06.08.1979 / Helsinki asema
06.08.1979 Töölön ratapihalla sotaraiteiden vierellä seisoi VR:n kuorma-autoja. Jonon ensimmäisenä sattui olemaan Vanaja 690 numeroituna 6395 ja rekisterilaatassa BH-982. Autolla kuljetettiin tavaraa ovelta ovelle, usein myös ovesta sisään ja ulos. Jossakin mainoksen iskulauseeseen oli lisätty leikkimielisesti P ja L.
Kommentit
| 29.01.2018 14:36 | Erkki Nuutio: | Vuosimalli lienee 1969, koska kyseessä on Sisu-fuusion jälkeinen Vanaja ja ohjaamo on Sisun Karjaan tehtaan valmistama, eikä alunperin käytetty Kiitokorin valmistama. Sen muotoilu oli kaiketi Vanajan DI Veikko Murosen ja vähän vaimonsakin nimissä. Kiitokorin ohjaamo (1967-68) lienee 1980-luvun puolivälin SR-Sisun ohella tyylikkäimpiä nokkaohjaamoita, joita maailmanhistoria tuntee. Ulkonäköero Karjaan ohjaamossa Kiitokoriin verrattuna rajoittuu avarampaan tuulilasin aukkoon. Akselistot ovat tässä jo Sisua. Näyttäisi siltä, että ns. DIN-pyöränkiinnitys on jo käytössä, eikä alimittainen aiempi ns. SAE-pyöränkiinnitys, jota ruotsalaismerkit käyttivät vielä pitkälle 70-luvulle. |
|
| 29.01.2018 17:53 | Heikki Jalonen: | Ajovaloumpiot Vanajassa ovat uskollisesti samaa mallia kuin Ford Taunus P3-tyypissä, sitä 1960-64 lahnakasta vuosikertaa. Valoa niistä toki lähti 24V polttimoilla paljon paremmin kuin vanhan Tanarin väsähtäneistä 6V-tuikuista... Sisussa tuota ovaaliumpiota ei käytetty. Olikohan Vanajalla isompikin varasto niitä hankittuna? Ja asennettavaksi kun kerran oli. Scania-Vabis taisi siirtyä 10-pulttiseen DIN-pyörännapaan jo 1950-luvulla. Volvo sen sijaan pysyi sitkeämmin kiinni SAE-mitoituksessa, ainakin vielä 1970-luvun alkupuolella. Vasta N/F-sarjasta alkaen Volovon vanteet menivät Kaanian kanssa ristiin. Moni traktorimies noituu asiaa vieläkin, niin paljon erinäisiä kärryjä ja muita vempaimia on vuosien saatossa noiden vanhempien Volvo-akselistojenkin varaan rakenneltu. Eikä sitten meinaa millään paikalleen passata vaikka hajottamolta löytyi ihan hyvä vararatas. Ja 20" tube rattailla mennään aina vaan, ei onnistu vaihtaa 22,5" tubelessiin kun ei sopivaa vannetta mistään kohtuudella löydy... |
|
| 30.01.2018 11:47 | Kari Suominen: | Mielenkiintoinen kuva. Mikä lienee ollut tällaisen mitoiltaan ja kokonaismassoiltaan 1960-luvun puoliväliä edustaneen yhdistelmän käyttötarkoitus vielä 1970-80 lukujen vaihteessa, jolloin suurin sallittu kokonaismassa oli jo 42 tonnia ja maksimi kokonaispituuskin 22 metriä. Ehkä tällä yhdistelmällä oli jokin vakituinen ajotehtävä johon se oli räätälöity tai sitten jakoajossa sellainen reitti, että pelkän nuppiauton koritilaa suuremmalla perävaunulla saavutettiin enemmän hyötyä kuin perävaunun veivaamisesta siltaan oli lisähaittaa. Tällaiset 1-akseliset 60-luvun puoliperävaunut kokivat muuten jonkinlaista renesanssia juuri 70-luvun puolivälin jälkeen kun massat ja pituudet kasvoivat, sillä etuakselin asennuksella nämä saivat uusiokäyttöä täysperävaunuina. Erkin mainitsema Sisu-fuusion jälkeinen siirtyminen Jyry-Sisujen ohjaamoiden käyttöön poikikin melkoisen määrän näitä "hybridejä". Muistikuvani mukaan liki 100 fuusion toteutumisen jälkeen toimitettua nokkamallin Vanajaa varustettiin Sisun hytillä. Lisäksi joitakin Vanajan Lokomolle toimittamia nosturialustoja taisi vielä fuusion jälkeen tulla tällä engelsmannien Bulldog-ohjaamolla jota B6-76 mallissa käytettiin. |
