu puolison kanssa että saa ylipäänsä luvan matkustaa....... |
|
08.03.2016 16:59 | Jouni Hytönen: | Moskovassa kerran jouduin perusteelliseen halstraukseen, miliisi oli kai päättänyt, että tuolta puristetaan vähän rahaa. Katsottiin ensin paperit ja sitten pyydettiin selvitystä, miten olen Moskovaan tullut. No, tietenkin oli kaivettavissa aukoton ketju matkalippuja Moskovaan ja sieltä poiskin. Ehkä oli virhe näyttää etenkin poistumislippu, koska sen jälkeen miliisi oli vahvoilla tietäessään, etten varmasti halua myöhästyä junasta. Viisumi oli liikematkavuosiviisumi ja minulle pamautettiin kysymys: mitä teet Venäjällä, kun sinulla on liikematkaviisumi. No, kröh... Ahaa, taidat olla antanut vääriä tietoja viisumihakemuksessa ja olet oikeasti turisti. Kyllähän nyt liikematkaviisumillakin tehdään turistimatkoja, mutta yritä siinä nyt sitten argumentoida samaa tahtia kun toinen on päättänyt voittaa pelin. | |
08.03.2016 17:06 | Jouni Hytönen: | 106 € oli marraskuussa vuosiviisumin tarjoushinta Lappeenrannassa sisältäen kaiken paitsi passikuvat. Muuta ei tarvita kuin ne ja täytetty viisumihakemus sekä alkuvaiheessa kopio passista. Kertaviisumi maksaa tyypillisesti 70-75 € eli jo kahden matkan jälkeen vuosiviisumi kannattaa. Matkatoimistoille ei tarvitse maksaa yhtään mitään muuta, sitä en tiedä miten ne tuon virallisen majoitusvarausasian kiertävät. Minusta ei ole yhtään mitään järkeä hoitaa asiaa itse VFS:ssä, ellei ole käsissä jonkin tahon valmista kutsua (esim. työmatkatilanteessa). Silloinkin menisin itse kyllä mieluummin matkatoimistoon, säästyy se kutsun hinta sielläkin ja maksan mieluusti vähän siitä, että joku muu hoitaa byrokratian. VFS vetää välistä 21 € ilman, että siitä koituisi hakijalle mitään lisäarvoa. | |
08.03.2016 17:10 | Tuukka Ryyppö: | Yllä kun puhuttiin sekä Baltian maista, että ympäristöongelmista, on hyvä muistaa nämä kaksi seikkaa: *) Neuvostoliiton hajoaminen alkoi Baltiasta *) Baltian neuvostovastaisuus roihahti ilmiliekkeihin juurikin ympäristöliikkeen kautta. Baltiassa ei enää siedetty sitä, että alueen luontoa tuhotaan ja väitetään kaiken olevan hyvin. NL siis romahti siihen, että lörötteli Tarton tukikohdassaan kerosiinia miten sattui. |
|
08.03.2016 17:13 | Jouni Hytönen: | Jaa niin, vuosiviisumiin tarvitaan myös todistus matkavakuutuksesta koko viisumin voimassaoloajalle, mutta tämän saa rutiinipalveluna maksutta siitä firmasta, josta matkavakuutus on hankittu. Ammattiliittojen jäsenetunahan tuo monella on, siitä sitten tulee tietysti vielä lisäkustannuksia, ellei ole ennestään matkavakuutusta mitään kautta. | |
08.03.2016 17:21 | Jouni Hytönen: | En tiedä, mikä on absoluuttisen paras paikka hakea viisumi, itse olen käyttänyt usein Saimaan Liikennettä Lappeenrannassa, tässä hintaesimerkkejä: http://saimaanliikenne.fi/index.php/fi/viisumit | |
08.03.2016 18:22 | Vesa Höijer: | Tiesin että autolla pystyi Neuvostoliiton aikaan matkustamaan reitin Leningrad-Narva-Tallinna, mutta Pärnun ja Viljandin turistimatkoista en ollut kuullut ennen kuin tältä palstalta. Ihmettelin kyllä miksi Neuvosto-Virossa oli julkaistu suomenkielinen matkaopas sekä Pärnusta että Viljandista, ja arvelin että kai niihin oli jossain vaiheessa päässyt suomalainenkin matkustamaan. https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.211442 https://jyu.finna.fi/Record/vaari.1586102 Pärnussa varmaan yövyttiin täällä: http://www.hotelparnu.com/fi/ Ja Viljandissa ehkä täällä: https://et.wikipedia.org/wiki/Pilt:Viljandi5.jpg Se taisi olla siihen aikaan kaupungin ainoa hotelli? |
