??.??.2013 / Helsinki asema
??.??.2013 MÄÄRÄASEMAKILVET
Tällaisten Sm1- ja Sm2-junien kyljissä olleiden määräasemakilpien käytöstä luovuttiin kaikilla linjoilla 1.3.2013 alkaen. Rantaradan tietyillä linjoilla tätä oli kokeiltu jo 24.9.2012 alkaen. Kilvet jäivät vielä junayksiköihin. Näin junat voitiin poikkeustapauksissa, esim. liikenne- tai asemien infojärjestelmähäiriöiden aikana, kilvittää entiseen tapaan.
M-tunnus tulee jatkossa viittaamaan ainoastaan metroliikenteeseen. Tunnus päätettiin vaihtaa, koska se on aiheuttanut sekaannusta erityisesti turistien keskuudessa. Muun muassa karttamerkinnät ovat johtaneet hämmennykseen."Turistit ovat luulleet menevänsä metroon ja sitten Vantaankosken asemalla ihmetelleet, että koskahan saavutaan Rastilan leirintäalueelle"
M-kirjain juontui junan aiemmasta pääteasemasta Martinlaaksosta. Vaikka rataa jatkettiin myöhemmin Vantaankoskelle, jäi junien tunnukseksi edelleen M. Metroon viittaavana voitiin nähdä myös linjatunnus, joka on valkoinen M-kirjain oranssilla pohjalla (sama Helsingin metron kanssa). Metrolla siinä oranssissa on enemmän punaista kuin keltaista sävyä, kun taas M-junalla oli enemmän keltaista.
Kommentit
| 22.12.2016 10:04 | Rainer Silfverberg: | Kirjoitin jo 1990-luvulla VR:n Matkaan-asiakaslehteen kysymyksen, voisiko M-junien tunnus muuttaa joksikin muuksi, ja samalla vaihtaa Huopalahden aseman nimi Etelä-Haagaksi, sekaannuksien välttämiseksi, niin vastattiin että "muutokset maksavat liikaa hyötyihin nähden". | |
| 22.12.2016 11:57 | Kari Suominen: | Ideanahan kirjaimien käyttö lähiliikenteeseen on matkittu meille Kööpenhaminan lähiliikenteestä 70-luvun alusta. Linjakohtaisen kirjaimen valintaan näyttää meillä vaikuttaneet moninaiset eri syyt aikojen kuluessa. Osa tunnuksista kun viittaa selkeästi (tai on viitannut) määränpääasemaan (R=Riksu, K=Kerava etc). Osa uusista kirjaintunnuksista on taas ollut suunnitelmavaiheessa työnimenä, joka on myöhemmin vakiintunut käytäntöön. Tällainen on ollut esimerkiksi G-juna Saunakallioon. Kirjaimien valintaan lienee vaikuttanut myös se, että junien ohjaamoon sijoitettuun veivattavaan määränpäälaatikkoon on aikojen alussa valittu tiettyjä kirjaimia, mikä on osaltaan rajoittanut repertuaaria. Jossain määrin visuaalisuus ja ääntäminenkin ovat olleet rajoittavia tekijötä, sillä kirjaimia on valittu sillä perusteella, että ne erottuisivat nopeastikin vilkaistaessa mahdollisimman hyvin toisistaan. Sen takia käytössä ei ole esimerkiksi O- ja Q-junaa. Erottuminen on tärkeää myös äännettäessä, minkä takia esimerkiksi I- ja J-juna voisivat sekoittua keskenään. |
|
| 22.12.2016 12:55 | Rainer Silfverberg: | Helsingin lähijunaliikenteessä on mielestäni liikaa kirjaintunuksia, niitä 13 on vaikka ratoja on vain 4. Rantaradalla on ennätykselliset 6 tunnusta! Linjakartta on täynnä viivoja ja vaikea lukea. Pitäisi pyrkiä siihen että yhtä rataa kohti maks 2 tunnusta, yksi nopea ja yksi hitaampi, eli sama tunnus junille joilla on sama pysöhtymiskäytäntö, ja pääteasema kerrottaisiin erikseen laitureiden infonäytöllä ja junien määräasemakilvissä. Se on käytäntö muiden suurkaupunkien metroissa ja lähijunissa. Luulisi ettei olisi vaikea toteuttaa ja suomalaisten omaksua. Oma lukunsa on vanhentuneet tietojärjestelmät jotka aiheuttivat sen että kehäradan eri suuntiin ajavilla junilla pitää olla omat tunnuksensa, ettei tunnus voinut vaihtua Lentoaseman kohdalla. jos haluaa neuvoa jotain turistia millä junalla pääsee lentoasemalle niin sekaisin siinä menee I:n ja P:n kanssa koska ne lisäksi ovat kulkusuuntansa ilmansuunnan alkukirjaimien vastaisia! P ei mene Pohjoiseen ja I ei mene Itään vaan päinvastoin! |
|
| 22.12.2016 13:10 | Mikko Nyman: | I- ja P-junien osalta on sellainen helppo muistisääntö, että "I-juna itäkautta ja P-juna Pohjois-Haagan kautta lentoasemalle". | |
