09.06.2017 / Pöljä, välillä Siilinjärvi asema–Lapinlahti
09.06.2017 Uusia paloautoja ei saa käyttä tälläisiin tarkoituksiin.Onneksi Lapinlahden Rakennuslliike Paldaniuksella on vanha paloautoa jota saa vuokrata.Autolla pestään sepeliä, kauppojanpihoja ym.
Kommentit
| 09.06.2017 17:55 | Petri Soronen: | Eikös se Vaalassa ollut paikallinen palokunnan/VPK:n auto tarjoamassa juotavaa matkalla pohjoiseen, mutta ei ollut tarvinnut antaa. | |
| 09.06.2017 19:16 | Reijo Kankkunen: | Siitä en tiedä.Täällä joka puuhasi "Paloauton" sanoi ettei palokuntaa saa käyttää näissä-Vpk voi olla eri asia, Siilissä ei ole Vpk:ta | |
| 09.06.2017 20:00 | Teemu Sirkiä: | Ei kai paloautojen käyttämistä ole kielletty, vaan kuljettajalla pitäisi olla ammattikuljettajan pätevyys, jota monellakaan ei ole. | |
| 09.06.2017 20:47 | Pasi Utriainen: | Jokatapauksessa homma on tehty byrokraattien toimesta niin vaikeaksi, ettei palokunnan käyttäminen onnistu. Paloautoa saa käyttää vain siihen tarkoitukseen mihin se on tarkoitettu. Vielä pari vuotta sitten homma onnistui palolaitoksen säiliöautolla kunhan vain kuljettaja oli ns. vapaavuorolainen. | |
| 10.06.2017 20:11 | Simo Virtanen: | Harmaa talous - musta tulevaisuus? Niinhän se on, mutta vain niin pitkään kun on itse saamapuolella. | |
| 10.06.2017 21:23 | Teemu Saukkonen: | Eihän mitään, edes maitotölkkiä tai nitropurkkia naapurinmummolle saa kuskata kevytkuorma-autolla ilman ammattipätevyyttä. Ja tämä ei ole valitettavasti palturia. Sähköyhtiössäkin pitää kuskin kuoria itse pätkä kuormana olleesta kaapelista jotta on "oma" ajo ja ammattipätevyyttä ei vaadita. Jos joku muu koskee ensin kuormaan, niin sitten on kusessa jos poliisi näkee. | |
| 11.06.2017 16:45 | [Tunnus poistettu]: | Veden ajamiseen tarvitaan myös Maanteitten Tavaraliikennelupa. Vielä kun saadaan kabotaashikielto pois säästytään dieselverolta ja saadaan halvemmat vakuutukset vironkilpisillä autoilla kun kaikki suomalaiset kuorma- ja linja-autot rekisterröidään ulkomaille. | |
| 28.07.2017 20:56 | Jape Ruotsalainen: | En oikein kyllä usko, että ammattipätevyyden puuttuminen tahi joku vastaava olisi syy. Eiköhän syy ole ihan yksinkertaisesti se, että pelastuslaitoksen kalusto tulee olla koko ajan hälytysvalmiudessa. Siis valmiina siihen tehtävään, mitä varten ne ovat. Ei olisi kovin hyvä syy "myöhästyä" tulipalosta sen takia, että on ollut tankkaamassa museojunaa. | |
| 28.07.2017 21:33 | Teemu Sirkiä: | Jape, luepa tämä: http://oulu.spek.fi/loader.aspx?id=24b09f5a-9a91-4156-b20e-892b62ae136e Eli kyllä tässä on ihan siitä kyse, että ilman ammattipätevyyttä ei saa enää kuljettaa vettä. | |
| 29.07.2017 23:31 | Jouni Hytönen: | Jotenkin kuitenkin olisin taipuvainen uskomaan, että isompi ongelma on kuitenkin tuo yhteisöluvan/liikenneluvan vaatimus toimitettaessa vettä paloautolla maksua vastaan. Paloauto olisi rekisteröitävä luvanvaraiseen liikenteeseen, mistä seuraa sitten se, että sen jälkeen kaikki sillä autolla ajettavat ajot vaativat jokaiselta autoa kuljettavalta voimassa olevan ammattipätevyyden vaikka oltaisiin normaalissa hälytysajossakin. Vakuutukset olisivat tuon linkin dokumentin mukaan myös kalliimmat. Bonuksena tulee vielä vaatimus, että palokunnalla olisi nimettynä tuosta veden toimittamisesta vastaava