01.12.1971 / Kotkan satama
01.12.1971 "Turistikuvasta" ratapihaa on siirretty raiteen verran lähemmäs kaupunkia, autoille on saatu tilaa. Silti tasoristeysliikenne on melko harvaa. Veturit vasemmalta: 665, 657,658. Myös 660 oli työssä, vaan sen saaminen samaan kuvaan olisi vaatinut panoraaman Palotorninmäeltä.
Kommentit
| 15.06.2016 16:28 | Heikki Jalonen: | Voe mahoton mitä kuvaherkkua! Tässä tehdään työtä, nykyisin tuota yhä harvinaisemmaksi käyvää toimintaa... Kuvassa on mielenkiintoista kalustoa ja kadonnutta arkipäivää. Puoliperä-Volovossa (todennäköisesti kasipari eli Volvo 88) on ilmeisesti lastina vanerikolleja. Turha arvailla mistä kyytiin pantuja, tuolloin oli Itä-Suomessa ja Savon suunnalla vielä sen verran monta vaneritehdasta toiminnassa. Scania luultavastikaan ei ole Scania-Vabis, vaan tuore peli ja aikansa toiseksi vöyrein Scanian malli, 110 Super. Ehkäpä vanerikuorma silläkin kärryn kapellin kätköissä. Metsäteollisuus oli hyvä kuljetusten antaja ja sen leivissä ajavat autoilijat saattoivat pitää kalustonsa tuoreena, sen kuvastakin näkee. Ja siellä oikeallahan on aidan takana Kairo. Ei siis se Epyktin Kairo... Mutta mikä on tuon siitä oikealle olevan kahvilan nimi? Maku? Millainen maku? Nortinsavun ja rasvankäryn ja väljähtyneen (tuolloin jo keski-) oluen ja hienhajun odöörikoktailin karaisema läpisuolainen pyttäri? Oliko tuo kahvila joku Kairon laajentuma vaiko eri yritystä? Nythän jossain tuolla paikkaa ainakin osittain on Kairon portaikko. Etummainen henkilöauto taitaa olla Datsun Bluebird (1964...66), sitten asiaankuuluva ubiikki 6V Kupla ja Volvo Duett, jokseenkin varmasti p.f. Taaempana suuremmanpuoleinen haarukkatrukki. Ja raiteisto! Olen laskevinani ainakin 5 engelsmannia. Pelkästään tuolla kuva-alalla. Paljonkohan niitä tuolla kaikkiaan oli? Paljonko tarvittiin työvoimaa pelkästään kulkutien kunnossapitoon, muusta rautatietoiminnasta nyt puhumattakaan? Savuja (no, höyryllä laimennettuja mutta kuitenkin) oli satamassa ilma sakeanaan. Jossain siellä savujen suojissa varmaan vielä hiippailee myös vanha salakuljettaja Laitinen. Sittemmin savut haihtuivat ja Laitinen myös. Ja satamista tuli "logistiikkahubeja" ja karmean kiirepaineen kotipesiä... |
|
| 15.06.2016 19:50 | Timo Arolainen: | Minusta ensimmäinen auto näyttää Mosse Eliteltä mutta voin helposti olla myös väärässä. Muuten uskomattomia kuvia lapsuusmaisemistani, kiitos. | |
| 15.06.2016 23:43 | Heikki Jalonen: | Taidatpa olla Timo oikeassa: se tosiaan taitaa olla "terästetty" Mooses 1500M. Puskuri ilman pystykäpyjä ja sivupeili melkoinen, kuin Konelassa lisätty, ihan ehta Britax. Suurennuslasi auttaa näissäkin bittikuvissa... | |
| 16.06.2016 17:33 | Petri Koskela: | Miten on vaihtotöiden ohjaus hoidettu noinkin hektisessä paikassa, kuka vie mitäkin ja mistäkin eivätkä linjat kuitenkaan leikkaa eikä edes sivua? Oliko nippu papereita joka veturissa vai radiollako joku mestaroi? | |
| 16.06.2016 19:52 | Kimmo T. Lumirae: | En ole ihan varma, mitä tarkoitat, Petri, mutta: Järjestelymestarille menevät tiedot siitä, missä kaivataan tyhjiä vaunuja kuormattavaksi tai minne ovat satama-alueelle saapuneet kuormassa olevat vaunut tarkoitus viedä. Samoin tieto siitä, mitkä vaunut on purettu ja voidaan siirtää tyhjinä pois. Mestarilla on käytettävissään useita päivystäjiä, joissa oli tuohon maailmanaikaan päivystäjän konduktööri, ja apunaan 1-3 junamiestä. Veturia liikutteli veturinkuljettaja, apunaan lämmittäjä. Vaihteiden käännöstä isoilla ratapihoilla huolehtivat vaihdemiehet, kukin oman vaihdepiirinsä vaihteista. Kun mestari halusi kuormassa olevia vaunuja purettavaksi laiturille 1, hän antoi tehtävän päivystäjän 1 konduktöörille "Hakekaa raiteelta 21 se