??.06.1964 / Välillä Konka–Honkala
??.06.1964 Juna laskettelee Honkalan seisaketta kohti päästyään sisemmän Salpausselän harjanteen yli. Vielä on Savonrata sepelöimätön, ja runsaat puhelinlangat reunustavat rataa.
Kommentit
| 20.12.2017 22:26 | Petri Koskela: | Neuvostovaunussakin ollut ilmeisesti Pushkimet ruuvattuina paikoilleen kun ei välivaunua näy. Teppo kertonee historian kulun - vaikka on se kai jo täällä jossain, ehkä useampaankin kertaan. | |
| 21.12.2017 07:47 | Teppo Niemi: | Kyllähän neuvostovaunuihin asetettiin puskimet Suomeen suuntautuvaa liikennettä varten 1955 - 1966. Tämän jälkeen siirryttiin suomalaisiin välivaunuihin (Hdka, Hka, Oba). Puskimien asennus suoritettiin Matkaselässä (Niiralan liikenne), Antreassa (Imatrankoski) ja Viipurissa (Vainikkala). Syynä muutokseen kerrotaan olleen se, että Neuvostoliiton uusissa vaunuissa ei ollut enää puskimien asennusreikiä. | |
| 26.01.2018 08:03 | Teppo Niemi: | Ja kuva ajalta, jolloin Neuvostoliitossa siirtyminen keskuspuskimiin alkaa olla valmiina: http://vaunut.org/kuva/124714 | |
| 26.01.2018 09:12 | Jouni Hytönen: | Puskimien asentamisella joka vaunuun on ollut melkoinen työllistävä ja liikennettä hidastava vaikutus. | |
| 26.01.2018 10:26 | Petri Nummijoki: | Ei kai niitä ihan joka vaunuun asennettu vaan vaunuryhmien päihin. Mutta olihan yhdysliikenteessä muitakin työllistäviä elementtejä. Esim. neuvostoliittolaisissa lämminvaunuissa oli mieskohtainen kaminalämmitys ja kun lämmittäjä jäi raja-asemalla pois, hän otti kaminan mukaansa. Toisin sanoen suomalaisille toimitettiin ns. lämminvaunu, jossa ei ollut mitään lämmitysjärjestelmää ja oli VR:n ongelma huolehtia, ettei tavara pilaantunut. | |
| 02.04.2022 17:22 | Jimi Lappalainen: | Millä perusteella kaksiohjaamoisen veturin "etupää" valitaan? Onko päissä jotain eroavaisuuksia? Viittaan noihin tikkareihin. | |
| 02.04.2022 17:23 | Jimi Lappalainen: | 2343 voisi näyttää kivalta etupäänmerkeillä varustettuna :) | |
| 02.04.2022 19:02 | Jarno Piltti: | Onhan sähkäreissäkin ohjaamot 1 ja 2. Kai siihen on tai ei ole joku peruste. | |
| 02.04.2022 22:57 | Esa J. Rintamäki: | Minun mielestäni koko veturin etupää - ajattelu on peräisin höyryvetureista, joissa etupää oli hyvinkin selvästi hahmotettavissa. | |
| 03.04.2022 14:56 | Topi Lajunen: | Nykyisissä symmetrisissä vetureissa ei tosiaan etupäätä välttämättä ole määritelty mitenkään, mutta päät on kuitenkin numeroitu. Veikkaan, että ykköspääksi on valittu ohjaamo, joka sattuu olemaan tehtaan piirustuksissa vasemmalla. En muutakaan perustetta keksi. :) | |
| 03.04.2022 22:13 | Jorma Toivonen: | "Käsijarru toisessa päässä" maininta taisi olla Hr13:n ykkösohjaamossa - eli kakkospää valikoitui käsijarrun sijainnin mukaan. Tosin poikkeuksia oli/on mm Hurussa (Hr12) käsijarru sijaitsi molemmissa ohjaamoissa. Yleensä kummassako ohjaamossa jarru oli päällä jätettiin veivi yläasentoon, koska molemmissa ohjaamoissa oli käytävä alkuvalmisteluiden aikana. Etupään merkit olivat aikoinaan turvallisuustekijä, vaihtotyöjohtajan oli tiedettävä kumpaan suuntaan halusi yksinäisen veturin liikkuvan antaessaan opasteita - työnnä/vedä. |
|
| 04.04.2022 07:39 | Ari-Pekka Lanne: | Tai veturin ollessa kiilautuneena vaunuletkojen väliin, jolloin tilanteesta ei päästy etenemään muutoin kuin jompaan kumpaan suuntaan lähtevällä työntöliikkeellä: http://vaunut.org/kuva/48611 | |
| 04.04.2022 07:55 | Ari-Pekka Lanne: | Vaunuissa käsijarrupää on ykköspää. Helpottaa asiointia, kun vikailmoitusta laativa vaihtotyöhenkilöstö ja sitä käsittelevä kunnossapito tietävät heti, kummasta päästä on kyse, jos puhutaan vaikkapa hakasen kakkospäässä olevasta lovipyörästä. | |
| 04.04.2022 12:24 | Ari-Pekka Lanne: | Puheella annettavissa vaihtotyökäskyissä käytettävät viittaukset vetokaluston etupäähän ovat jo aikaa sitten jääneet historiaan, mutta radio-ohjaustyöskentelyn myötä tietoisuus siitä, miten päin veturi tai veturiparin johtoveturi sattuu olemaan, on jälleen tullut oleelliseksi. | |
| 04.04.2022 12:49 | Jouni Hytönen: | Kuinka tuossa Petäjävesi-tilanteessa tänä päivänä ohjeistetaan veturinkuljettajaa lähtemään liikkeelle siten, että veturi vetää kuormattuja vaunuja ja työntää tyhjiä edellään? Radio-ohjauksella yksin paikalla operoiva henkilö kävelee tyhjien vaunujen keulaan ja ohjaa liikettä sieltä? Ja toiseen suuntaan ensimmäisestä kuormatusta vaunusta? Vai onko rajoitteita, kuinka pitkää veturin ja vaunujen yhdistelmää radio-ohjauksella voi liikuttaa? | |
| 04.04.2022 13:12 | Ari-Pekka Lanne: | Petäjävesi-tapauksessa Huru oli vetänyt tyhjät vaunut Jyväskylästä ja ajanut suoraan kiinni kuormavaunuihin. Nykykippari käskisi työntää Haapamäen suuntaan, jos tarkoitus olisi työntää kuormat edellä. Radio-ohjaustyöskentelyssä tavallisesti noin. Tähystyspaikan voi valita raiteen vierestäkin, kunhan näkee liikkeen loppuun saakka. Radio-ohjauksessa, kuten ei vaihtotöissä yleensäkään, ei ole pituus- tai painorajoitteita. Pituutta voisi teoriassa rajoittaa käkättimen kantama. Painoraja tulee vastaan siinä, missä letkaa ei enää saa liikkeelle. Esim. Tahkoluodossa liikutellaan 4000-tonnisia junia yhdellä Dv12:llä. Jos olisi mäkisempää maastoa, se ei onnistuisi. |