??.??.1966 / Kerava asema

??.??.1966 Silta radan yli (tehty 1924) muuttuu betonirakenteiseksi vanhoissa kuvissa 1958. Sillasta seuraava valkea rakennus on vanha postitalo, ja heti sen jälkeen voi juuri erottaa makasiinin katon. Taustalla veturitalli uuden vesitornin takana, ja rata Porvooseen kaartuu oikealle. Raiteiden vieressä , sillan tällä puolella henkilökunnan asuntoja. Radan oikealla puolella kappaletavaramakasiini, ja jotenkin erottuu myös \"saari\"-laituri raiteiden välissä. Siirtokuormaustako varten? Viimeinen kuva, jossa olen nähnyt vanhan asemamakasiinin on : http://vaunut.org/kuva/69807?liikp1=2216 . Keskellä kuvan alaosaa, suojatien kohdalta, nousee mäkeä ylös paikallisten tarinoiden \"Huikkakuja\". (Kuultokuva Oy)

Kuvan tiedot
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Kuvasarja: Kerava muutamissa postikorteissa
Lisätty: 11.03.2016 02:33
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Makasiini, Silta, Vesitorni, Veturitalli
Sekalaiset: Ilmakuva

Kommentit

11.03.2016 10:42 Heikki Kannosto: Onko veturitallin pohjoispuolella ruuhkaliikennematkustajavaunujen päivälepopaikka?
12.03.2016 00:06 Reino Kalliomäki: Heikki, suurensin alkuperäistä kuvaa, enkä saa selvää vaunutyypeistä. Ainakin Sm1 - 2 rungot K-junista viipyivät siellä hetken. Nythän ne lähtevät tuloraiteeltaan. Kuvan vasemmassa alalaidassa rakennustyömaan aita näkyy myös toisessa ilmakuvassa, ne ovatkin siis saman aikaiset. Ennen siltaa tie jatkoi suoraan. Tasoristeyksestä en muista nähneeni kuvaa.
12.03.2016 22:23 Ari Palin: Radan itäpuolella on edelleen tienpätkä, joka päättyy rataan tällä kohdalla. Tien nimi on Vanha valtatie.
16.03.2016 22:51 Jukka Ahtiainen: Yksittäisiä muistoja suunnilleen kuvausvuodelta:

Sillan vasemmalla puolella oleva punatiilinen, mustakattoinen rakennus oli apteekki. Sieltä ostettiin salmiakkijauhoa ja mentiin kuvan yläreunassa radan oikealla puolella olevan kallion päälle metsän reunaan
koko päiväksi katselemaan junia. Täydennykseksi syötiin metsästä puolukoita. Kameraa ei tietysti ollut.

Sillan kupeessa oikealla puolella (ei näy kuvassa) taisi olla pieni kalakauppa. Mahtoivatkohan tuotteet tulla Helsingistä rautatiekuljetuksena.

Kavereita tuli kouluun Porvoonrataa lätällä Ahjosta.

Asemalta tultiin fillareilla aina Huikkakujaa pitkin alas.

Edessä alhaalla olevan mustakattoisen rakennuksen vieressä oli kioski (matala rakennus oikealla puolella?).
Kuulin kaverilta, että hän oli saanut sieltä mainoslippiksen. Kun menin kysymään itselleni, niin sain pahvilaatikossa loput.
27.09.2024 18:55 Jouni Halinen: Vahvistusta kaivataan. Tätini kertoi minulle tapauksesta niiltä vuosilta jolloin Sr1 vetureilla suoritettiin koeajoja (-74-75?). Hän odotteli aamusella junaa Helsinkiin Keravan asemalla. Laituri alueella sitten kuulutettiin, että aseman ohittaa hetken päästä juna suurella nopeudella ja ihmisiä kehotettiin siirtymään turvallisen matkan päähän asemalaiturilla. Kauaa ei kulunutkaan kun aseman ohitti veturi (Sr1) ilman vaunuja kovalla nopeudella (km/h?). Hetken päästä kuului jotain ääniä (veturi hätäjarrutti?). Jonkin ajan kuluttua alkoi kuulumaan hälytysajoneuvojen ääniä, ja ne pysähtyivät laiturialueen eteläpäähän. Hetken päästä kuulutettiin, että on tapahtunut henkilövahinko ja junat etelään päin tulevat myöhästymään. Loppupeleissä myöhästyminen taisi olla tunnin/ parin luokkaa.

Kuvassa näkyvän sillan kansi jatkuu jonkin verran kiskoista länteen päin. Tätini näki usein että sillan alta tuli aamusella päivävaloon ”heikommassa hapessa” olevia kansalaisia eli sillan alla ”asuttiin” vakinaisesti. Odottelun mittaan ihmisille selvisi että yksi asukkaista oli jäänyt junan (veturin) alle ja joku laiturilla oli nähnyt että hän seisoi hyvin lähellä kiskoja ja käsi lipassa. Henkihän siinä häneltä sitten lähti.