saapunut vaunusto ja viekää ykköslaituriin purettavaksi". Ykköspäivystäjän konduktööri mietti tarvittavat vaihtotyöt mielessään ja päätti ajattaa veturin tuon vaunuston päähän ja työnnättää vaunuston raiteelta 21 laiturille 1. Hän soitti vaihdekoppiin ja pyysi kulkutiet "ykköspäivystäjän kone ensin raiteen 21 itäpäähän ja sitten työnnetään raiteelta 21 ykköslaituriin". Vaihdemies lupasi alkaa järjestää asiaa. Ykköspäivystäjän veturi lähtee liikkeelle sieltä, minne se on jäänyt ja lähestyy vaihdekojua, josta vaihdemies jalkautuu, kääntää vaihteet sopivasti ja näyttää opastelipulla veturille "aja". Veturi kuittaa vihellyksellä ja lähtee liikkumaan ratapihan toiseen päähän. Tämä ensimmäisen vaihdekopin vaihdemies soittaa kauempaan vaihdekoppiin ja selittää "ykköspäivystäjän kone tulee raidetta 22 ja pyrkii raiteelle 21 roikan päähän." Toisen kopin vaihdemies lupaa järjestää asian ja veturin lähestyessä kääntää sille vaihteet ja näyttää "aja". Veturi ajaa vaihdekujan yli vetopätkään tms. raiteella. Vaihdemies kääntää vaihteet ja näyttää veturille "aja" ja veturi siirtyy raiteelle 21 ja veturinlämmittäjä kytkee veturin vaunuihin. Vaunuston toisessa päässä vaihdemies kääntää vaihteet raiteelta 21 ykköslaiturille ja näyttää vaunuston päässä seisoskelevalle päivystäjän konduktöörille "aja". Päivystäjän konduktöörin apuna toiminut junamies on avannut vaunustossa kiinni olleet pari käsijarrua ja hyppää konduktöörin kanssa työnnettävän vaunuston etupäähän ja konduktööri näyttää vaunuston päästä veturiin opastelipulla opasteen "työnnä". Veturi vastaa viheltämällä ja alkaa työntää vaunustoa veturinkuljettajan sopivaksi arvioimalla nopeudella. Vaunusto liikkuu veturin työntämänä raiteelta 21 ykköslaiturille, konduktööri pitää koko ajan itseään veturimiesten näkösällä ja vähän ennen raiteen päätä näyttää lipulla "hiljennä" ja raiteen päässä, sopivassa kohdassa näyttää "seis". Jos vaunusto jäi oikeaan paikkaan niin näyttää veturiin lipulla opasteen "irrota veturi", jolloin veturinlämmittäjä katkaisee veturin ja vaunuston välin. Junamies kiertää muutaman käsijarrun kiinni vaunustosta ja konduktööri käy ilmoittamassa ahtaajien kopille, että ne-ja-ne vaunut ovat saapuneet ja saa VR:n puolesta alkaa purkaa. Konduktööri soittaa järjestelymestarille, että ne vaunut ovat siellä ja mestari antaa uuden tehtävän. Ja vaihtotyöt jatkuvat... Paikallisesti työtapoja oli tietenkin hyvin erilaisia ja erityisesti radiopuhelinten käyttöön otto nopeutti tiedonkulkua ja luvanantoja. Mutta hieman tuohon tapaan saattaa samalla ratapihalla työskennellä useita päivystäjiä: mestari jakaa työt, konduktööri johtaa vaihtoliikkeitä ja veturimiehistö toteuttaa liikkeet veturilla. |
|
| 16.06.2016 20:36 | Reino Kalliomäki: | Kiitos, Kimmo! Tämäntapaista kommenttia minäkin kaipasin! | |
| 16.06.2016 20:48 | Kimmo T. Lumirae: | Sen verran täydennän, että ennen vaihtoliikeitä konduktööri käy sanomassa veturinkuljettajalle, mitä tehdään "Raiteelta 21 työnnetään ykköslaituriin vaunut. Menkää sinne itäpäähän kiinni vaunuihin. " Kuvailemassani työtavassa eletään "kädestä suuhun" eli mestari kertoo vain yhden vaihtoliikkeen: esim. iltavuoron alussa klo 14 oli mestarilla varmasti lista tarvittavia vaihtotöitä ja hän kirjoitti niistä listan ja antoi sen konduktöörille, joka kävi listan kanssa veturilla ja selitti, mitä kaikkea nyt tehdään ja jätti ehkä listan kopion kuljettajalle. Jos kello oli jo 17 ja konduktööri toi taas uuden listan kuljettajalle niin listan lopussa saattoi lukea "syömään" ja siihen väliin oli siis suunniteltu ruokatauko. Jos kello oli 20 ja konduktööri toi kuljettajalle pitkän listan, jonka lopussa luki "kotiin" niin sitten urakkavaihde päälle ja ripeästi