11.03.2014 / Kemijärvi
11.03.2014 Ensimmäinen sähkövetoinen P265 saapui juhlajunana Kemijärvelle. Veturina oli Sr2 Nro 3219, kuljettajana Kemijärvelle Timo Venäläinen. Kansanjuhla saattoi asemalla alkaa.
Kommentit
| 12.03.2024 19:50 | Jari Kuusinen: | Tästäkin se vaan tuli sitten 10 vuotta kuluneeksi - eilen. | |
| 13.03.2024 23:39 | Niila Heikkilä: | Muistuu mieleen tuon ajan polttavimmat keskustelunaiheet - Kemijärven ja Vaasan ratojen sähköistysten oletettu kannattamattomuus. Nykyään sen sijaan jo Hankoonkin körötellään sähköllä, Ylivieskasta Iisalmeen aloitellaan paraikaa sähköliikennettä, ja ajolangan pää saavuttaa kohta Tornion. Seuraavana vuorossa loppuosa Kolariin, eikä sen sähköistystä enää kukaan taida tosissaan kyseenalaistaa. Niin ne ajat muuttuvat vuosikymmenessä. | |
| 14.03.2024 10:10 | Tero Korkeakoski: | Vaasan radalla ei taida edelleenkään olla mennyt yhtään sähkövetoista tavarajunaa. | |
| 14.03.2024 10:12 | Petri Nummijoki: | Tokihan keskustelut käydään niiden tietojen varassa, jotka keskusteluhetkellä ovat käytettävissä. Kemijärven radan sähköistämistä pohdittaessa ei Patokankaan liikennettä vielä ollut. Ilman sitä tämän radan sähköistämiselle olisi perin niukasti käyttöä tänäkään päivänä. Vaasan radan osalta on sähköistämisen jälkeen karsittu välipysähdyksiä ja Seinäjoki-Jyväskylä-välin palvelutarjonta on kärsinyt, koska kaluston yhteiskäyttö Vaasan suuntaan ei enää toimi. Riippuu matkustustarpeesta, onko siitä tullut etua vai heikennystä. | |
| 14.03.2024 15:13 | Tommi Koskinen: | Vaasan kohdalla kannattavuudessa ei tosiaan jälkikäteen katsoen ole ollut mitään epäselvää, matkustajamäärät ovat kasvaneet niin paljon. Etukäteen hankkeen hyöty-kustannussuhde oli 0,3. Jälkikäteen arvioidessa 1,8: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/121394/ls_2015-03_978-952-317-112-1.pdf Jälkiarvioinnissa käytetystä vuoden 2013 matkamäärästä (460 000) on vielä myöhemmin noustu yli 600 000:een, vaikka väliasemia karsittiin. | |
| 14.03.2024 17:27 | Petri Nummijoki: | Vaikka Vaasan radalla matkustajamäärien kasvu on vuosien 2010 ja 2023 välillä ollut 67 % niin Pohjanmaan suunnalla muu matkustajaliikenne on kasvanut enemmän eli Seinäjoen ja Kokkolan välillä 71 % sekä Seinäjoen ja Parkanon välillä 69 %. Mitä ilmeisimmin pääasiallinen syy matkustajamäärien kasvuun myös Vaasan radalla onkin parantunut tarjonta Helsingin ja Oulun välillä. Toisaalta Seinäjoen ja Jyväskylän väliltä on kadonnut samalla 30000 matkaa vuodessa ja henkilökilometreissä tämä on vielä paljon enemmän, koska matka on pituudeltaan melkein kolminkertainen väliin Seinäjoki-Vaasa verrattuna. | |
| 14.03.2024 19:15 | Eljas Pölhö: | En tiedä miten matkustajamäärät nykyisin tilastoidaan. 1965-72, jolloin paikallisliikenne pyrittiin lopettamaan Helsingin seutua lukuunottamatta, 1 kuukausilippu oli 1 lippu ja 1 konduktöörin lippuvihkon kanta (50 lippua) oli 1 lippu. Eli tilastollisesti lippuja myytiin paljon vähemmän kuin mikä oli matkustajamäärä. VR:n liiketaloudellisen tutkimuselimen tutkijat huomauttivat sisäisissä selvityksissä, että tilastointitapa antaa väärän kuvan matkustajamääristä, koska kuukausilipulla tehdään tyypillisesti 40-50 matkaa. Viimeksi tänään kuvatessani paikallisliikenteen lakkauttamisraportteja (sisäisiä ja vertailuksi julkisuuteen annettuja lausuntoja), tämä tuli esiin 1968 lakkautusten yhteydessä. Lyhyillä matkoilla kuukausiliput lienevät paljon yleisempiä kuin pitkillä matkoilla, joten tilastoissa pitäisi tietää miten ne on tehty. | |
| 15.03.2024 13:37 | Petri Nummijoki: | Vaasan radan tapauksessa palveluiden karsinta on kodistunut välipysähdyksiin sekä aikaisemmin samassa kalustokierrossa olleisiin Haapamäen suunnan vuoroihin. Jos tilastoja vääristellään niin tuskin virhe on kuitenkaan niin päin, että karsittujen palveluiden merkitystä liioiteltaisiin. | |