henkilö. Pelkän kuljettajan ammattipätevyysvaatimuksen täyttäminen olisi helppoa, hommataan vain paikalle kuljettaja, jolla se pätevyys on voimassa. Minullakin se olisi linja-autotaustasta johtuen voimassa, vaikka en ole paloautoihin koskaan mitenkään koskenutkaan. Yhteisöluvan/liikenneluvan puuttumista ei voi näin helposti hoitaa. Veden toimittaminen höyryvetureihin on sen verran harvinaista touhua, että tuskin mikään (vapaa)palokunta alkaisi sen vuoksi liikennelupavaatimusta täyttämään. Jossain artikkelissa aikoinaan mainittiin, että myös kaivojen täyttäminen paloautolla on yhtä lailla kiellettyä, vaikka ainakin itse pitäisin sitä aivan pelastustoimintaan kuuluvana toimintana. Jos maatilan eläimet eivät saa juomavettä, jotenkin se tilanne on kuitenkin ratkaistava melko pikaisesti. | |
| 31.07.2017 00:08 | Eljas Pölhö: | Olettekos Suomessa ihan varmoja, etteivät säännöt ohita ns maalaisjärkeä. En kyllä tiedä, että ollaanko täällä Ruotsissa yhtä pahasti byrokratian orjia vai emmekö. Tai ehkä täällä on enemmän byrokraattisen luvan täyttäneitä. Minullakin on suomalainen rekkakortti, mutta ei kai sillä Suomessa enää nykyään mitään tee, kun ei ole mitään lisukkeita. Miksei kukin palokunta voisi itse harkita onko sillä edellytyksiä tarjota veden kuljetusta? Onko se joku täti vai kanan tallaama setä, joka tekee päätöksen Helsingissä (?). | |
| 31.07.2017 10:07 | Jouni Hytönen: | On myös huomioitava, ettei kaikesta sääntelystä voi suoraan syyttää EU:ta, vaan eri säädöksien kansallisissa tulkinnoissa on maakohtaisia eroja. Itse omistamallasi yhdistelmällä voisit Eljas täällä Suomessa ainakin omaksi huviksesi ajella ilman mitään lisukkeita. Ammattiliikenteessä vaaditaan suoritettu ammattipätevyyskoulutus ja vanhan kortin haltijana selviäisit siitä viidellä koulutuspäivällä. Samat säädökset ovat voimassa Ruotsissakin, itseänikin kyllä kiinnostaa, miten niiden kansallinen tulkinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä. Ammattipätevyysdirektiivin siirtymäajat olivat ainakin Ruotsissa kaksi vuotta pidemmät kuin Suomessa eli kun oma linja-autonkuljettajan ammattipätevyyteni ehti vanhentua vuoden 2013 syksyllä, olisin ilmeisesti saanut Ruotsissa ajaa vielä kaksi vuotta pidempään. Jäi kuitenkin kokeilematta käytännössä. :) Palautin sitten ammattipätevyyden myöhemmin voimaan. | |
| 31.07.2017 10:11 | Jouni Hytönen: | Linja-autojen osalta Suomen kansallinen tulkinta on se, että ilman voimassaolevaa ammattipätevyyttä voi kuljettaa ainoastaan omalla linja-autolla omia samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä, ei esim. sukulaisia tai lasten kavereita. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko Ruotsin tulkinta sama vai peräti väljempi. | |
| 31.07.2017 10:20 | Jouni Hytönen: | Toinen mielenkiintoinen tarkasteltava asia olisi se, mitä eri maissa vaaditaan ammattipätevyyden pitämiseen voimassa. Suomessa tällä hetkellä viidestä päivästä yhden on oltava ennakoivan ajon kurssi, muilla päivillä ei ole mitään muita vaatimuksia kuin että päivän ohjelman on Trafi hyväksynyt ammattipätevyyden jatkokoulutuspäiväksi. Voisin siis pitää ammattipätevyyteni voimassa käymällä ennakoivan ajon kurssin ja tämän jälkeen vaikka ratatyöturvallisuuskurssin neljä kertaa peräkkäin, kunhan vain päivän ohjelma on hyväksytty ammattipätevyyden jatkokoulutuspäiväksi. | |