|
08.03.2016 22:34 | Eero Karttunen: | Pärnussa oltiin nimenomaan Hotelli Pärnussa, tosin siis neukkuaikaisessa kunnossa olevassa. Ja meitä turisteja vähän ihmetytti, että hotellin ravintola suljettiin jo klo 22.30 aikaan. Viljandissa emme olleet kuvan hotellissa. Meidän hotellimme sijaitsi kyllä keskustassa, ei kovin pitkälä linnoituksen raunioista. Nimeä en muista, mutta hotelli oli vanha pieni kaksikerroksinen kivirakennus, ei kovin laadukas ja sängytkin kovin muhkuraisia. Taisi bussimme matkustajat kutakuinkin täyttää koko hotellin kapasiteetin. Ja valvontakin toimi hyvin matkalla. Virolainen oppaamme huomasi, kun kaksi ryhmässämme ollutta nuora antoivat pullealta vaikuttaneen muovikassin vastaan tulleille virolaisille Tartossa. Tullessamme sitten Tallinnassa lähtötarkastukseen, nämä kaksi nuorta napattiin erikseen kuulusteluhuoneisiin, ja he saivat selittää muovikassin sisältöä ja vastaanottajien henkilöllisyyksiä tunnin verran viranomaisille. Epäiltiin sisältönä olleen uskonnollista materiaalia. Heidän ei kuulemma kannattanut enää hakea viisumia Neuvostoliittoon. |
|
08.03.2016 22:46 | Vesa Höijer: | Ehkä tämä hotelli oli Viljandissa jo 1970-luvulla: https://www.flickr.com/photos/96890203@N05/16720292530/in/album-72157651508962472/ | |
08.03.2016 23:03 | Rainer Silfverberg: | Helsingissä matkatoimistot osaavat rokottaa enemmän viisumeista kuin mitä Lappeenrannassa. Lähialuematkat rokottaa 179 vuosiviisumista jos ei ole itse onnistunut järjestämään kutsua. | |
09.03.2016 00:34 | Reino Kalliomäki: | Vesa, uskon kyllä, että jos laiva kulki jo 1965, niin se vei myös turisteja. Kun ehdin Tallinnaan, oli jo Viru-hotelli vuoden vanha. Viljannin hotellia en muista, taisi olla pienempi. Matka taisi olla samanlainen kuin sitten Eerolla. Tutkin myös autovaihtoehtoja. Ne oli tehty suhteessa kalliiksi, mm. nopeaa läpiajosuunnitelmaa ei hyväksytty. Lisään kuvan automatkailijan kartasta samalta ajalta. | |
09.03.2016 05:07 | Kimmo Säteri: | Olipas mielenkiintoinen kohta Toivosen Jorman lainaamassa tekstissä: "Eestin Sosialistinen Neuvostotasavalta – väkiluvultaan kaikkein pienin Neuvostoliittoon kuuluvasta 15 tasa-arvoisesta neuvostotasavallasta – sijaitsee Venäjän tasangon luoteisreunalla." Tasa-arvoisin noista neuvostotasavalloista taisi olla se, jossa Kreml sijaitsi. ;) | |
09.03.2016 08:47 | Eero Karttunen: | Vesa, Viljandin hotelli ei ollut kuvassa näkyvä. Hotelli oli samassa kuvasarjassa olevan "Kivi Pagar" kuvassa näkyvän tapainen, mutta "paljon vanhemman näköinen". Yksi talon kulmista oli pyöreä pagar-kuvan tapaisesti. Tuskin kuvassa näkyvä, ellei rakennusta ole sittemmin restauroitu reippaalla kädellä. Tosin hotellin lähellä oli iso aukio, sen tapainen kuten pagarin katukuvista ilmenee. Katukuvista näkyy, että kaupungissa on rakennettu huomattavasti uusia rakennuksia kuluneiden lähes 40 vuoden aikana. |