15.05.1917 / Alatornion kirkko, Tornio-raja
15.05.1917 Köysirata postin kuljetukseen Haaparannan aseman kohdalle valmistui 1917. Ainoan toimintavuoden aikana kuvanotto voi olla vain keväällä 1918. Postin väliaikainen makasiini on varmaankin tehty sota-ajan tarpeisiin, 1915 -1916? Sotainvalidien käyttöön, ja "asemaksi" 1917? Valtasiko tullaustoiminta alkuperäisen aseman? Erään Nokialaisen muistelun mukaan tehtailija Alastalo osti köysiradan käytettynä. Miten onnistui saksalaisen tuotteen osto?
Kommentit
| 09.04.2016 11:09 | Jaakko Keränen: | Olisikohan tämä köysirata sittemmin päätynyt 1920-luvulla Jaakkolaan: http://vaunut.org/kuva/98066?paik=Jaakkola | |
| 13.04.2016 22:50 | Reino Kalliomäki: | Vastaan näin myöhään, koska toivoin asian selkenevän Juhani Kostet´in tutkimuksesta ”Ilmasilta Tornionjoen yli – Tornion ja Haaparannan välisen posti – ilmaradan vaiheet” (Faravid 5.81 , Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen vuosikirja). Paljon lisätietoa tutkimuksessa onkin, mm. kolmisenkymmentä valokuvaa köysiradan rakentamisesta ja järkyttävistä postivuorista. Kuvat ovat Posti- ja Telemuseosta. Tukholman ja Turun väliä kulkenut postilinja jouduttiin saksalaisten lisääntyneen meritoiminnan takia siirtämään ensin Gävlen – Rauman välille , ja sitten pohjoiseen. Siellä ongelmat olivat pahoja, kelirikon takia saattoi Tornion asemalla olla jopa 200 rautatievaunua postia. Kesällä kuljetettiin höyrylautalla, talvella rekipelillä. Jäiden ohentuessa jopa selässä kantaen. Heti alun perin suunniteltiin rautatiesiltaa. Väliaikaiseksi ratkaisuksi rakennettiin köysirata, mutta säännöllinen liikenne alkoi vasta maaliskuussa 1917, ja sitä kesti syyskuuhun 1918. Köysirata myytiin huutokaupalla kesällä 1919, mutta ei mainita kenelle. Vaihtoehtona ilmaradalle ehdotettiin jopa jäälle tehtävää Decauville-rataa. Ilmaradan valmistaja oli ”AB Nordströms linbanor”, radan pituus 1330m, 0,6 m³ koreja oli 45 kpl. Kuljetuskyky 10 t tunnissa, mikä ei aina vastannut puoltakaan tarpeesta. Muistitieto siitä, että ostaja olisi ollut tehtailija K. Alastalo Nokialta on siis varmistamaton. Alastalon rata on kuitenkin saman tyyppinen, tornit lähes identtiset, ja aikataulukin täsmää. Mainio lisätieto koskee Kilpisjärven hevosreittiä: Ruotsi ei sallinut asekuljetuksia. Osa kenttäratavetureista onkin ehkä tästä syystä tilattu nimellä ”Russian Countries & Towns Union”. |
|
| 14.04.2016 22:31 | Jaakko Keränen: | Einari Kaskimiehen toimittamassa kirjassa Posti- ja lennätinlaitos (1937) on myös yksi kuva köysiradasta missä näkyy tuo sama kirkko taustalla. Kirjassa on myös muita kuvia Tornion postiruuhkasta kun 1915 asemalle saapui n. 60 vaunulastillista paketteja venäläisille sotavangeille Saksaan. Paketit sisälsivät lähinnä elintarvikkeita. Tornion postikonttorin parikymmentä hevosta kiskoivat niitä paketteja kahden viikon ajan jään yli Ruotsiin. | |
| 28.01.2018 01:05 | Esa J. Rintamäki: | Alatornion kivikirkko valmistui 1797, rakentaja oli "Riivan-Jaakkoo" eli Jaakko Rijf. Tyyliltään se edustaa lievää klassismia 1700-luvun lopulta. | |
