??.??.1912 / Koskenkorvan sorakuoppa
??.??.1912 Suomen rautatierakennusten ensimmäinen höyrylapio, BUCYRUS 70-C nro 1408.
Kuvasarjan http://vaunut.org/sarja/3419 jossakin kuvassa uumoiltiin Bucyrusin alkuperäisen piipun olleen meikäläisen hiilipiipun kaltainen. Niinhän se oli. Tästä sivukuvasta käy piipun lisäksi ilmi muukin rakenne aika hyvin.
Kuva on julkaistu Rakennustaito-lehdessä huhtikuussa 1913. Juttu alkaa näin:
Soranlastaajakone. Tällaisen koneen on tie= ja vesirakennusten ylihallitus hankkinut käytettäväksi rautatierakennuksilla. Kone on tehty Wisconsinin valtiossa Pohjois=Amerikassa ja on se tullut maksamaan n. 80,000 mkaa. »Hullujussi», kuten työmiehet sitä »tituleeraavat», on ollut käynnissä Koskenkorvan sorakuopalla Seinäjoen—Kristiinan — Kaskisten rautatierakennuksella viime kesästä tämän vuoden alkupuolelle ja on siihen oltu sangen tyytyväisiä.
Kommentit
| 09.08.2017 00:38 | Eljas Pölhö: | Ihan uteliaisuudesta: onko 1408 varmistettu Bucyruksen valmistusnumero? Jos on, niin tästä tuli vuonna 1923 VR:n rautatierakennusosaston kaivinkone Rro 1. Sen viimeinen kattila oli n:o 9934, jonka oli valmistanut Richmond vuonna 1898 (veturina G8, myöh. Sk6 257) tai kattilarekisterin mukaan rekisteröity 1899. Näiden Bucyrusten VR numeroissa on vähän epävarmuutta, koska useat saivat myöhemmin jonkun veturikattilan, joka on vanhempi kuin itse höyrylapio (kaivinkone) ja niihin ratojen rakennuskertomuksissa on viitattu milloin valmistusnumerolla, kattilanumerolla tai Rro:n inventaarinumerolla. |
|
| 09.08.2017 03:14 | Reino Kalliomäki: | Kirjoitettua listaa en ole tutkinut, mutta mielestäni tämä on "valmistajanlaatta: http://vaunut.org/kuva/104149?s=1 | |
| 09.08.2017 07:00 | Kurt Ristniemi: | Itse löysin tämän Bucyrusin valmistajanumeron täältä: Ilkka no 90, 6.8.1912, s. 2. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1225714?page=2&term=höyrylapio Yritin lisätä kuvaan tunnisteen Rro 1, mutta eipä löydy listasta pelkkää Rro:ta. |
|
| 09.08.2017 15:32 | Eljas Pölhö: | Rro ei ole littera vaan osaston nimi, kuten koneosasto = Ko, talousosasto = To jne. Vuoden 1927 luettelossa rakennusosasto oli Ro, ratatoimisto Rt ja rautatierakennustoimisto Rrt. Vuosien mittaan on vaihdellut, mitä sinne työkoneen kylkeen on merkitty. Minä olen tottunut käyttämään rautatierakennusosaston kalustosta merkintää Rro oli se siinä tai ei. Nyt jälkikäteen on mahdotonta sanoa olisiko Rro (tai Ro) pitänyt olla esim. sulkeissa osoittamassa merkinnän puuttumista. Tämä Bucyruksen tieto oli hyvä puuttunut palanen ja nyt voin hyvin päivittää aiemmin blogissani ollutta VR:n kaivinkone- ja nosturilistaa (ei missään esillä nyt, mutta laitan loppuviikolla arkistosivulleni). |
|
| 09.08.2017 15:55 | Kurt Ristniemi: | Taitaa olla niin, ettei tälle sitten voi sen kummempaa tunnusta syöttää kuin tämä 'Työkoneet, Muu, Nro 1'. Listassa on jos minkälaisia littera-osasto -yhdistelmiä, mutta ei vissiin mitään tälle sopivaa. Vaikka siis olikin vuodesta 1923 Rro 1. Mukava juttu että satuin sattumalta lisäämään tämän kuvan tietoineen, jos se kerran auttoi loksahduttamaan palat kohdalleen :). |
|
| 09.08.2017 16:36 | Erkki Nuutio: | Kalle Kallio laati 2002 HY:n Historian laitokselle Pro-gradun Nurmeksen ja Suupohjan rautateiden rakentajat 1907-1913 http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/kallio/nurmekse.pdf . Painopiste on työelämän ja työn ulkopuolisen elämän piirteet radanrakennuksen eri ammateissa. Aineistoksi hän kävi ahkerasti lävitse aikansa paikallislehdistön ym. kirjallisen aineiston. Julkaisu on kiinnostava akateemisuuden joidenkin reunaehtojen paljonkaan häiritsemättä. Vapaa Sana -lehdestä Kallio oli tallentanut tiedon höyrylapion kaatumisesta työraiteeltaan kyljelleen 25.8.1912. Työntekijät eivät olleet kaatumisesta pahoillaan. Vasta sitten olivat, kun kone saatiin kolmen viikon työllä takaisin touhuun ja kenkää annettiin viidellekymmenelle konetta korvanneelle työntekijälle. Osa oli ehkä ollut myös nostotoimiin osallistuneita. Isosta kauhasta kuorma tipahti kerralla, ehkä isoja kiviäkin joukossa (M) vaunuihin, jotka eivät sitä ja kehnojen työraiteiden yhteisrasitusta oikein kestäneet. Akseleita katkeili. M-vaunuissa ainakin osalla on ollut ohuet akselit (akselitapin D = 82 mm ja L =152 mm) ja jopa puurunko. Saattoi höyrylapioitsijaltakin puuttua hienovaraisuutta lastauksessa, mutta kuormaa ei ilmeisesti voinut valuttaa kauhasta vähitellen, vaan se tipahti kerrasta pohjaluukun avautuessa. |
|
| 09.08.2017 22:34 | Heikki Jalonen: | Oikeassa olet, Erkki. Pistokoneen kauhan pohjaluukku aukeaa kun sen sulkeva säppi laukaistaan. Jolloin koko kauhallinen tulee kerralla ja hienostelematta alas. Hienommat "tyhjäksi varistelut" ovat tulleet mahdollisiksi vasta nykypäivän hydraulisten koneiden myötä. |