??.??.1975 / Urjalan tiilitehdas, Urjala
??.??.1975 Valmet toimitti SOK:lle kaksi veturia vuonna 1947. Urjalan tehtaan sanotaan aloittaneen toimintansa vasta 1949. Joka tapauksessa tämä on toinen alkuperäisistä, no 39/1947. Nykyään Veturimuseossa. Kai se toinenkin tuli Urjalaan, vaikka olihan SOK:lla muitakin kohteita. Kuvassa veturi on savipölyn valkaisema.
Kommentit
| 27.12.2016 16:30 | Heikki Jalonen: | Näyttäisi olevan Bedford TK-sarjalaisen kuormavaunun pienempi moottorivaihtoehto eli 220 cid (3,5 l) J-nelosdiesel tuo moottori. Sydänsiirrännäinen siis tähän veturiin. Epäilemättä 1960-luvun saavutus jolloin sydänkirurgia muutenkin otti jättiaskeleita... Kevyemmän kuljetuksen kalustoa olivat nuo Nelos-Petterit. Mutta on tuo 220 vähintäänkin riittävän tehokas tuollaisen pienveturin voimanlähteeksi, moottorin teho on ollut siinä 95...100 h.p. vähän ajankohdan mukaan. Alunperin moottori on ehkäpä punnertanut eteenpäin jotain pulla-autoa. Kuljetuksen tyylikoodi = kuljettaja + apumies + alumiinipeltinen umpikoppikori. Ja kopin kyljessä teksti "Maukasta Leipää Osuuskaupan Leipomosta". Epäluuloisimmat saattoivat tietysti epäillä, että asialla on jotain yhteyttä sen entisen Maukan outoon katoamiseen... |
|
| 28.12.2016 10:08 | Arttu Manninen: | Hyvin tunnistettu tuo Bedfordin moottori. Tosin kyseessä on hivenen vanhempi 200-kuutiotuumainen neloskone rivipumpulla. Tehtaan vanha työnjohtaja muisteli sen tulleen autokouluautosta Tampereelta. Kone heräsi henkiin yli 25 vuoden "unien" jälkeen, kun sitä oli hiukan huollettu ja herkistelty. Moottorin kyljessä tyhjän panttina alipainepumppu muistona kuorma-auton jarrujärjestelmästä, mutta ei sitä ole poistaakaan voinut, kun se on osa moottorin öljynkiertoa. Neloskoneen tehon lienee ollut 60 hv:n paikkeilla. | |
| 28.12.2016 22:03 | Heikki Jalonen: | Ahaa. Silloin moottori on varmaan vielä J-sarjan autosta, nokkamallisesta. Se oli se halvin mahdollinen vaihtoehto aikoinaan. Ja juuri "halpuus" oli arvossaan kun kouluautoja aikoinaan hankittiin. Olisikohan peräti Musta-Pekka Mäkisen laanin vaihdokkirivin "säästöpään" löydöksiä...? Simms-rivipumppu pneumaattisella säätäjällä (kuten tuossa moottorissa on) oli luullakseni Pettereissä käytössä 1965 malliin saakka. CAV DPA tuli sitten tilalle, keskipakosäätäjineen. Samalla se niin vähänkin enemmän ajetulle autolle tunnusomainen tyhjäkäynnin kierrosten humpaaminen katosi. Hörpötys, joka joskus oli niin tyypillinen monen rakennustyömaan (ja talvisen KTK:n pihan) äänimaailman osanen... Selailin tuossa yhtä vanhaa Autotekniikan Käsikirjan taulukkoa. Siellä Bedford 200 moottorin tehoksi ilmoitettiin 57 bhp, mikä vastaa noin 42,5 kW. Siinä se on maa järissyt kun Petteriä on komennettu "keräämään nopeutta"... 220 moottorin vastaavat arvot olivat 70 bhp/52 kW. Varsin maltillista siis. Mutta, lujia moottoreita nuo Petterit olivat, ei niitä kaasupolkimella helposti rikki saanut. Tuo vaakkumipumppu oli tosiaan oma juttunsa. Ei ollut aikoinaan yksi eikä kaksikaan venettä, joissa samainen tyhjöpumppu teki työtä tyhjää Petteristä evakuoidun moottorin kupeessa. Poistaminen tosiaan olisi vaatinut muutoksen öljynkiertoon. Ja jonkinlaisen tiivistyslaipan tekoa. Helpompaa oli vain tulpata imuputki. Teollisuusmallin moottoreissa oli pumpun tilalla väliakseli joka pyöritti ruiskutuspumppua. Mutta eihän niitä kaikille riittänyt, romutettujen kuorma-autojen moottorit olivat paljon ekonomisempi ratkaisu. Ja rautaveneprojekteissa taloudelliset arvot olivat poikkeusetta kunniassa. |
|
| 29.12.2016 02:00 | Eljas Pölhö: | SOK:n aikaan Urjalan tiilitehtaalla oli hevosveto, joten veturit menivät uutena jonnekkin muualle. Lisäselvitys kuvasarjan kommentissa. | |
| 22.01.2018 14:36 | Esa J. Rintamäki: | "(ja talvisen KTK:n pihan)" , KTK = Korkeintaan Tunnin Keikka! Heko, heko! |