??.08.1904 / Tuntematon
Veckans Krönika no 29, 27.8.1904, s. 17.
Lukutupa no 17, 31.8.1904, s. 5.
Muuten: Salonkivaunuille on tunnisteissa tyrkyllä litteroista vain A. Kuitenkin salonkivaunuja on toki ollut myös litteralla B.
??.08.1904 Eipä ole aiemmin tullut vastaan kuvaa siitä, millaiselta kenraalikuvernööri Bobrikovin vaunun salonki näytti.
Jostakin syystä parikin lehteä esitteli samoilla valokuvilla kenraalikuvernöörin vaunua elokuussa 1904. Kyse oli kuitenkin Ringhofferin Prahassa jo vuonna 1898 rakentamasta kenraalikuvernöörin salonkivaunusta nro B 41. - Oliko vaunuun tehty muutoksia, vai nousiko vaunu vain muuten esiin jostakin syystä?Veckans Krönika no 29, 27.8.1904, s. 17.
Lukutupa no 17, 31.8.1904, s. 5.
Muuten: Salonkivaunuille on tunnisteissa tyrkyllä litteroista vain A. Kuitenkin salonkivaunuja on toki ollut myös litteralla B.
Kommentit
| 24.08.2017 09:59 | Kurt Ristniemi: | Kenraalikuvernöörin salonkivaunusta (41) aktiiviajaltaan tiedetään ainakin seuraava: "Hans exellens' salongswagn är af boggiewagnstyp. I ena ändan af wagnen är salongen belägen. Möblemanget samt tapeterna äro hållna i grönt och golfwet är täckt med en tjock matta. Inwid salongen befinner sig arbetsrummet, hwars förnämsta möbel utgöres af ett skrifbord med tillhörande skrifstol. Följa så ett toalettrum samt sängkammaren, försedd med en präktig, engelsk järnsäng. Inwid sängkammaren är rökrummet beläget, hållet i grönt och rödt. Detta rum kan afskiljas i twenne afdelningar medels skjutdörrar. Därpå följer betjäningens rum. Såwäl korridoren som de särskilda rummen aro belagda med tjocka, mjuka mattor." Näin nimittäin kertoo Västra Nyland no 65, 26.8.1904 uutisessaan Suomen uuden kenraalikuvernöörin Ivan Obolenskin ylimääräisestä junasta. Uutisessa kerrotaan myös junan kokoonpano. Junassa mm. mukana olleet keittiövaunu ja ruokasalivaunu olivat kaiketikin keisarilliset vaunut 4 ja 3. |
|
| 24.08.2017 20:59 | Erkki Nuutio: | Ruhtinas Ivan Obolenski oli kenraalikuvernöörimme 1904-1905, siis kun Bobrikov oli saatu hengiltä. Obolenskin avulla Nikolai II yritti rauhoitella suomalaisia kuitenkaan peruuttamatta aikaisempaa valtiollista laittomuutta. Obolenski on uhkan edessä arka ja päättämätön ja menettänyt arvovaltaansa Venäjän Suomessa olevan armeija- ja laivastojohtoon sekä ylimpiin (Bobrikovilaisiin) siviiliviranomaisiin nähden. Suurlakon aikana 30.10.- 6.11.1905 hän menetti otteensa, mutta tämän ansiota paljolta on, että Venäjän laivasto ei pommittanut Helsinkiä raunioiksi. Lakon jälkeen Nikolai II saamiensa selvitysten perusteella katsoi Obolenskin epäonnistuneen ja aiheuttaneen Venäjän arvovallan menetyksen. Obolenski haki eroa/vapautettiin tehtävästään. Jo 18.11.1905 vt. kenraalikuvernööriksi nimitettiin Suomessa olevien joukkojen komentaja, kenraaliluutnantti, vapaaherra Anton von Saltza. |
|
| 18.08.2020 20:55 | Erkki Nuutio: | Kunraalikuvernööri Obolenskin tarkastus- ja esittäytymisjunassa 23.8.- 7.9.1904 oli veturin perässä 8 vaunua: konduktöörivaunu, yhdistetty II ja III lk:n vaunu palvelusväelle, keittiövaunu, salonkivaunu seitsemälletoista ruokailijalle, yhdistetty I ja II lk:n bogievaunu SVR:n päätirehtöörille [Dratshevski], vastaavanlainen vaunu seurueelle, Hänen ylhäisyytensä kenraalikuvernöörin vaunu ja kulkulaitossenaattorin vaunu. Wiborgs Nyheter 24.8.1904. Kenraalikuvernöörin matkaa eri puolille Suomea selostettiin lehdessä laajasti 24.8.1904 alkaen : lähetystöjä lähetystöjen perään. Obolenski oli selkeästi tyynnyttelymatkalla: Olihan hänen edeltäjänsä saanut ansaitsemansa kohtalon ja muutama viikko myöhemmin myös Venäjän sisäministeri, Suomen ministerivaltiosihteeri von Plehve oli saanut vastaavan kohtalon Varsovassa. Lisäksi sota Japania vastaan oli käynnissä. |