22.12.1976 NMVB:n 1950-luvun puolivälin moottorivaunu ja Brysselissä 1950-luvulla pidetyn Maailmannäyttelyn huipennus eli näköalapaikka Atomium. NMVB (Nationale Maatschappij van Buurtspoorwegen) eli Valtion Lähiraitiotieyhtiö liikennöi maaseuturaitiotielinjoja eri kaupunkien ja kylien välillä. 70-luvulla oli vielä Brysselin seuturatikoita, Charleroin lähikuntien liikennettä sekä tärkeimpänä De Panne-Oostende-Knokke -linja, joka kulkee rannikolla halki koko maan Ranskan rajalta Hollannin rajalle (65 km ratikalla yhdellä linjalla!). Siellä on nykyään modernit ratikat käytössä. Brysselin NMVB-verkostolla oli vielä käytössä trolleytankovirroittimet. Oi sitä suhinaa, mikä lähti tuosta ylhäällä olevasta pienestä virroitinpyörästä.
20.03.2005 19:41 | Jani Tuominen: | Voihan .. hieno kuva.. jalkaanmeneväisyys.. ja.. *syvä huokaus* | |
20.03.2005 21:51 | Jorma Rauhala: | NMVB:n kalusto oli kaksisuuntaista, kuljettaja näkyy "kahvimyllynsä" ääressä. Nämä radat olivat metrin raideleveydellä kun taas liikennelaitoksen MIVB:n radat olivat (ja ovat edelleenkin) normaalileveyksisiä. Tämä valtion raitiotielinja päättyi tähän lähistölle ja siinä matkustajat vaihtoivat kaupungin raitiovaunuun. | |
21.03.2005 11:09 | Kimmo Säteri: | Eikös tuo NMVB ole nykyään jaoteltu kahdeksi eri yhtiöksi? Flaaminkielisellä alueella se on "De Lijn" (värityksenä valkoinen, keltainen sekä harmaa) kun taas ranskankielisen alueen paikallisliikenteestä huolehtii "TEC" (värityksenä punainen, keltainen sekä harmaa). De Lijn huolehtii ainakin Antwerpenin raitiovaunuliikenteestä ja TEC puolestaan ainakin Charleroissa. Molemmat edellä mainituista firmoista ovat todella isoja. Molemmilla firmoilla on raitiovaunujen lisäksi myös bussikalustoa rutkasti ja toimialueet ovat todellakin jaoteltu maan tavan mukaisesti kielialueen perusteella. :( | |
21.03.2005 11:52 | Jorma Rauhala: | Kyllä. Kielialueen jako pätee nykyään ratikkaliikenteessä Belgiassa. Vlaamilaisten eli hollantia puhuvien puoli on erikseen, eli Brysselistä rannikolle. Siihen kuuluu Rannikkolinja, Antwerpen ja Gent. Valloonien eli ranskaa puhuvien alue on sitten Brysselistä sisämaahan päin eli Charleroi. Brysseli on täysin kaksikielinen, päinvastoin kuin esim. Helsinki, ja liikennelaitos on siksikin oma yritys. |