??.03.1973 / Tampere tavara
??.03.1973 Mansen piiput. Taitaa olla kansanhuumoria. Onhan maassamme Elba, Venetsia jne. Näitä aikoja, yöllä oli kunnon pakkanen.
Kommentit
| 14.03.2017 06:09 | Esko Maasalo: | Tosiaan ajan kuva. Päivällä taas viisi lämmintä. Opastimen vasemmalla puolella tupruttaa yksi veturien synnyinkoti sauhujaan! | |
| 14.03.2017 09:20 | : | Loparit on koottu siististi, eivät ole hujanhajan pitkin ratapihaa tai jätetty paikoilleen jolloin niitä saattoi olla junan puolivälissäkin. | |
| 14.03.2017 12:57 | Niila Heikkilä: | Kukas osaa luetella piiput vasemmalta oikealle? | |
| 14.03.2017 18:08 | Simo Virtanen: | Melko vaikea, mutta olisiko Lokomon jälkeen vasemmalle Sarviksen piippu? Siinäkin on valomaston takana toinen piilossa, joten en osaa sanoa kumpiko on Sarvis. Oliko 40 vuotta sitten kaupungin ilma oikeasti noin vahvan savusumun peitossa? |
|
| 14.03.2017 19:57 | Erkki Nuutio: | Miellyttävintä kuvassa on että Lokomolaisen veturin taustana on Lokomon tehdas. Tuoreesti valmistunut kokoonpanohalli on etualalla. Siitä tuli sitten autonosturitehtaan jälkeen ensin metsäkonetehdas, jonka nimenä oli Lokomo Forest, sitten Timberjack ja sitten John Deere. Ei Tampereella ole minun elinaikanani ole ollut savusumua, mutta kova pakkanen tekee kuvanmukaista utua ilman piippujakin. Useimmilla tehtailla ja laitoksilla oli oma lämpölaitoksensa. On hankala sijoitella niitä ilman kartan apua. Ehkä ainakin Suomen Trikoon Pyynikin tehtaan ja Sukkatehtaan (Satamakadulla), Ratinan höyryvoimalaitoksen, Sarviksen, Kumiteollisuuden ja Lokomon piiput näkyvät. Olivatko korkeiden mastojen valaisimet niin tehokkaita, että ne piti nostaa noin korkealle? |
|
| 14.03.2017 20:40 | Reino Kalliomäki: | Yritin kartan avulla, 1974 ilmakuva näyttää varjona piipun koon. Enin osa piipuista on varsin lähellä: Hatanpään ja Ratinan lämpökeskukset, Sarvis, Lokomo ja Kumiteollisuus. Tako näkyy, ja Tampellan mahtavasta 105-metrisestä näkyy savu valomaston oikealla puolella. Ei kai tämä oikeata savusumua ole, mutta pakkasyön jälkeen näkyvyys kyllä rajoittui. Vasta pohdittuani asiaa Niilan kysymyksen jälkeen huomasin, että piippuja pitäisi näkyä toinen mokoma! Nythän ne vähenevät maisemasta, kuukausi sitten panin merkille, että sukkatehdastakin remontoidaan asunnoiksi. | |
| 14.03.2017 21:01 | Kari Näriäinen: | Salmisen nahkatehdaskin siellä pitäisi olla Kumiteollisuuden eli alunperin Hyppösen kenkätehtaan tienoilla. Entäs Hatanpään sairaala, mahtuisiko se tuonne vasempaan reunaan? | |
| 15.03.2017 06:03 | Kari Näriäinen: | Klingendahl on vielä mainitsematta. | |
| 17.03.2017 00:51 | Kimmo T. Lumirae: | Näin se käsittääkseni oli, Erkki. Voitiin käyttää tehokkaita valonheittimiä, kun ne olivat niin korkealla, etteivät osu kenenkään näkökenttään. Onko muuten tietoa noiden isojen ratapihavalaisinpylväiden korkeuksista, nimimerkillä "pienoisrautatierakentaja kyselee"? |
|
| 17.03.2017 00:56 | Kimmo T. Lumirae: | Hyvä värikuva kertoo tarinaansa 44 vuoden takaisesta Seepran värityksestä. Punainen on huomattavasti rauhallisempi kuin nykyinen heleä punainen, tuo on RAL 3001 tai 3002. Kermanvärikin on vaaleampi kuin nykyinen mutta erityistä huomiota kiinnittää alusta, joka on 1960-luvun veturinharmaa: värihän muuttui Sm-junien myötä vaaleammaksi siniharmaaksi, mutta ilmeisesti ensin Sm-junissa ja vasta myöhemmin dieselvetureissa, koska Seeprahan on saman ajan tuote kuin Sm:kin, ja olisiko tässä muuten tarjolla hyvä selitys siihen, miksi Lokomo valmisti kaikki Seeprat: Valmet oli työllistetty Sm-junien kanssa? | |
| 17.03.2017 01:24 | Jorma Toivonen: | Nykyketjusta hieman poiketen, Antti jo tuolla alkukommenteissa kiinnitti huomiota siististi kerätyistä loppu-opastimista. Ainakin Riihimäellä "pudotuslistasta" valittiin sopiva Hk-vaunu, johon nuo ylimääräiset lyhdyt lastattiin ja lähetettiin "alapihalla" koottaviin juniin, joko raiteiden (30-ryhmä) pohjoispäähän (etelään lähtevät junat), tai 40-/50-ryhmän viimeisiin pudotuksiin (pohjoinen/itä). | |
| 17.03.2017 10:28 | Erkki Nuutio: | Valmet-Lokomo -veturisuunnittelu ja sulle+mulle -sopimukset purkautuivat Dv12:n myötä, joten Dr14 oli yksin Lokomon suunnittelema ja tilaus Lokomolta oli ainakin jonkinlaisen kilpailutuksen tulos. 1971 keväällä valmistuttuani päädyin armeijan odotuksessa kesäksi Suomen Teollisuuden Vartioinnin yövartijaksi Lokomolle. Silloin kiertelin lähes kaikilla Lokomon käytävillä. Ja siellä alkuperäisessä kokonpanohallissa loput Dr14:t olivat valmistumassa. |
|
| 17.03.2017 13:29 | Niila Heikkilä: | Tampereen tavarapihan valonheitinmastot ovat 32m korkeita. Eräs nykyään jo eläkkeellä oleva VR:n sähkömies muisteli kuinka Perkiön mastoja pystytettiin -65 niin että masto koottiin maassa ja vedettiin vaijereilla pystyyn. Vetopäässä oli Tr1 "Risto" ja jarrupäässä toinen veturi. Mastojen jalustoissa on yhä saranat tätä operaatiota varten. Valtaosa mastoista on yhä pystyssä. Osa niistä puretaan raiteiden tieltä jos ja kun suunniteltu tavarapihan saneeraus alkaa. Tilalle tulee 20m valaisinmastoja tiheämpään. |