25.01.2017 / Pieksämäki asema
25.01.2017 Sr3 Vectron ja IC-vaunut testi- ja koulutusajossa.
Kommentit
| 25.01.2017 19:44 | Timo Keski-Petäjä: | Hieno nappaus! - Video Toijalan ohituksesta: https://www.youtube.com/watch?v=lZKZkNeLhAk . | |
| 25.01.2017 19:59 | Aarni Mäkinen: | Hieno kuva! | |
| 25.01.2017 20:32 | Mikko Mäntymäki: | 16 akselia riittää että tuon SN on 200 km/h. | |
| 26.01.2017 16:10 | Sauli Vähäkoski: | Ja tässä lähtö asemalta: https://youtu.be/qQs5uTjZAK8 | |
| 26.01.2017 17:29 | Misa Lammio: | Mikko: lähinnä kai kiskojarrut riittää. | |
| 26.01.2017 22:49 | Timo Keski-Petäjä: | Tässä rallattelee junana MV 11922 ohi Toijalan takaisin etelään (26.1.17) ohjausvaunu keulilla: https://www.youtube.com/watch?v=X2lax8qQ3UU . | |
| 27.01.2017 14:43 | Mikko Mäntymäki: | JTT:ssä oli kohta että jos junassa on 16 jarruttavaa akselia niin SN saa olla yli 160, kuvassa olevassa junassa ehto täyttyy kun mukaan lasketaan veturin akselit. Tuo pysähtyy vaikka veturin sähköjarrulla. Junassa ei ole matkustajia niin sillä voi revitellä kuinka huvittaa. | |
| 27.01.2017 14:49 | Joona Kärkkäinen: | Junat eivät ole revittelyä varten, oli sitten matkustajia tai ei. | |
| 27.01.2017 23:57 | Mika Hakala: | Kaiketi tästä on jo olemassa tuloksensa (jota en löytänyt), mutta mikä mahtaa olla diesel-tankin kantavuus? Odotammeko esim. pelkästään Inkeroisten teollisuusalueen kaltaista siirtoa muutaman sadan metrin päähän ratapihalle, Metsä-Saimaan tehtaalta (Lappeenranta, Voisalmi) muutamaa kilometriä vaiko jopa Valkeakoskelta parikymmentä? | |
| 28.01.2017 00:31 | Jorma Toivonen: | Mika, en muista tarkalleen tuota polttoainesäiliön tilavuutta, mutta muutama satalitraa sinne sopii (varmaan joku löytää tarkemman lukeman). | |
| 28.01.2017 02:42 | Mika Hakala: | Jeps, Jorma, tämä on mielenkiintoisin uudistus koko sinä aikana jonka olen netissä päässyt seuraamaan 2003 alkaen. Odotan innolla niitä lukuja matkoista, jotka se kykenee tehollaan toimittamaan. | |
| 28.01.2017 03:15 | [Tunnus poistettu]: | Mun villi veikkaus on että genut havaitaan muutaman vuoden sisällä alitehosiksi ja tarpeettomiksi ja poistetaan. Tää on vaan veikkaus mut katotaan miten käy :D Kiistaparille Mäntymäki vs Kärkkäinen sanon että varmasti kyllä valmistajatehdas Siemens on noista tai muista Br193-vetureista ottanut omissa testiajoissaan kaiken tehon irti. Suunnitellaanhan germaanimaissa muutenkin aikataulut sen mukaan mitä koneista löytyy tehoa. Siihen ajatusmaailmaan, että pitää vetää kaasu pohjassa uhmaten fysiikanlakeja en itsekään usko. Tieliikennepuolelta tiedän monta tapausta jossa moni kusipää luulee olevansa parempi kuski kun ajaa kaasu pohjassa ja hetken päästä on musta maija ottamassa kortin kuivumaan tahi on itse pyörät yläpuolella ojassa. Viimeisin on ONNIBUS-SAUTER isosisko ja veli, palkkaa kaikki työkkärin kusipäät jotka ajaa miten sattuu. Saitilla on yhtiön edustajia ja heittäkää perseilijät ulos! Uhosihan taannoin Möttö että heidän kuskien pitää saada ajaa 120km/h.. juu, kyllä ennen rajotinpakkoa monet H:ki-Vaasa autot vetikin 160km/h mutta turvallisuuden kustannuksella. Saan varmasti paskaa niskaan tästäkin lausumasta mutta hällä väliä, kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta terv: Donald J. |
|
| 28.01.2017 10:00 | Henrik Hietala: | Mika, VR:n omassa Vectron-esittelyvideossa Vimeossa näkyy säiliön kyljessä teksti 350l. Kai sillä pari tuntia siirtelee? | |
| 28.01.2017 10:27 | Jorma Toivonen: | Testeissä siirteli melkoista roikkaa dieselin voimin http://vaunut.org/kuva/110580 (junapaino 2144 tn). Hyvin myös onnistui USr3:n palauttaminen Hankoon dieselkäyttöisenä http://vaunut.org/kuva/114084 . | |