| 31.07.2017 14:39 | Mikko Herpman: | Sinänsä tämä uusi asetus on hullu VPK:n "ilmainen" vedenajo on alkanut harmittamaan jotakuta kaupallista toimijaa. Vapautuksenahan on esim. koulutus. Joten voisiko VPK edelleen ajaa vettä ilman ammattipätevyyttä kunhan joku vpk-nuori on mukana opettelemassa? Liikennelupa ja tätä myöten maksuun tuleva käyttövoimavero lienee jo kaikilla hoidossa..? | |
| 31.07.2017 23:31 | Jorma Toivonen: | Ymmärtääkseni VPK:n autot ovat käytettävissä riippuen VPK:n sopimussuhteista. Juuri tämä kylläkin rajaa suurimman osan autoista näiden vesitoimitusten ulkopuolelle. Toki nekin, mitä voidaan käyttää, täytyy täyttää kaikki tarvittavat lupa-asiat kuljettajan pätevyyksiä myöten. On sitten aivan toinen asia, mitä todellisia ammattipätevyyksiä tuo Trafin määrittelemä viiden päivän ammattipätevyyskurssi nykytavalla toteutettuna oikeasti antaa. Ainakin itse olisin odottanut toisenlaista lähestymistä useisiin asioihin. Lisäksi Jounin mainitsema yksi ainoa pakollinen teemapäivä antaa mahdollisuuksia kikkailuun, jos joku niin ehdoin tahdoin haluaa tehdä; esim. valita jopa kaikki viisi päivää sitä ennakovan ajon kurssia, jolla ei edes kosketa autoon... SKS |
|
| 01.08.2017 02:06 | Juhani Pirttilahti: | Mitään järkeä tässä maailmassa ei ole syytä odottaa, mutta sekös yllätyksenä tuli kenellekään. Eihän kannettu vesi kaivossa pysy. | |
| 01.08.2017 10:25 | Pasi Utriainen: | Ainoa järjellinen ammattipätevyyskoulutuspäivä on ensiapu, joka voisi olla pakollinen. Lisänä usein ovat työstä riippuen esim. ADR-kertaus ja Tieturva, jotka ovat monelle pakollisia. Mutta muuten pelkkää rahastusta koko ammattipätevyyshomma. Eljas voisit ajaa omaa vettä omalla kuorma-autollasi ilmaiseksi. Yksityishenkilö voi ajaa ns. vastikkeetonta omaa ajoa. |
|
| 01.08.2017 15:22 | [Tunnus poistettu]: | REAK on ok jos ok pitäjä. Ainakin on kuulunut juttua että "pakolliset" korttikoulutukset eivät enää kelpaa trafin päiviksi. ADR on jopa EU-tasolla kielletty mutta Suomessa trafi siitä huolimatta hyväksyi sen. Ei tietoa kielletäänkö sekin. Kun taas Romaniassa on pyyhitty koko systeemillä persettä ja viranomaiset ilmottivat EU:lle että heidän kuskinsa osaavat asiat jo muutenkin. | |
| 13.08.2017 22:08 | Juha Toivonen: | Tähän on aivan pakko heittää että, onko kukaan kysellyt museopaloautojen käyttöä mahdollisissa veturien vesitäydennyksissä? Toki varsinaisia säiliöautoja on museorekisterissä vähemmän, kuin ns "perinteisiä paloautoja", eli kuten noita nimittävät "Höökejä". Jokunen säiliöauto kuitenkin. Lisäksi muutamalla VPK:lla on hälytyskäytöstä poistettuja ex. säiliöyksiköitä ns. "viraabeliajossa". Miten näiden käytön laita on? | |
| 13.08.2017 22:29 | Teemu Sirkiä: | Kyse ei ole ajoneuvosta, vaan kuljettajan "pätevyydestä" ajaa sitä kaupallisessa ajossa. | |
| 13.08.2017 22:48 | Juha Toivonen: | Muistasin joidenkin aluepelastuslaitosten ottaneen myös kielteisen kannan pelastuslaitosten omistamiin ja VPK:lle käyttöön luovutettujen ajoneuvojen/kaluston käytöstä "urakointeihin", - eivät kuulu pelastuslaitosten toimenkuvaan. Tuo kaupallisuus on helppo kiertää. Sitä tehtiin jo 1990-luvulla höyryvetureiden vesityksessä. | |
