??.??.???? Halkopiippuinen Hv1 ja harjoittelija nuorukaisia.
24.01.2018 20:38 | Erkki Nuutio: | 1920-luvun puliväliä todennäköisimmin, veturi on lähes uusi. Tyypiksi tullee siksi H8 tai H9. Neitosen virkalakki on komeampi poikatoveriensa. Sama väki, aika ja paikka kuin toisessakin kuvassa. Missä on kääntöpöydän taustalla tuollainen rakennus? Katto kyllä muistuttaa vaunun kattoa. Olisiko sittenkin aita ja sen takana vaunu? |
|
25.01.2018 08:49 | Erkki Nuutio: | Sanoisin että veturi on vasta valmistumassa. Kuopion konepajakoululaisia vierailulla Tampellassa tai Lokomolla? - vrt. http://www.vaunut.org/kuva/44465?u=548 . Itse tehtailta kuva ei kuitenkaan ole, koska niillä ei ole ollut kääntöpöytää, eikä myöskään Tampereelta. Huomiota kiinnittää vain vähän mustunut halkopiippu, joka saattaa olla koottu kaasuhutsaamalla niittauksen sijasta, siis päinvastoin kuin esimerkiksi näissä Lokomon koneissa : http://www.vaunut.org/kuva/116858?u=4080 , http://www.vaunut.org/kuva/111213?kv2=1925&paik=Tampere . Niitattuja olivat halkopiiput Tampellankin koneissa. |
|
25.01.2018 13:10 | Mikko Herpman: | Jarruletkun kiinnityskohta näyttäisi poikkeavan nykyisin vetureissa näkyvistä. Onko ollut aiemmin tyypillinen että metalliputki nousee puskinpalkin yläosaan ja letku lähtee siitä? Vaikkapa museo Hv:ssäkin näyttäisi letku lähtevän puskinpalkin alareunasta. | |
25.01.2018 13:18 | Tapio Keränen: | Selvä Jumbohan tämä on. Höyrykupu piipun takana ja vain pieni nousu käymälevyllä ennen sylintereitä. Siis K3 tai Tv1. | |
25.01.2018 15:52 | Erkki Nuutio: | Kyllä K3 kelpaa. Nokipesästä lähtevät vinotuetkin ovat K3:n tyyliset. Toisessa ryhmäkuvassa on pyörästön perusteella sensijaan H9 (tai epätodennäköisemmin H8). |
|
06.02.2018 23:41 | Jarmo Pyytövaara: | Olinpa huolimaton, veturi on Tv1. | |
07.02.2018 20:27 | Erkki Nuutio: | EljasPekka-juhlakirjamme mukaan numerosta 910 lähtien K3 sai sähkövalot. Kuvan veturi polttaa vielä kaasua valoksi. Nohabit 900-909 vuodelta 1928 olivat kai viimeiset valokaasussa olleet. Kuvan mukainen kaasuhitsaamalla koottu halkopiippu saattoi olla uutena K3-vetureista Nohabeissa, mutta kuvien mukaan osassa Lokomolaisia ja Tampellalaisia. Kuvat näistä ovat kuitenkin epätarkkoja niittimielessä. Ilmeisesti ainakin 40-luvulla halkopiippuja koottiin kaasuhitsaamalla. Mahtaako asiasta löytyä kirjallista tietoa? |
|
07.02.2018 23:29 | Esa J. Rintamäki: | Ainakin, kun katsoo tuon kipinänsammuttajan kokoa verrattuna läsnäolijoiden päiden kokoon, niin hitsisaumaa on saanut synnyttää raakasti pitkään. Siinä on myös lisäainelankaa saanut sulattaa... | |
08.02.2018 11:24 | Erkki Nuutio: | Jos hitsaus olisi hupia, niin herrathan sitä tekisi - vaan ei ole herkkua niittauskaan, kuuroksi kun tekee. Näin sanoo seppä Ilmarinen Kalevan Sammon Hitsaus Oy:stä, ja jatkaa: "Halkopiippua kootessa on lieriöosassa yksi lyhyehkö päittäishitsi. Muualla tulee pienarailoja, kun levyosat ovat hieman päällekkäin. Helpohkoa railoihin on pienahitsejä vedellä, kun ei tarvitse väsymismurtumia tai niiden seurauksia pelätä." Itseltäni toki levytyöt ja sulahitsaus jäivät harjoitteluaikana tekemättä. Herrana, eli opettaja-aikanakaan en saanut niitä opetella, vaikka moneen kertaan kerjäsin ja hitsauslaboratorio oli talossa. Käypäisesti osasin kai silti opettaa hitsiliitosten mitoitukset, kuulijoina kun oli osin hitsareitakin. Olin siis sopivalypsylehmä ilman täydennyskoulutuksiakin ja kelvoton uudelleenkoulutettavaksi. |