| 20.02.2019 23:17 | Reino Kalliomäki: | Tämä kuva on "kansikuvana" Postimuseon (Vapriikki/Tampere) "Transit, rajapostia 1914 - 1918"- näyttelylle, joka on avoinna 8.2.2019 - 5.1.2020. Näyttelyn yhteistyökumppaneina toimivat Ruotsin Postimuseo, ja Tornionlaakson Maakuntamuseo. Näyttely kiertää kumpaankin vuodeksi kerrallaan. Lähinnä näyttely tarjoaa loistavia Mia Greenin kuvia postikaaoksesta. Kuvan vahvistettu kannatintorni on joko "mutkapylväs", tai kantovaijerin jännityspainot ovat siinä maan pintaa alempana. Toinen, tässä alempi vaijeri on vetoköysi. Tavallisimmin vaunu tarttui siihen kuormansa painolla. Ylimpänä oleva "sarvi" taas vapautti perillä vetoköyden, ja vaunu voitiin työntää purkausraiteelle. Kannatusvaijeri päättyi juuri ennen "asemaa". |
|
| 08.03.2020 15:51 | Erkki Nuutio: | Postihallituksen kuulutus ilmaradan huutokaupasta :https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319978?page=4 , eli Tornion lehti 23.7.1918 . Ehdoissa on vaatimus radan kuljettamisesta pois ostajan toimesta 31.10.1918 mennessä. Valitettavasti Tornion lehdessä loppuvuonna 1918 ei ollut uutisia huutokaupan tuloksesta, eikä radan mahdollisesta purkamisesta. Jaakkolan ilmaratakuvan yhteydessä oli tietoa jatkovaiheesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320252?page=3 , eli Tornion lehti 31.1.1922. Siis ilmeisesti Oy Wanamo Salosta oli radan ostanut, ja myynyt sen uutisen aikoihin Jaakkolan sahalle Pirkkalaan/Jaakkolaan SIIRRETTÄVÄKSI sinne. Vaikuttaa uutisen perusteella siltä, että ainakaan radan kannatusrakenteita ei ollut tällöin vielä purettu paikoiltaan, Luultavasti pääteasemat radan päissä sekä vaijerit ja vaunut luultavasti oli purettu ja varastoitu jonnekin jo ennen Jaakkolaan myymistä. Rakennelmat olivat mahdollisesti paikoillaan 1919-1920 myös sen perusteella, että vasta 8.5.1923 oli huutokauppa jäällä paikan päällä, jossa oli myynnissä radan kannatustornien isot puuarkut joessa. Tornion lehti 4.5.1923 . |
|
| 09.03.2020 10:44 | Erkki Nuutio: | Selkeä kuvaus ilmaradan pystyttämisestä Tornionjoen poikki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320063?page=2 . Kertomus ilmaradan toiminnasta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320028?page=2 . Hetikohta keisarikunta kaatui kaikkien helpotukseksi: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320019?page=2 Alkoi vähittäinen siirtymä kohti itsenäisyyttä. Sinne päästyä vuoden lopulla aiheutti kiihkomieli vasemmalla suunnattoman vahingon maallemme ja koko kansallemme. Ilmarata ei oikein kestä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320008?page=3 Ei kestä kun on kehnoista aineista walmistettu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320085?page=2 |
|
| 20.03.2020 10:02 | Erkki Nuutio: | Tässä vielä pari kirjoitusta Tornion lehdestä ilmaradan esi- ja alkuvaiheesta: 21.11.1916 : Ilmarata vai jäälle Decauville https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319842?page=2 12.12.1916 : Tietoja valmisteilla olevan ilmaradan ominaisuuksista https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319836?page=2 . |