vaihtotöihin, jos kerran mestari oli näin luvannut. Tässä tilanteessa mestari saattoi lähettää muut päivystäjät kotiin, mutta yksi jäi "ihan tappiin" odottamaan, jos jotain kiireellistä siirtoa vaikka tulisi. Ja yövuoro tuli kello 22 töihin ja mestari laati jo yövuorolaisille ensimmäisiä vaihtotyölistoja. Järjestelyratapiha ei nuku koskaan... Suurin nopeus vaihtotöissähän oli 35 km/h mutta esim. paikoissa, missä näkyvyys oli huono tai oli tasoristeyksiä, liikuttiin vastaavasti hitaammin. Ja kovilla pakkasilla kuljettaja huomioi vaunuston nokalla olevan konduktöörin ja työnsi hitaalla vauhdilla, ettei ajoviima jäädytä konduktööriä kokonaan. |
|
| 17.06.2016 22:20 | Petri Koskela: | Kiitos Kimmo, vaikka kysymys oli huonosti muotoiltu niin vastaukset sitäkin muodokkaampia. Kysymys syntyi kun kuvassa on kolme veturia ja neljäskin vielä samalla raiteistolla niin todennäköisesti useampaa tehtävää suoritetaan samanaikaisesti - kenen pää toimii turvalaitoksena? | |
| 18.06.2016 16:45 | Kimmo T. Lumirae: | Se on sen vaihdemiehen, joka huolehtii oman alueensa vaihteista ja palveli vuorollaan eri päivystäjiä ja tietenkin linjavetureita, jos sellaisia vaihdepiirin alueella kulki. Yksi mies ja yksi vaihdepiiri, niin pysyvät asiat hanskassa. Jollain ratapihalla saattoi olla vaihdepiiri "Kakkonen" ja sillä sitten esim. "Apukakkonen", joka huolehti ehkä ratapihan toisesta päästä tai tallin suunnan vaihteista tai muuta, minne Kakkosen vaihdemiehellä olisi ollut pitkä matka kävellä ja olla pois puhelimen luota jne. Niinikin lähellä kuin Ilmalan ratapihalla oli vielä jokunen vuosi sitten Kakkonen, joka huolehti ratapihan isot yhteydet Oulunkylään, läpiajoraiteet, seisontaraiteet jne. ja sitten tallialueella oli Nelonen, joka käänteli tallialueen vaihteet ja päästi lähtevät veturit Kakkosen alueelle. |
|
| 18.06.2016 20:20 | : | Harvoin tuo homma ihan niin yksinkertaista oli kuin Kimmo kuvailee. Useimmiten jonnekkin varastoon purettavaksi menevät vaunut olivat yksi siellä, toinen täällä kolmas vielä tuolla ja asiakas halusi vaunut vielä määrättyyn järjestykseen. Järjestelyratapiha ei tosiaan nuku koskaan. Tulevia vaihtoja ennakoidaan tekemällä asiakkaille meneviä vaunuroikkia valmiiksi, eri suuntiin lähtevien junien kokoamisessa riittää puuhaa jne. Jokin kokojunanina tullut esim. metanolilähetys johonkin laivaan vaikka 180 vaunua on yksinkertaisin, sopivanmittainen pätkä purkuun ja tyhjät lähtevään junaan. Satamakoneista keljuimpia ovat kurottajat. Ne kantavat konttia etupuolellaan ja kurottajan tullessa tasoristeykseen joka saattaa olla konttikikasan katveessa, tulee kurottajan kantama kontti ensiksi kiskojen yläpuolelle, vasta sitten kurottajan kuljettaja näkee onko kiskoilla liikennettä. Sopiva vauhti satamassa oli 15-20km/h. | |
| 21.06.2016 12:38 | Petri Nummijoki: | Aikoinaan on monilla ratapihoilla voinut antaa ohjeita myös kovaäänisten kautta. | |
| 21.06.2016 12:58 | Riku Outinen: | Muista ratapihoista en tiedä, mutta Kouvolassa on ollut ainakin vähän aikaa sitten kovaääniset ahkerassa käytössä. | |
| 30.06.2016 07:23 | : | Pieksämäellä oli kauan sitten häät. Oli kaunis kesäilta ja vihkiminen tapahtui morsiamen kotipihalla. Kun pappi oli saanut oman osuutensa tapahtumasta hoidettua oli ratapihan kovaäänisestä kuulunut: No niin, nyt kukko saa painaa! | |
| 30.06.2016 18:57 | Raimo Harju: | Eivätpä tainneet monetkaan häävieraat tietää että, Kukolla tarkoitettiin veturia. | |
| 30.06.2016 19:21 | Tero Korkeakoski: | No Pieksämäellä varmaan suurin osa. Eri juttu jossain isommassa ja ei-niin-rautateiden ympärille rakentuneessa paikassa. | |
| 30.06.2016 21:23 | Jouni Hytönen: | Vainikkalaan kuuluu sopivalla säällä kuulutuksia Buslovskajasta. :) |