??.??.1968 / Siuro
??.??.1968 J. Soulas teki vuonna 1968 laajan kenttätutkimuksen ja inventaarion Siuron rakennuskannasta. Turun yliopiston kansantieteen laitos, Piirros ja luettelo Siuronmäen rakennuksista v. 1968, TYKL, piirroskokoelma V:27. Julkaistu Ilmar Talven toimittamassa monisteessa "Pieniä teollisuusyhdyskuntia I" (1983). Kuvassa näkyy selkeästi yläsataman raiteisto. Liittyy keskusteluun kuvasarjassa http://vaunut.org/sarja/3657
Kommentit
| 04.05.2016 10:45 | Jaakko Keränen: | Minulta löytyy myös Siuron vaihde- ja opastinturvalaitoksen piirros vuodelta 1950. Raidekartta on 1,7 m pitkä "lakana" mutta siinä näkyy vain ratapiha, ei yläsataman raiteita. | |
| 04.05.2016 14:38 | Erkki Nuutio: | Oliko kirkon ohi mutkitteleva ja sillan ylittävä tie paitsi naapuripitäjään vievä, myös Tampere-Pori/Rauma valtatien osa 1960-luvun alkuun asti? Hienoa että nämäkin tiedot on aikanaan kerätty ja nyt ihasteltavissa. | |
| 04.05.2016 16:19 | Reino Kalliomäki: | Aivan mainiota!Kartassa näen ensi kertaa puuhiomon ja kaivoksen varastot selkeästi kuvattuna. Tiet jyrkästi nousevan maantien puolelta ovat ilmeisesti johtaneet toiseen kerrokseen. Onko kartta kumulatiivinen? Koen hankalaksi uskoa, että ko rakennukset olisivat olleet jäljellä 1968. |
|
| 04.05.2016 16:21 | Reino Kalliomäki: | Mokasin lähettämällä saman kahdesti! Nyt lisäänkin kirjasta "Kyröfors Bruk 1870 - 1945", Lars G. von Bonsdorf, painettu 1946: Ei liene sama kirja kuin 1970 painettu, tämä on paremminkin 75-vuotiskirja. Suomennettu 1947. Samaa materiaalia tietysti käytetty. Ruotsinkielinen, koska satuin joskus saamaan sen. Von B:n kirjoista pidän , koska hänen tapanaan oli eritellä "kuljetusolot". Tässä kirjassa hän jopa mainitsee sähköradan henkilöliikenteestä. | |
| 04.05.2016 16:35 | Jaakko Keränen: | En ole nähnyt alkuperäistä lähdettä eli piirroskokoelmaa V:27. Minulla on vain kopio Talven monisteesta jossa tuo kartta on. Soulasin rakennusinventaarioluettelosta kävisi ilmi rakennusten kunto ja olemassaolo vuonna 1968. Voi olla, että karttaan on piirretty esim. kaivoksen varaston kivijalka. Toisaalta Talven monisteesta saa sen käsityksen, että kartta kuvaa vuoden 1968 tilannetta kenttäinventaarion aikana. Olisiko Hannu-Matti Järvisellä muistikuvaa tästä asiasta? |
|
| 09.04.2019 08:46 | Timo Salo: | Erkki: Eipä Siuron kosken yli muuta siltaa mennyt. Murhasaaren silta (tie 11) valmistui vasta 60-luvun lopulla. Koskessa oli myös kunnan ja läänin raja. (Nokia/Suoniemi ja Hämeen lääni/Turun ja Porin lääni) | |
| 09.04.2019 08:48 | Timo Salo: | Historiassa Nokia oli aiemmin nimeltään Pohjois-Pirkkala. http://vaunut.org/kuva/110478?paik=siuro | |
| 09.04.2019 09:29 | Erkki Nuutio: | Asetus Tampereen kaupungin siirtämisestä Hämeen lääniin annettiin vuonna1868. Siirto tapahtui vuonna 1870. Sitä ennen lääninraja oli Tammerkoskessa, eli Tampere ja Nokia olivat Satakuntaa (Turun ja Porin lääniä). Eli vuonna 1870 lääninraja siirtyi Siuronkoskeen. Yhdessä yössä siurolaisetkin muuttuivat satakuntalaisista tunnetusti vilkkaiksi hämäläisiksi. |
|
| 10.04.2019 15:54 | Timo Salo: | Niin ja oliko näin, että Messukylä oli eri asia kun Tampere siihen aikaan? | |
| 10.04.2019 18:54 | Erkki Nuutio: | Tampereen kaupunki oli vain pieni pläntti kosken länsipuolella. Kosken itäpuolella oli Messukylän kunta. Kosken ja rautatiealueen välissä ollut alue lunastettiin siltä ja yhdistettiin kaupunkiin vuonna 1876. MUTTA itse rautatiealue kuului Messukylään vielä vuoteen 1901. Taustasyy tälle viivästykselle oli, että rautatiealue pakkolunastettiin valtiolle vuonna 1874 Hatanpään kartanolta. Kartano puolestaan oli Messukylän kunnassa. Kartanolta pakkolunastettu rautatiealue ulottui Lempäälään saakka. Kartanon laajat alueet liitettiin kaupunkiin muistaakseni vuonna 1920. Näihin alueisiin kuului tietysti myös esimerkiksi Lokomon alue. On ymmärrettävä mitä kaupunki tarkoitti ruotsalaiskurjuuden aikana. Silloin perustettiin vähäisiä kaupunkiplänttejä sopivin välimatkoin. Kaupunkien omistukseen annettiin niiden vähäinen pinta-ala. Maakauppa oli kielletty, koska sitä ei pysty verottamaan. Kauppa keskitettiin kaupunkeihin ja markkinoille, jotka nekin pidettiin pääosin kaupungeissa. Vain kaupungissa sai olla ammattikunnissaan luvan saaneita erikoisosaajia (mestareita kisälleineen). Näin saatiin nyhdettyä tarkkaan riksit kruunulle Tukholman oopperataloa ja hölmöjä sotia varten. Kaupunkien ei haluttukaan antaa kasvaa. Eivät ne voineetkaan kasvaa, koska lisäalueita ei yleensä saatu. Vähitellen ei levittäytymistä maaseudulle voitu estää - tästä esimerkkinä Messukylä ja sen Kyttälä kosken itäpuolella. Siellä sai ryypätä ja rellestää vuosikymmenien ajan, kun kaupungin puolelta ei poliisilla ollut lupaa sinne tulla. Vapautuminen tästä takapajuisuudesta tapahtui pääasiassa 1860-1880, kiitos erityisesti Aleksanteri II:n. Tampere saa kiittää keisareita aivan erityisesti. Se oli Kaskista vähäisempi, muutaman sadan asukkaan kaupunki. Mutta vapaakaupunkioikeudet vuoteen 1905 asti ja muu keisarien myötävaikutus alkoi sitä edistää. Ilman niitä se saattaisi tänäänkin olla sisämaan Kaskinen tai esimerkiksi Kangasalan kaupunginosa. |