06.12.2016 SBB Cargon Re 421 on päässyt pikajunan vetotehtäviin. Tämä veturi on osa vuosina 1984-1985 valmistunutta 27 veturin uudempaa Re 4/4 II -erää.
14.12.2016 09:29 | Johannes Erra: | Re 421 -sarja kuuluu kyllä muodollisesti SBB Cargolle, mutta käyttö henkilöliikenteessä on hyvin säännöllistä Zürichin ja Münchenin välillä. Syykin tähän on selvä: toinen virroitin soveltuu käyttöön Itävallassa ja Saksassa, ja vetureilla voi siten vetää junan ilman veturinvaihtoa koko sähköistetyn osuuden Zürich-Lindau. Saksa/Itävalta-virroitin toisaalta on Sveitsin ajojohdon siksakille liian leveä, eikä sitä siksi saa käyttää Sveitsissä - selittää senkin, miksi kuvassa etummainen virroitin on ylhäällä. | |
14.12.2016 12:40 | Jorma Toivonen: | Ei kai virroittimen liialla leveydellä ja ajojohdon kapealla siksakilla ole mitään tekemistä keskenään? Liian leveä virroitin saattaa olla turmiollinen muille ajojohdon rakenteille. Toisaalta liian kapea virroitin ja ajojohdon leveä siksak ei liene hyvä yhdistelmä. | |
14.12.2016 13:47 | Niila Heikkilä: | Virroittimen vaihdolle voisi olla suurimpana syynä se että kapeamman siksakin alueella pidempään ajettaessa ajolanka kuluttaa hiiltä pienemmältä alueelta. Leveämmän siksakin alueella lanka alkaakin pyyhkiä kapeamman siksakin kuluttaman pykälän yli ja aiheuttaa takertumisriskin. Aivan välitöntä vauriota pienen matkan ajamisesta tuskin seuraisi esimerkiksi raja-asemilla, koska siksakin leveys vaihtelee mm. Suomessakin hieman. Jorman esittämä sähköradan rakenteiden erilaisuus on varmaankin myös merkittävässä osassa puristuspaineiden ja virroitinkelkan mahtumisessa minnekin. | |
14.12.2016 15:54 | Rainer Silfverberg: | Vieläkö Zürich - München junat ajetaan osittain dieselillä? | |
14.12.2016 16:21 | Johannes Erra: | Kapeammalle siksakille suunnitellussa sähköradassa kaikki muutkin rakenteet kuin ajojohto itse on mitoitettu siksak ja sen mukaiset (kapeat) virroittimet huomioiden. Joillakin alueilla Saksan ja Sveitsin rajan lähellä, esim. Baselissa, ajojohto on toteutettu kapealla siksakilla mutta siten että leveitä virroittimia voi käyttää koko matkalla Saksan suunnasta SBB:n asemalle saakka. Tämä on silti aivan eri asia kuin leveän virroittimen käyttö pitkällä osuudella linjalla ja suurissa nopeuksissa, puolen Sveitsin halki kapean siksakin sähköradalla. Ja Rainerin kysymykseen: Zürich - München ajetaan dieselillä osuudella Lindau - Geltendorf - München. Geltendorfista Müncheniin sähköistys on olemassa, mutta lyhyttä osuutta varten ei veturinvaihtoa tehdä. Sähköistys Lindau - Geltendorf valmistunee seuraavan viiden vuoden kuluessa. |