22.02.1971 Tr1 1049. Eläviä vetureita osa 1. Janoinen veturi saa elämänvettä, jota se tulevalla raskaalla taipaleellaan tuleekin ahnaasti nielemään. Suurta henkivää Ristoa hellästi hoivaavat miehet auttavat tarpeiden tyydyttämisessä. Samalla se kuuntelee suurilla korvillaan vieressä olevien lelujunien pärinää. Ei oikea rautatien palvelija seistessään turhia pärätä! Sitten kun on aika mennä, vasta sitten annetaan koneitten laulaa!
11.01.2005 07:59 | [Tunnus poistettu]: | Mahtava kuvasarja erittäin elävine ja asianmukaisine kuvateksteineen! Aivan tässä vanha höyryfani herkistyy tämmöisten kuvien äärellä heti aamusta. Tukka jakaukseen ja syvä kumarrus. | |
11.01.2005 08:25 | Juha Kutvonen: | Nämä kuvat ja tekstit vetävät melkein sanattomaksi! Omat muistikuvani näistä elävistä vetureista ovat juuri Kouvolan ja Pieksämäen seuduilta 1970-luvun alusta. Olisipa ollut kamera mukana mummolan reissuilla, vaikka tuskinpa alle kouluikäisenä kovin kummoisia kuvia olisi saanut otettua. Junat ja veturit kiinnostivat kuitenkin jo kovasti. | |
11.01.2005 09:08 | Jorma Rauhala: | Mustavalkoisuus antaa oman tehosäväyksensä talvella otettuihin höyryveturikuviin. Ei ole kuin mustaa ja valkoisen eri sävyjä. Ihan niinkuin oikeastikin! | |
11.01.2005 10:45 | [Tunnus poistettu]: | Maailman kuulu rautatievalokuvaaja Winston O. Link on kirjoissaan myös paljon puolustanut mustavalkokuvia höyryvetureiden yökuvauksissa. Höyryveturit ovat mustia höyry on valkoista mihin minä väriä tarvitsen, oli yksi hänen lempi lauseistaan. Mutta mutta.... hänenkin teot (siis kuvat) osoittavat toista. Kyllä hän on yövärikuviinsa saanut myös paljon väriä. Kuuluisimmat yövärikuvansa ovat päätyneet mm. äänittämiensä äänitteiden levykoteloiden kansikuviksi. - Minä edustan näkökantaa, jos mihin niin höryvetureiden yökuviin (ja nyt puhuu kokemus) saadaan paljon miellyttäviä lämpimiä värisävyjä esim. tulipesän suuluukun aukaisuista, palavan kuonan pudotessa kuona montulla veturista ja monesta monesta muusta asiasta tulee yöllä höyryveturikuviin väriä. Sen lukemattomat pääasiassa isoilla kameroilla otetut yökuvat todistavat. | |
11.01.2005 10:51 | Kimmo Pyrhönen: | Verrattain oivallista kerrontaa ja mainioita kuvia Jormalta. Kiitos mukavasta aamuhetkestä, taas jaksaa painaa töitä... | |
04.02.2013 13:31 | Ilkka Hovi: | Vesiviskurissa on ollut höyrylämmitys ? | |
04.02.2013 15:52 | Lasse Hinkkanen: | Vesiviskurin kaivossa oli pieni reikä putkessa venttiilin jälkeen. Totta kai se vesi tuli reiästä, kun veturia vesitettiin. Pakkasella höyryää vesikin. Sitten kun viskurin venttiili suljettiin, niin mahdollisesti jäätyvä putkiosuus tyhjeni vedestä. | |
05.02.2013 00:16 | Jorma Toivonen: | Tuon viskurin kaivoon oli "miehen mentävä" aukko, tilan pohjalla oli rehellien puukamiina lämmitystä varten - en tiedä milloinlie käytetty, saattoi olla myös höyry-yhteys, tarkempi tutkailu jäi aikoinaan tekemättä. Enkä myöskään tuolloin haastatellut "tallimiehiä", jotka varmaan olisivat asiasta tienneet. Vilkuiltuani tätä kapinetta, viskuri oli jo ollut kauan poissa käytöstä ja ala-osassa oli havaittavissa pahoja pakkasvaurioita. Tuo viskurin ylä-osa on säilytetty muistona talli-alueella. | |
01.06.2018 16:38 | : | Viskurin alkuperäinen lämmitys tapahtui tuolla Jorman mainitsemalla kamiinalla. Viskurin juuressa oleva paksunnos on kamiinan yläosa, savu purkautuu yläosassa olevista reijistä ulos. Reikien kohdalla on käännettävä panta jossa on myös reiät. Pantaa kääntämällä säädettiin kamiinan vetoa. Tallimiehen tehtäviin kuului pitää viskurin kamiinassa tulta niin ettei viskuri pääse jäätymään. Myöhemmin on saatettu tehdä tyhjennysreikiä tai laittaa höyrylämmitys. |