| 13.08.2017 23:59 | Juha Toivonen: | Teemulle vielä erikseen: Museoautolla ei voi ajaa ammattiliikennettä, se luokitellaan automaattisesti harrasteajoksi. Muistaakseni museoautolla saa ajaa 30 päivää vuodessa, mutta ei luonnollisestikaan rahastaa siitä. Lompakot ja käteiset kannattaa pitää piilossa....täysin vastikkeetonta, vapaaehtoista ja henkisesti palkitsevaa harrastustoimintaa niin kerrassaan. | |
| 14.08.2017 00:31 | Arto Lopia: | VPK on ymmärtääkseni yhdistys joka siis päättää omasta toiminnastaan itsenäisesti ja voi omistaa myös autoja. Luultavasti jokaisessa VPK:ssa on jokunen jäsen jolla on vaadittava ammattipätevyys veden kuljettamiseen. Yhdistys ei vaan saa kilpailla yritysten kanssa samoilla apajilla. Verottaja kohtelee yhdistyksiä ja yrityksiä vähän eritavoin. | |
| 14.08.2017 00:50 | Juha Toivonen: | Valtaosa VPK:den kalustosta on tänä päivänä aluepelastuslaiten omistamaa. Tämä korostuu etenkin uudemmissa ja ns. "raskaissa yksiköissä", joihin säiliöyksiköt luetaan. Pieni osa kalustoa VPK:sta omistaa (joitakin kevyempiä) ajoneuvoja, mutta koska ensin mainitut ja näiden vasteellisuus ovat kirjattuina ns. palokuntasopimuksiin, on aluepelastuslaitoksilla oikeus kieltää heidän rahallisesti korvaaman/varaamansa kaluston käyttö muualla, kuin heidän määrittelemissä tehtävissään. Vasteellisuus korostuu entisestään pienemmissä kunnissa, joissa VPK-paloaseman kalustona on yleensä sammutusyksikkö ja säiliöyksikkö. Mikäli esim. rakennuspalohälytyksen sattuessa kyseisen palokunnan (aluepelastuslaitoksen) säiliöyksikkö on juottamassa veturia, (mahdollisesti useiden kilometrien päässä, ja vieläpä säiliö tyhjänä) sen sijaan että se olisi välittömästi saatavilla paloasemalla hälytystehtävään, on varma, että syntyy voimakkaita ristiriitaisuuksia kyseisen ajoneuvoluokan käyttötarkoituksista ja niiden priorisoinnista. Verottajan suunnaton kiinnostus selittynee osaltaan sillä, että Pelastusajoneuvo ei maksa dieselveroa, mutta vastaavan kokoinen kaupalliseen liikenteeseen tarkoitettu kuorma-auto maksaa sitä. Jopa runsaasti. Pelastusajoneuvojen Vakuutusmaksuissa lienee (?) myös joitakin helpotuksia, vastaavan kokoisiin kuorma-autoihin nähden? Hälytysajoneuvo luokitellaan erikoisajoneuvoluokkaan, eikä sitä ole tarkoitettu edes tilapäisesti ammattiliikenteeseen, joten vaikka kuljettaja täyttäisikin ammattipätevyysvaatimuksen, vastaan tulee muita, nykyisin lakisääteisiä ongelmia kyseisen ajoneuvoluokan käyttöoikeuksista muuhun kuin palo- ja pelastustoimeen. Nykyään jokaisella toimivalla VPK:lla täytyy olla sopimus jonkun aluepelastuslaitoksen kanssa. Tämä sopimus antaa oikeastaan täyden määräysvallan aluepelastuslaitokselle kaluston käytön suhteen. Etenkin jos aluepelastuslaitos on asettanut kyseiselle VPK:lle omaa kalustoaan käyttöön. Tuolloin päätäntävalta kaluston käytöstä ei ole VPK:lla, vaan se on kyseisellä aluepelastuslaitoksella. Poikkeuksia tosian saattaa olla? Riippuen aluepelastuslaitoksesta ja VPK:sta Ammattipätevyys ei ole ainoa ongelma, joka vaikuttaa kielteisesti pelastuskaluston käyttöön siviiliurakoinnissa. Toisaalta samaa rajoittavaa käytäntöä sovelletaan myös silloin, mikäli kalusto on VPK:n itsensä omistamaa, mutta siitä maksetaan hieman korotetumpaa korvausta palokuntayhdistykselle. |
|