| 22.12.2016 17:06 | Juhani Pirttilahti: | Ei oo syynä vanhat tietojärjestelmät vaan JKV-laitteen latausta uudelleen ei haluta tehdä Lentoasemalla... (mikä olisi tehtävä siinä tilanteessa, että junanumero vaihtuu Lentoaseman ollessa junan pääteasema). | |
| 22.12.2016 21:29 | Rainer Silfverberg: | JKV + sen taustajärjestelmät + matkustajainfojärjestelmät ovat tietojärjestelmäkokonaisuus. Se, että linjatunnus ei voinut jossakin noista järjestelmistä olla irrallaan junanumerosta, oli tiedossa jo hyvissä ajoin ennen kehäradan käyttöönottoa, mutta ei tehty mitään. | |
| 22.12.2016 22:12 | Juhani Pirttilahti: | Ei siinä auttaisi uusikaan kulunvalvonta (esim. ETCS), koska siinäkin ladataan laite uudelleen junanumeroa vaihdettaessa. | |
| 22.12.2016 22:50 | Teemu Sirkiä: | RAILI- ja KUPLA-kirjautumisia unohtamatta. | |
| 22.12.2016 23:26 | Rainer Silfverberg: | Sitä ajan takaa että miksi junan numero on sidottu linjatunnukseen? Mikä järjestelmä oikein vaatii että junan numeron on aina vaihduttava jos linjatunnus vaihtuu? Matkustajainfo vai mikä ? | |
| 22.12.2016 23:29 | Juhani Pirttilahti: | Tämä Kehäradan ratkaisu on tyypillinen muissakin maissa. Aikataulu tehdään silmukalle (tai ympyrälle) ja matkustajainformaatiota päivitetään matkan edetessä vaihtamalla junan ja asemien näytöillä näkyvää määränpäätä. Tavallaan tuo linjatunnus on tässä yhteydessä vain aiheuttamassa tarpeetonta infoähkyä. Englannista löytyy ainakin Lontoo Victoria - Lontoo Victoria junia, joilla reittivaihtoehtoja on ainakin neljä ellei enemmänkin. Näytöillä näkyy matkustajalle senhetkinen "virtuaalinen" määränpää ja yksi tai useampi kauttakulkuasema. | |
| 22.12.2016 23:34 | Juhani Pirttilahti: | Linjatunnus on sidottu junanumeroon ainakin siinä yhteydessä, kun haetaan ratakapasiteetti LIIKE-järjestelmässä. Tämä järjestelmä on siitä uusimmasta päästä. Ei luulisi olevan vaikeaa muuttaa sitä toiminnallisuutta sellaiseksi, että se linjatunnus sidottaisiinkin junanumeroon osaväleittäin. | |
| 22.12.2016 23:55 | Teemu Sirkiä: | Berliiniä kiertävän kehäradan matkustajainformaatiossa näkyy joko myötä- tai vastapäivään kiertävä nuolisymboli. Varsin kätevää, eikä tarvitse muistaa, kummin päin P- ja I-junat nyt menevät. Eikä tuo tunnuksen vaihtuminen kesken linjankaan ole kauhean kätevää, esimerkkinä vanhat raitiolinjat 3B/3T, nykyään kakkonen ja kolmonen. Jos haluaa matkustaa lentokentän ohi, niin sitten meneekin taas sekavaksi matkustajan näkökulmasta. |
|
| 23.12.2016 10:12 | Rainer Silfverberg: | "Linjatunnus on sidottu junanumeroon ainakin siinä yhteydessä, kun haetaan ratakapasiteetti LIIKE-järjestelmässä. Tämä järjestelmä on siitä uusimmasta päästä. Ei luulisi olevan vaikeaa muuttaa sitä toiminnallisuutta sellaiseksi, että se linjatunnus sidottaisiinkin junanumeroon osaväleittäin." Tätä mä ajoin takaa. Ongelma on ollut tiedossa mutta ajateltiin että ei väliä. "Berliiniä kiertävän kehäradan matkustajainformaatiossa näkyy joko myötä- tai vastapäivään kiertävä nuolisymboli. Varsin kätevää, eikä tarvitse muistaa, kummin päin P- ja I-junat nyt menevät." Tämä olisi toinen ratkaisu, mutta vanhat järjestelmät sallivat vain yhden merkin pituisia linjatunnuksia. |
|
| 23.12.2016 13:50 | Juhani Pirttilahti: | Eli ilmeisesti kaikki vaan hajoaa jos yhden merkin sijaan onkin kaksi merkkiä. :) | |
| 23.12.2016 14:08 | Rainer Silfverberg: | No niin voi sanoa. | |
| 24.12.2016 22:09 | Tuukka Ryyppö: | Mikä pakko matkustajainformaatiossa näytettävän linjatunnuksen on olla missään yhteydessä siihen, mikä junan tunnus on tietojärjestelmissä? Olkoon tietokoneelle vaikka Q ja B, matkustajille näytetään sitten se kirjain, joka milloinkin on tarkoituksenmukainen. |