| 15.03.2024 14:09 | Tommi Koskinen: | Esitän vielä vastaväitettä johtopäätökselle, että Vaasan radan sähköistys --> Haapamäen suunnan palvelutason romahdus. Veturivetoiset junat poistuivat Seinäjoen ja Jyväskylän väliltä lokakuussa 2015, mutta ostoliikenteen vuorojen karsinta tapahtui maaliskuussa 2016. Siinä välissä oli viiden kuukauden pätkä, kun käytettiin kahta kiskobussikokoonpanoa ilman yhteiskäyttöä Vaasan suuntaan. Maaliskuun 2016 muutoksessa oli muutenkin kyse laajamittaisemmasta säästämisestä ja tarjonnan karsimisesta muillakin rataosilla. Ja tuskin kovinkaan moni on sitä mieltä, että yhdistelmällä Dv12+siniset oltaisiin kuitenkaan menty pitkälle tulevaisuuteen? | |
| 15.03.2024 15:18 | Rainer Silfverberg: | Muuttuivatko aikataulut Vaasan radalla nopeammiksi sähköjen ja välipysähdyksten vähentämisen myötä? | |
| 15.03.2024 16:06 | Petri Nummijoki: | Mutta dieselvetoinen matkustajaliikenne ei päättynyt Vaasan radallakaan heti sähköistyksen valmistuessa 2011 vaan vasta noin neljä vuotta myöhemmin http://vaunut.org/kuva/106010. Kyllä kuitenkin jo 2008 on ollut suunnitelmissa, että Seinäjoen ja Jyväskylän välisen radan tarjontaa supistetaan Vaasan radan sähköistyksen valmistuessa. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78293/Julkaisuja_01-2009.pdf?sequence=1&isAllowed=y Lainaus: "Kun Seinäjoki–Vaasa-radan sähköistys valmistuu, Seinäjoen ja Jyväskylän välinen henkilöraideliikenne tulee muuttaa kiskobusseilla ajettavaksi. Yksi poistuva junavuoro korvataan bussiliikenteen lisäostoilla ja kohdistetaan erityisesti Seinäjoki–Ähtäri-välin työmatkaliikenteeseen." Mutta ennen muuta kysymys on siitä, että Vaasa-Jyväskylä ja jatko Pieksämäeltä Joensuuhun oli viimeinen sellainen kokonaisuus, johon olisi voinut vielä investoida sähköistämättömällä radalla liikennöintiin kykenevään matkustajakalustoon. Jos ei uusin hankinnoin niin ainakin vanhaa kunnostamalla. Kun siihen ei ryhdytty niin suuri ennustaja ei tarvinnut olla, ettei VR:ltä tule löytymään enää mitään mielenkiintoa sähköistämättömien ratojen matkustajaliikenteeseen ja jatko on tätä: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11997.0.html |
|
| 15.03.2024 16:17 | Petri Nummijoki: | Vaasan radalle ei tehty sähköistyksen yhteydessä muuta perusparannusta, joten junien huippunopeus ei noussut. Pysähdyspaikkojen vähentäminen tietysti nopeutti aikatauluja ja suorissa yhteyksissä veturinvaihdon poistuminen Seinäjoelta. | |
| 15.03.2024 16:45 | Juha Kutvonen: | Uutinen Resiina 4/2009:n Tasoristeys-palstalta: "Seinäjoki–Vaasa-radan sähköistystyöt alkavat kesällä 2010 ja valmistunevat vuoden 2011 lopulla. Sähköistyksen rakennuttaa Liikennevirasto, vaikka kustannukset maksavat Vaasan kaupunki sekä Mustasaaren ja Laihian (!) kunnat. Rataan ei tehdä samassa yhteydessä muita muutoksia. Lukuisten tasoristeysten takia suurimpana sallittuna nopeutena säilyy 120 km/t." | |
| 18.03.2024 13:10 | Niila Heikkilä: | Vaasan radan nopeudennostohanke on käynnistynyt suunnitelmien teon osalta. Nopeustaso nostettaisiin pääosin 140km/h, jonka avulla matkanteoa saataisiin nopeutettua n. 5 minuuttia. Yksittäiselle junalle melko marginaalinen nopeutus, mutta 600 000 vuosittaisella matkalla kerrottuna ajansäästö on jo merkittävä. Vaasan radan 54E1-kiskotus on muuten vuodelta 1962, ja vanhojen 25m välein olevien hitsisaumojen rytmikäs kolkutus kuuluu vaunuun aika selvästi. Radan äänimaisemasta tulee etäisesti mieleen pätkäkiskorata, riippuen hieman missä kohtaa junaa istuu. Oulu-Kemi -osuudella vanha Mariupolin Azovstalin terästehtaan viisnelonen kisko kolkutti samalla lailla. Rataosan kiskotuksen uusiminen valmistui 2023 joten siellä kolkutus vaimeni. | |
| 18.03.2024 14:01 | Rainer Silfverberg: | Tietääkö kukaan voisiko Hangon radalla nostaa nopeutta pikkasen? Nythän Sm4 -juna ajaa enintään 120 km/h kuten Dm12 -kiskobussi aikoinaan. En tarkoita sitä että junista pitäisi tehdä IC-junia vaan että pysähdyspaikkoja voisi esim lisätä ilman että matka-aika pitenee. Esim Trollbölen, Kisan ja Krogarsin seisakkeet uudelleen avattuina voisivat palvella paikallisia ja kesäasukkaita. Nimim. "Oma lehmä ojassa". |