| 14.08.2017 01:22 | Arto Lopia: | Näinhän se pääasiassa siis menee kuten Juha kertoo. On toki mahdollista, että VPK-yhdistys omistaa säiliöauton jota sitten käyttää siihen mihin katsoo sitä tarvitsevansa, mutta yhdistys ei vaan voi verotuksellisista syistä harjoittaa liiketoimintaa aivan miten haluaa. Kuinka vapaa on sitten vpk, joka on täysin alistetussa asemassa pelastuslaitokseen. Mukava reservihän nuo VPK:t ovat, mutta kuinka kauan, kun niiden toimintavalmiutta huononnetaan varainhankintaa hankaloittamalla. | |
| 14.08.2017 01:40 | Juha Toivonen: | Aivan totta, kuinka VPK:t Suomessa on oikeastaan ajettu puun ja kuoren väliin. Esim Saksaan verrattuna tilanne on todella heikko. Saksassa ja myös ainakin Puolassa VPK-järjestelmää hehkutetaan aivan täysillä. Niin tai näin, Suomessa mennään koko ajan alaspäin tämän suhteen. Valitettavasti. Muutamilla Suomalaisilla VPK:lla on täysinpalvellut ex.säiliöyksikkö jätetty ilman hälytyslaitteita omaan käyttöön....katsastettuna ilmeisesti... museoautoiksi. Tässä on pieni porsaanreikä. | |
| 14.08.2017 08:21 | Jouni Hytönen: | Porvoossa taisi Tk3 1136:n juottaminen ohittaa kaikki ongelmat, jos pumpattiin vain pumpulla vettä joesta suoraan veturiin ja itse auton säiliöt lienivät koko ajan täynnä (mikäli se oli valmiudessa). Seuraisi kyllä varmasti mielenkiintoisia jatkokeskusteluita, jos jonkin paloauton osallistuminen hälytystehtävään hidastuisi sen vuoksi, että sen säiliöt ovat tyhjät höyryveturin vesittämisen jäljiltä. Museopaloauto olisi seuraava mielenkiintoinen tarkastelukohde. :) | |
| 14.08.2017 08:45 | Juha Toivonen: | Kyllä, juuri näin. Ongelmaksi on ilmeisesti koettu lähinnä myös kaikki muu- ja paljon laajempi "tankkeriurakointi", kuin eri puoella Suomea tapahtuva muutama vuotuinen satunnainen veturin vesitys. Alueellisia eroja on ollut, mutta jossakin päin Suomea säiliöyksiköillä on pesty katuja & pihoja, kasteltu viheralueita, puhdistettu ja koeponnistettu putkistoja, täytetty uima-altaita, jne.. Osin hyvinkin aktiivisesti. Tuskin nuo työsuoritukset ovat kuitenkaan olleet varsinainen rahasampo yhdellekään VPK:lle. Kokemuksesta tiedän, että ainakaan kuorma-autoilijat/liikennöitsijät eivät ole katselleet suopeasti edellämainittua toimintaa (mm. paloautojen Dieselverovapaus). Vaikea kysymyshän tuo kokonaisuudessaan on ollut, ja osin siitä johtuen määräyksiä on tiukennettu. Toki ammattipätevyys, tai sen puuttuminen on eräs syy torpata pelastustoimen ulkopuolinen käyttö pelastuskalustolta. Museorekisteröity säiliöpaloauto poistaisi tämän ongelman lähes täydellisesti, kunhan maltillinen ja rajattu käyttö muistetaan. 24/7 vesiralli museotankkerilla, saattaa aiheuttaa keskustelua verottajan ja mahdollisesti myös poliisin kanssa. | |
| 14.08.2017 21:22 | Arto Lopia: | Tavallaan ihan ymmärrettävää, että kuorma-autoilla elinkeinonsa hankkivat eivät oikein siedä vpk-yhdistysten toimintaa omalla alallaan. Kilpailuasetelma on täysin mahdoton. Höyryvetureiden vesittämisen varaan ei kyllä kukaan voi liiketoimintaansa perustaa, tavallaan voisi ajatella yhdistysten omistamien höyryvetureiden vesityksen olevan aivan hyväksyttävää toimintaa. Ovat tavallaan verotuksen osalta samassa asemassa. | |