| 28.01.2017 18:45 | Kimmo T. Lumirae: | Janne hyvä, genuilla ei ole tarkoitustakaan ajaa normaalisti linjalla. Sr3 on sähköveturi ja tarkoitettu junaliikenteeseen sähköistetyillä radoilla. Piste. Genuja voidaan käyttää silloin, kun ajojohdosta häipyy sähkö yli kolmeksi tai viideksi minuutiksi syöttöongelmasta eli laajasta sähkökatkosta johtuen. Näitä tapauksia on kukaties kerran vuodessa tai kerran kolmessa tai viidessä vuodessa. Genuilla ajettaessa nopeus on jossain 5 km/h ja 60-80 km/h välillä junasta ja maastosta riippuen eli junaa voidaan aina siirtää parempaan paikkaan, esim. lähimpään matkustajalaituriin. Genuja voidaan käyttää silloin, kun on tapahtunut ajojohtovaurio ja normaalisti jouduttaisiin paikalle hankkimaan apuveturi, joka hinaa junat yksi kerrallaan vauriopaikan ohi. Näitä sattuu ja tapahtuu jatkuvasti. Sr3 ei tarvitse apuveturia. Jos vaurion korjaaminen kestää pitkään, paikalle voidaan tehdä esim. 5 km mittainen erotusjakso eli sähkötön osuus. Tähän asti tällaisessa tilanteessa on tarvittu joko apuveturi paikan päälle tai sitten yritetään rullauttaa junat eli ajattaa vauhdilla tästä sähköttömästä osuudesta ja apuveturi on ehkä varalla jossain. Nyt Sr3 voidaan päästää aivan huoletta tällaisiin paikkoihin, kyllä se sieltä sähköttömältä alueelta pois tulee, joko hitaammin tai vähän kovemmalla vauhdilla. Mutta ennen kaikkea: kun isolta ratapihalta lähdetään hakemaan 30...150 kilometrin päästä raakapuuvaunuja, jotka on kuormattu sähköistämättömällä sivuraiteella, niin nykyään siihen tarvitaan Dv-pari, joka kulkee sen linjamatkan sähköistettyä rataa, ja sitten perillä siirtää raakapuuvaunut pääraiteille ja lopuksi vetää ne sinne, mistä lähtikin niitä hakemaan. Joudutaan siis ajamaan dieselvedolla esim. 300 km, että voidaan hakea raakapuuvaunut. Sr3 on tähän ratkaisu. Sillä ajetaan aivan normaalisti sähköllä hakemaan vaunuja ja sitten genut käyntiin ja sivuraiteelle vaihtotöihin. Sitten taas virroitin ylös ja "kotiin". Tähän se on tehty ja tähän se on tarkoitettu. Se pystyy vetämään yli 2000 tonnin roikkaa genuilla, kuten Jorma kertoi ja muutahan sen ei tarvitsekaan; se siirtää raakapuuvaunut viereiselle, sähköistetylle radalle ja taas on sähköä yli 6 MW käytettävissä. Kun veturi on kerran suunniteltu ja toteutettu tuohon, ja hankittu tuon takia niin miksi genut olisivat alitehoisia ja miksi ihmeessä ne poistettaisiin; milläs sitten haetaan ne kuormatut raakapuuvaunut? |
|
| 28.01.2017 20:07 | Mikko Mäntymäki: | Joona, osa matkustajista jopa kiittää kuljettajaa että pystyy ottamaan aikataulua kiinni Tpe-Hki välillä 10 minuuttia, tosin silloin tullaan jarrutuksiin lujaa ja kiihdytykset kahva topparissa+hiekkaa kiskoon. Tyhjänä rajat on 350-450kN. 90 km/h jälkeen Sr2 parilla saa ohittaa vetovoiman rajaajat koska se ei enään nouse yli 450kN. Ja se 15 vaunun "superjuna" kolmella Sr2 veturilla olisi voinut vapauttaa vetovoiman rajauksen pois nopeuden ylittäessä 130 km/h, koska vetovoima putoaa nopeuden noustessa. Dv12 kolmikolla voi antaa täydet tehot kun nopeus on yli 15 km/h, eikä tarvitse pelätä välin katkeamista. | |
| 29.01.2017 04:40 | [Tunnus poistettu]: | Kimmo, arvostan sun mielipiteitä. Arvostan sitä että saadaan aikaan keskustelua erilaisia mielipiteitä. Tää arvaus että genut osottautuu turhiksi olikin mun hypoteesi ja aika saa näyttää ja toivon oikeesti että ne osottautuu käyttökelposiksi. Tällä saitilla vaan liika moni elää harhakuvitelmissa että pari kuorma-auton teholuokan aggregaattia mukamas antaa täyden linja-ajon tehon. | |
| 29.01.2017 11:44 | Kimmo T. Lumirae: | Keskustelu on näiden foorumien olemassa olon oikeutus ja elävä keskustelu niiden suola. Ja olet täysin oikeassa siinä, että joku harhakuvitelma näiden last mile -genujen tehosta elää ja voi hyvin. | |
| 29.01.2017 12:38 | Riku Outinen: | Eikait kukaan nyt tosissaan kuvittele että "Last Mile" (huom! viimeinen maili) olisi linja-ajoon poikeuksia lukuunottama. Se mahdollistaa vaihtotöissä deevereiden vähentämisen, esimerkiksi Äänekosken sellut kulkee Sr3:lla alusta loppuun. |