??.??.1860 / Hämeenlinna
??.??.1860 Finna Fi / Suomen Rautatiemuseo Hämeenlinnan rautatieasemalla veturi A 1 Pohja Hämeenlinna rautatieasema radan puolelta. Ensimmäisellä raiteella höyryveturi nro 6 "Pohja" A-sarja ja rautatieläisiä veturin vierellä. Aiheen aika: 1865 - 1868
Kommentit
| 06.09.2017 14:29 | Jukka Martio: | Vaikka en ollenkaan vastusta harvinaisten historiallisten kuvien julkaisemista näillä sivuilla, pitäisi mielestäni käyttää harkintaa siinä, milloin kannattaa näyttää tällaisia Rautatiemuseon kokoelmien kymmenissä julkaisuissa kaikkein eniten esiintyneitä kuvia. Harhaanjohtavaa on se, että kuva on merkitty otetuksi 6.9.2017, tosin tekstissä mainitaan oletetut kuvausvuodet. Lisäksi ihmettelen tietoa siitä, että kuva on otettu kesällä. Kuvan henkilöillä on yllään melko paksut vaatteet eikä tuo 6.9. ole myöskään enää kesää. Alkuperäisessä kuvassa näkyy etualalla ruohikkoa, mutta ei siitä voi vuodenaikaa varmistaa. | |
| 07.09.2017 08:17 | Kurt Ristniemi: | Olen Jukan kanssa samaa mieltä kuvan täällä julkaisemisen suhteen. Olen toki itsekin tänne lisännyt kuvia mm. näistä ensimmäisistä vetureista, mutta ne kuvat ovat sellaisia, joita tuskin löytyy kirjoista tai netin kuvakokoelmista. Pohjan numeron 6 voisi lisätä tunnisteisiin. |
|
| 07.09.2017 15:49 | Pave Saarinen: | Löysin Vorgista varsinaisesti 2 kuvaa Suomen ensimmäisestä veturisarjasta A1. Toinen niistä on Ristniemen julkaisema ja sekin on jostain julkaisusta kopioitu. Missähän nyt on suhteellisuuden taju? Pitäisipä nyt heti järjestää talkoot ja poistaa Vorgista merkityksettömät kuvat. Paljon on kuvia jostakin kiskonpätkästä jossakin puskassa, esimerkiksi. | |
| 07.09.2017 16:14 | Petri Nummijoki: | Minullekaan ei avautunut, miksi historiallisia kuvia ei saisi julkaista, vaikka ne olisi julkaistu toisaalla aikaisemmin? Tämmöinen kuva lienee silti keskimääräistä kiinnostavampi, koska näiltä aikakausilta kuvia ei kiusaksi asti löydy. Vai tarkoitetaanko sitä, että tämmöisen kuvan julkaiseminen voi vähentää niiden teosten myyntiä, joissa kuva myöskin on mukana, kun kuvan näkee täältä? Jos sitä pelätään niin silloin kai tulisi välttää julkaisemasta ennemmin niitä historiallisia kuvia, joita ei vielä ole julkaistu muualla tai ovat vain harvoin julkaistuja, koska niillä kuvilla lienee suurempi myyntiarvo tulevaisuutta ajatellen, kuin aikaisemmin jo moneen kertaan julkaistuilla. |
|
| 07.09.2017 16:17 | Jouni Halinen: | Todella kummallisia nuo 2 ensimmäistä kommenttia. Jos niissä julkituodusti toimitaan, niin kyllä täällä alkaa aikamoinen kuvanpoistorumba. | |
| 07.09.2017 16:56 | Jukka Martio: | Pavelle: Mielestäni kiskonpätkä puskassa on useimmiten historiallinen ainutlaatuinen dokumentti. Tämä vanha kuva, joka on julkaistu kymmeniä kertoja, ei sellainen ole. En kannata tämänkään kuvan poistamista, kun se on vaivauduttu lisäämään. Tämä kuva on äärimmäisen harvinainen SVR:n varhaisvuosilta. Silti pitäisi harkita, mitä hyötyä on lisätä kuva, jonka jokainen vähänkin aktiivinen alan harrastaja on nähnyt monia kertoja. Kuvan lisäämisen aiheena voisi olla, että tuodaan esille jotakin uutta tietoa kuvasta. Tässä sellaisena on tieto siitä, että kuva on otettu kesällä. Onko varmasti näin? | |
| 07.09.2017 18:02 | Pave Saarinen: | Tässä se toinen kuva. http://vaunut.org/kuva/121413?tag0=0%7CA1%7C Ei se lisäämänikään kuvan originaali kehuttava ollut, muttä hieman käsittelemällä sai paremman. |