| 15.08.2017 09:29 | Juha Toivonen: | Totta. Nyt tuo kielteinen linjaus on kuitenkin tehty ja jopa kirjattu lakiin. Sen kanssa on opittava elämään ja tutkittava muita vaihtoehtoja.... tai sitten tilattava vesitys paikallisilta kuorma-autoilijoilta. Luin erään artikkelin, jossa annettiin ymmärtää, kuinka harkinnanvaraisia poikkeuksia voidaan pelastuslaitoksilla yhä edelleen tehdä mm. silloin, mikäli kyseessä on vaikkapa luonnonvoimien (myräkkä, pitkä kuivuus, tms) aiheuttama häiriö esim. karjataloudelle, jossa eläinten välitön vedensaatavuus on elinehto... Tosin tuota kuvassa näkyvää Hv:ta ei hevillä Mansikiksi voi perustella. | |
| 15.08.2017 12:56 | Markku Kari: | Käykö höyryvetureihin kohtuullisen puhdas järvivesi? Sitä vpk-yhdistys voi varainhankintana pumpata moottoriruiskulla ilman liikennelupaa ja kuorma-auton ammattipätevyyttä. Järven/lammen tulee olla tietysti aika lähellä 100-200m. | |
| 15.08.2017 13:08 | Teppo Niemi: | Ja monessa tapauksessa järvivesi on jopa vesijohtovettä parempaa kattilavetenä. Aikoinaan HMVY:llä oli suunnitelmia jopa läheisen Niemelän järven veden käyttämisestä ja myös Altia Oy:ltä saadun säiliövaunun käyttämisestä vesivaununa vähentämään juurikin erikseen tuotavaa vettä ja vähentää siten myös liikenteen kustannuksia. Mikä lienee projektien tilanne nykyään, vaikka ilmeinen tarve moiseen onkin kasvanut. | |
| 16.08.2017 04:22 | Antti Rautiainen: | Kyllä on menny elämä Suomessa monimutkaiseksi ja jopa vaaralliseksikin. Jospa tulee joku luonnonmullistus tai muu kriisi ja apua ois kulman takana niin ei voi ajaa kun ei oo pätevyyttä tai muutakaan passia tai viisumia että jotain vois tehdä,huh. Ominsilmin ajateltuna ammatikseen ajava jokapäivä tienpäällä leipänsä tienaava on se ammattilainen joka sen kortin tarvitsee,muut harrastelijat sais pudottaa siitä pois mutta minkäs teet kiitos jälleen EU.n Hätätilanteessa kun ei ehdi enää kortteja ajelee tai kysellä pätevää kuskiakaan,paljon myös tapahtumia missä tarvitaan isompaa kuljetuskalustoa,jospa siinä kuski sairastuu kesken kaiken niin mikään ei liiku minnekkään,on se kummallista tää nykyaika. |
|
| 17.08.2017 15:19 | Markku Kari: | Tässä on edeltävällä kirjoittajalla varmaankin väärinkäsitys. Kyllä palokuntalainen saa pelastustoimen tehtävissä ja harjoittelussa ajaa "pelkällä" C-kortilla kuorma-autoluokan autoja. Ammattipätevyyksiä ei vaadita. Mutta kun kyseessä on yhdistyksen talkootyö/varainhankinta jossa tämä paloauto on keskeisessä roolissa, tarvitaan ammattipätevyys. Toinen asia on sitten koettu kilpailuasetelma, mutta yleensä VPK-yhdistyksen talkootyö on yleishyödyllisen yhdistyksen pienimuotoista varainhankintaa (>10t€/vuosi), eikä veroja maksella siitäkään syystä. |
|
| 17.08.2017 18:47 | Juha Toivonen: | Näin. Mikä on pelastuslaitosten kanta VPK-varainhankintaan silloin, kun varainhankinta suoritetaan pelastuslaitoksen omistamalla ja hankkimalla yksiköllä...esim. säiliöyksiköllä? Onko Suomen eri pelastuslaitoksilla eriävät ohjeet kyseisen asian suhteen? Ammattipätevyys (sen puuttuminen) on eräs syy torpata kaikki vähemmän kriittinen avustustoiminta, kuten vaikkapa höyryvetureiden vesitys. Jo 1980-luvulla asiasta käytiin keskustelua ja tuolloin asetelma oli yksittäinen kunta vs. saman kunnan VPK(:t). Toisin sanoen; joissakin kunnissa varainhankinta palo- ja pelastuskalustolla oli ok, ja tämä tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä kunnan palopäällystön kanssa. Joissakin kunnissa se oli täysin kielletty, etenkin kunnan omistamalla kalustolla. Toki joissakin kunnissa avustustoiminta saattoi myös olla niin laajaa, että sitä voitiin kutsua suoranaiseksi urakoinniksi. Nyt kunnat on korvattu valtiollisella pelastustoimella ja pääsääntöisesti vapaapalokuntien kalusto on hankittu valtion toimesta. Onko yhä edelleen mahdollista käyttää mm. veturien vesitykseen aluepelastuslaitosten säiliöyksikköjä, ja onko tässä säännössä/käytännössä alueellisia/hankintaperusteisia eroja, mikäli esim. kyseisen yksikön omistaa/on hankkinut VPK omavastuullisella rahoituksella? Mikäli palosuojelurahasto on avustanut kyseisen yksikön hankintakustannuksissa, aiheutuuko siitä puolestaan joitakin käyttörajoituksia juuri varainhankinnan suhteen? Kysyn, sillä en tiedä varmaksi, mutta vaikeaksi tuo on mennyt. Ennen kaikki oli paremmin :) | |
| 17.08.2017 20:58 | [Tunnus poistettu]: | Mikä ongelma siinä on että pitää just paloautosta saada vettä? Keltaiset sivut auki ja kohdasta kuorma-autoilijoita auki tai soitto paikalliseen KTK-hon kyllä sitä vettä jostain saa aina. Vai onko kyse siitä että vesi pitäis saada ilmatteeksi.. ei autot ole olemassa hyväntekeväisyyttä varten. |
|
| 17.08.2017 21:50 | Olli Saari: | Juha T. En tiedä miten on muilla pelastuslaitoksilla, mutta Länsi-Uudenmaa pelastuslaitos on sopimuksiin kirjaten kieltänyt sopimuspalokuntien varainkeruun, kaikella pelastustoimen kalustolla, oli omaa tai laitokselta saatua. | |
| 17.08.2017 21:57 | Pasi Utriainen: | Paloautoissa on ainakin riittävän tehokas pumppu, mitä yksityisillä ei välttämättä ole. | |
| 18.08.2017 00:15 | Arto Papunen: | Ei nyt kyllä sentään valtiollisessa pelastustoimessa olla, vaan kuntien yhteistyössä toimivassa alueellisessa pelastustoimessa, jatkossa maakunnan alla. | |
| 18.08.2017 10:32 | Markku Kari: | Pelastuslaitosten omistamalla (isolla) autokalustolla on talkoo/tyyökeikat kiellettyjä suurimmassa osassa Suomen pelastuslaitoksia (22kpl). Tarkoittaa siis perussammutusautoa ja säiliöautoja. Syynä on valmiuskysymykset ja osin myös tämä kilpailuastelema. Joissain paikoissa pakettiautoluokan autoilla saa suorittaa varainhankintaa. Palosuojelurahasto ei ole puuttunut varainhankintatarkoituksissa tehtyihin töihin, ja mielestäni tämä ilmaisee että toiminta on pienimuotoista yhdityksen hyväksi. Lisäksi PSR on kautta aikojen tukenut VPK:ita miehistöautohankinnoissa, vaikka auton käyttötarkoitus on pääasiassa yhdistyksen tukitoimien pyörittäminen. On haluttu että VPK:n toimintaedellytykset erityisesti jäsenistön suhteen on olemassa tältä kantilta. Joidenkin pelastuslaitosten alueella (esim. Helsinki) VPK omistaa itse ajoneuvokalustonsa ainakin toistaiseksi, ja varainhankinta on mahdollista kunhan valmiusasia on mietitty. Se miksi jotkin toimijat suosivat mielummin VPK:ta kuin yritystä on usein ideologinen; palkkio halutaan antaa talkootyöstä hyvään tarkoitukseen ennemmin kuin yrityksen liikevaihtoon. Toisaalta VPK voi pitää talkootyön tuntitaksan alhaisena koska palkkakuluja sivukuluineen ei ole. Ja ehkä on paikallaan mainita että VPK voi hoitaa koko vesikeikan täysin vastikkeetta, puhtaana PR-työnä, ilman että raha tai vastike liikkuu mihinkään suuntaan. |