Jukka Ahtiainen ainakin vaikutti noihin aikoihin Keravalla, ja oliko Jukka jo -73/-74 VR:n palkkalistoilla? tai kuuliko hän myöhemmin vanhemmilta työkavereilta tapauksesta. Voihan täällä olla muitakin tuon ajan Keravalaisia?. Nämä ovat siis omat muistikuvani tapauksesta, ja kaipaavat siten vahvistusta. Asuin itse noihin aikoihin Stadissa ja kävin Keravalla säännöllisti kevari Hondalla.

Muistanko oikein että kuvan keskellä olevassa (tumma katto) rakennuksessa oli ainakin vielä 70/80-luvun taitteessa kodinkoneliike, nimeä en muista? Rakennus näyttää olevan muistikuvani mukaisesti tiilirakenteinen. Kovin pieneltä se näyttää, on suunnilleen nykyisten hehtaarihallien tuulikaapin kokoinen.
27.09.2024 19:24 Lasse Holopainen: Aijai, paha juttu, Jouni. Itse olin muutama viikko sitten todistamassa tilannetta, jossa Hyvinkään asemalla henkilö jäi junan alle ja kuoli. Se on kyllä surullista, että näin käy, ja moni tekee sen vielä tahallaan. Niillä on psyykkinen ja henkinen vointi niin heikkoa, etteivät he pysty näkemään positiivisesti eteenpäin. Myöskään yleensä heitä ei osata auttaa niinkuin pitäisi. Toisaalta siitä tapauksesta tulee mieleen, että miksi näin? Jokainen ihmiselämähän on yhtä arvokas, vaikka sitä ei itse tajuaisi jossain elämänvaiheessa.
27.09.2024 19:42 Petri Nummijoki: Varmaan sähköjunat kävivät tuolla ratapihan pohjoispäässä kääntymässä http://www.vaunut.org/kuva/120799 mutta samoista raiteista tuskin on kysymys, koska Keravalle tehtiin 1960-luvun jälkipuoliskolla uusi ratapiha. Oikeastaan 1960-luvun lopun Helsinki-Riihimäki välillä tehtyjen suurien ratatöiden voitanee katsoa alkaneen soranajolla Korson ja Keravan välille talvella 1966 Keravan ratapiharemontin valmisteluun liittyen.
27.09.2024 22:05 Esa J. Rintamäki: Jos teidän lähipiirissänne on joku, joka on muuttunut entistäkin hiljaisemmaksi ja syrjään vetäytyvämmäksi, niin älkää jättäkö häntä yksin!!!

Jo se, että taputatte olkapäälle saattaa pelastaa hänen päivänsä. Eikä paljon sanojakaan tarvita.
Tilanteesta riippuen pystytte kyllä arvioimaan, että mitä sanoa ja kuinka paljon.

Emmehän me ole täällä vain itseämme varten...
27.09.2024 22:13 John Lindroth: Hyvä Esa ja WoW,sekä sydämen kuva!
27.09.2024 23:01 Lasse Holopainen: Esa, se on todellakin näin. Pienetkin positiivista ilmapiiriä tuovat asiat voivat vaikuttaa isosti.
27.09.2024 23:14 John Lindroth: Tähän ja koko maailman tilanteeseen sopii juuri nyt kovasti tykkäämäni kappale "In Our Small Way"Michael Jackson 1972 Motown Records säv.Verdi/Yarian.
28.09.2024 00:09 Lasse Holopainen: Piti itsekin tsekata tuo kappale. Musiikillisesti hiukuan omalla tavallaan erikoinen ainakin alku. Sanoituksista sen verran, että hyvä kun niissä nyt jotenkin tajutaan, ettei ihminen kaikkeen pysty. Toki se siitä jää puuttumaan, että jos ihminen meinaa omalla toiminnallaan ja siitä lähtien saada maailmaa paremmaksi paikaksi, olematta kunnolla perillä minuudestaan, sekä transcendenttisestä, on homma vaikea, oikeastaan mahdoton. Minuuden löytyminen ja sen selkeytyminen terveellä tavalla on kyllä kokemus, jossa tulee henkisesti ja psyykkisesti kypsemmäksi. Sekään ei onnistu kylläkään ilman käsitystä absoluuttisesta oikeasta ja väärästä, sekä yläkerran Isästä, joka ei halua ihmisille pahaa, vaikka olisikin omat hommat ihmisillä mennyt päin metsää. Tältä vapauttavalta pohjalta kun näkee asiat, avartaa se mielen ja psyyken niin, että toivottomaltakin näyttävissä asioissa näkee paljonkin toivoa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!