|
| 07.09.2017 20:01 | Petri Nummijoki: | Jos keskusteluissa sivutaan asioita, jotka esiintyvät tässä kuvassa niin onhan kätevää, että voi linkittää kuvan keskusteluun suoraan sen sijaan, että esittää asian vain sanallisesti tai viittaa johonkin kirjaan, jossa sama kuva esiintyy. | |
| 08.09.2017 10:45 | Tuukka Ryyppö: | Olen mielestäni aktiivinen rautatieharrastaja, mutta rautatiealan paperikirjallisuutta en ole juuri muuten lukenut kuin kirjastoissa satunnaisesti selaillen ja Resiinaa joskus lukien. Itseäni kun sattuu ensisijaisesti kiinnostamaan rautatiet järjestelmänä sekä rautateiden uudet innovaatiot, mistä molemmista löytyy käytännössä rajattomasti tietoa sähköisistä lähteistä. Täten siis julki tuotakoon: Olen iloinen siitä, että sain nähdä nyt tämän kuvan; lisäksi koen vähäisesti epäkohteliaaksi, että minun puolestani sanotaan, mitkä kuvat jo olen nähnyt. | |
| 08.09.2017 18:59 | Kari Roininen: | Samaa mieltä kuin Tuukka. Ei liene keneltäkään pois tämä julkaisu. Eihän kukaan pakota kuvia katselemaan. Saapi niitä laittaa ihan vapaasti,varmasti saattaa sama kuva useamminkin näkyä,entä sitten? | |
| 13.11.2017 14:34 | Kurt Ristniemi: | Kommenteissa on puollettu tämän kuvan lisäämistä mm. sillä, että se antaa mahdollisuuden keskustella kuvassa esiintyvästä kohteesta. - No, toistaiseksi tämän kuvan sisällöstä ei ole keskusteltu lainkaan. On totta, että minun julkaisemani (ja Paven oikein linkittämäkin) A1:n kuva on "jostain julkaisusta kopioitu". - Vaan ei sittenkään "jostain julkaisusta", vaan Uudesta Suomettaresta nro 64, 17.3.1912, niinkuin kuvan kuvatekstistä käy ilmi. Ja vaikka kuva perin huonolaatuinen onkin, niin se oli siinä vaiheessa täyttämässä A1-kuvien pulaa vorgissa, eikä varmastikaan ollut lukemattomissa muissa julkaisuissa julkaistu ja perin tunnettu kuva. Odotankin nyt innokkaasti, milloin joku alkaa sivu sivulta julkaista tänne vaikkapa Kaskimiehen kirjan kuvia. Kaikkihan eivät niitä ole nähneet. Mutta asiaan - jotta kuvan sisällöstäkin todella keskusteltaisiin: Veturissa ei ole lyhtyjä. Onkohan siitä mitään tietoa, milloin veturit saivat lyhdyt? Vai olisko kenties niin, että käytettiin irtolyhtyjä, jotka asetettiin paikalleen vain pimeässä ajoa varten? Tässä kuvassa on muuten jotakin muuta, vieläkin kiinnostavampaa, mistä voisi keskustella. Mutta arvaanpa, että ajatukseni nostaisi aivan liian suuren vastalauseiden ja paheksunnan myrskyn, koska se on 'vakiintuneen ajattelun' ja VR-historiikkien ym. teosten esittämien tietojen vastainen. Niinpä se saa jäädä. Mutta silti tulen vastakin esittämään "todella kummallisia kommentteja". Kas kun mielipiteitä saa olla. Ihan samalla tavalla kuin voi pitää kommentteja todella kummallisina, voi myös pitää joidenkin kuvien julkaisemista harkitsemattomana. |
|
| 13.11.2017 14:56 | Erkki Nuutio: | Lyhtykysymys on aiheellinen, koska ilmeisesti ensimmäinen yöjuna, jossa kulki mm. Snellman tuli yöllä Hämeenlinnaan Keisari A II:n junaa myöhemmällä junalla kesällä 1863. Yöpimeyttä saattoi olla aikataulunkin mukaisilla junilla joulun molemmin puolin olevina lyhyen päivän viikkoina. Yhteentörmäystä toiseen junaan ei kylläkään tällöin vielä tarvinnut pelätä. Pietarin radan valmistuttua varmasti lyhtyasia oli järjestetty, vaikkakaan lyhtyjä ei näy äskeisissä Canada Worksin tarjouskuvissa. |