15.09.1914 Eliel Saarisen ehdotus Helsingin pian valmistuvan rautatieaseman ympäristön ja Rautatientorin kaunistamiseksi sekä uuden Murtokadun rakentamiseksi.
Lähde: Rakennustaito N:o 8 1914.
Helsingin uusi asematalo oli vanhaan asemataloon verrattuna suuri ja monumentaalinen. Vanha asematalo oli jäänyt liian pieneksi suhteessa kasvaneen kaupungin kasvaneisiin matkustajamääriin. Monumentaalisena uusi asematalo ansaitsi myös vanhaa toria näyttävämmän ympäristön.
Lisääntynyt liikenne edellytti myös parempia liikenneyhteyksiä, jonka johdosta ehdotettiin kadun 'murtamista' Rautatientorin itäpuolen korttelin läpi kohti pohjoista: Murtokatu.
Rautatientori muutettiin suunnitelmassa puistoksi, joka sitoo yhteen asematalon ja Kansallisteatterin.
Suunnitelmassa asematalon päälaiturikatos ja laiturit on katettu. Päälaiturikatos katettiin kuitenkin vasta vuonna 1925 ja laiturit paljon myöhemmin.
Suunnitelma ei toteutunut sellaisenaan, mutta Murtokatu kyllä rakennettiin. Nykyisin se tunnetaan nimellä Kaisaniemenkatu.
Nykyisin maisemassa on paljon samaa, mutta erojakin on: https://www.google.com/maps/@60.1678145,24.9443075,215a,35y,359.47h,64.02t/data=!3m1!1e3
Kommentit
| 16.09.2017 23:04 | Ari Palin: | Raitiotieyhteydet Kaivokadulta on tässä suunniteltu Postikadun kautta Mannerheimintielle ja Keskuskadun kautta Aleksanterikadulle. Nykyinen tilannehan on se, että Mannerheimintielle kuljetaan suoraan Kaivokatua ja Aleksanterinkadulle Mikonkadun kautta. | |
| 17.09.2017 08:46 | Kurt Ristniemi: | Tuohon aikaan Postikadun nimi oli vielä Kaasutehtaankatu. Postitaloa ei vielä ollut ja posti käsittääkseni toimi rautatieaseman hallintorakennuksessa. Ja Mannerheimintie oli tietenkin vielä Heikinkatu. Keskuskatua ei tuolloin vielä ollut olemassakaan, vaan Rautatieaseman nurkalta Ateneumin vieritse etelään johtava ja Aleksanterinkadulle päättyvä katu oli nimeltään Hakasalmenkatu. Keskuskatu rakennettiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ks. kuva http://vaunut.org/kuva/122187 Tuossa kuvassa raitiovaunureitit on suunniteltu taas eri tavalla. |
|
| 17.09.2017 21:20 | Ari Palin: | Mannerheimintien vanhan nimen tiesinkin, mutta kiitos noiden muiden katujen historiatiedoista. Toki arvasin, ettei Postikatu ollut vielä Postikatu, koska Postitalo tosiaan valmistui vasta vuonna 1938. Keskuskadusta historiasta ei sen sijaan ollut mitään käsitystä. Wikipediasta löytyy kuva Hakasalmenkadusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskuskatu_(Helsinki)#/media/File:Hakasalmenkatu.jpg. Kadun toisessa päässä lienee suoran kulun Espalle estäneeseen kortteliin kuulunut rakennus Aleksanterinkadun eteläreunassa. Kuvan perusteella Hakasalmenkadulla olisi ollut raitiotiekin ainakin 1920-luvun alussa, mutta Saarisen suunnitelmasta poiketen yksiraiteisena. Toki raide on voinut olla siinä jo ennen Saarisen suunnitelmaakin, jolloin suunnitelma olisi sisältänyt toisen raiteen lisäämisen. |
|
| 23.03.2021 04:58 | Kari Juntunen: | Hakasalmenkadulla, 1928 alkaen Keskuskadulla oli yksiraiteinen raitiotie vuodesta 1900 alkaen, rata meni Rautatientorin poikki viistosti Vilhonkadulle. 1908-1909 rataverkko muutettiin kaksiraiteiseksi, ja Rautatientorin reitti muuttui sen länsi- ja pohjoislaidan mukaiseksi. Keskuskadulta raitioliikenne siirtyi Kaivokadulle 1935. Rautatientorilla raiteet siirrettiin sen länsilaidalta itälaitaan 1938, raiteet olivat siis Kaivokatu-Mikonkatu-Vilhonkatu-Kaisaniemenkatu. 1950 siirtyi raitiovaunujen reitti itään päin ajettaessa Kaisaniemenkadulle. 1994 siirtyi myös länteen päin menevä raitioliikenne Kaisaniemenkadulle. http://raitio.org sivuilta löytyy tarkat kuvaukset linjojen muutoksista kautta aikojen sekä kartat niistä. |