|
| 30.01.2018 13:49 | Jouni Hytönen: | Mielenkiintoisia taustatarinoita jälleen kerran, kiitokset! | |
| 30.01.2018 19:13 | Heikki Jalonen: | Saattaa tuo Vanaja kärryineen olla jo hitusta vailla Vainaja tässä kuvassa... Ensilinjan ajot joka tapauksessa ovat jo takapuskurin puolella; linjaliikennekylttikin on "putsattu" eli sotkettu. Siten, yhdistelmä on enää korkeintaan tilausliikenteessä eli jakokeikka-autona. Nälkäreunat (ammattiliikennetunnus) siinä sentään vielä on tallella. | |
| 30.01.2018 21:15 | Erkki Nuutio: | Tässä vertailuksi alkuperäismuotoinen vuoden 1967 Vanaja, jossa on Kiitokorin valmistama ohjaamo: http://www.vetku.fi/galleria/displayimage.php?album=21&pid=2260#top_display_media Nostotelinä oli tietysti maineikas Vanaja-teli. Sellainen on jatkojalostuneena nykyisinkin Sisuissa. |
|
| 15.12.2024 12:32 | Erkki Nuutio: | Tässä on Sisua-sivustolta kahdeksanosainen kertomus vuoden 1969 Teli-Vanajan täyskunnostuksesta (=uudellenluomisesta) : https://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?t=2247 Näytetään alustan teko valmiiksi. Ohjaamokin on uudelleenluotu lukuunottamatta sisustusta. Siten autoa ei valitettavasti nähdä valmiina. Sivulla 2 on kärsinyt esite vuodelta 1969. Siinä Vanajan toimittaja oli jo Suomen Autoteollisuus Hämeenlinna. Itselläni on esite vuodelta 1968. Siinä toimittaja on vielä Vanajan Autotehdas Oy. Ero esitteiden välillä on, että 1968 esitteessä on alkuperäinen, Kiitokorin valmistama ohjaamo. Vuoden 1969 esitteessä ohjaamo on jo Sisun Karjaan tehtaan valmistama. Ulospäin näiden ero ei ole suuri, mutta kieltämättä alkuperäinen on jotenkin nätimpi. Karjaan ohjaamo oli toki rakenteeltaan kehittynempi. Ohjaamonhaaskan kunnostus osoittaa, silti että ruostuva rauta ruostuu. Kausalan (Kiitokorin) ohjaamonhaaskoissa taisi ohjaamonrungon lahoaminen olla pääongelma. |
|
| 15.12.2024 13:56 | Esa J. Rintamäki: | Myös Lahden Autokorin mainitaan tehneen Vanajiin ohjaamoita/hyttejä. Herra Erkki, Kiitokori-maininnastasi: - perinteinen tapa oli rakentaa puukori, jonka päälle tehty peltikuori sopi paikalleen kuin hansikas. Tällä tavoin muuten bussinkoreja ennenvanhaan tehtiin. Puurunko tehtiin mm koivusta, jolla oli ikävä tapa lahota verrattain pian. Tamperelainen Kaipio (myös kassakaappitehdas) harrasti tammisia koreja. |
|
| 15.12.2024 16:37 | Tauno Hermola: | Kutter taisi olla viimeinen puukorien valmistaja; valmistus loppui vasta 1978. https://web.archive.org/web/20101208001237/http://www.slhs.fi/pdf/Kutter_naytto.pdf (Sivulla 13 on kuva puukorin kehikon valmistuksesta) |
|
| 15.12.2024 19:04 | Esa J. Rintamäki: | Vaasalainen Haldin & Rosen - koritehdas myös lopetti toimintansa 1978. Sekin oli tehnyt puukorisia busseja. Kutterin puukoreissaan käyttämä valmistusmenetelmä oli samanlainen kuin englantilaisia de Havilland Mosquito-koneita rakennettaessa, tosin se oli ostanut ruotsalaisen korifirman valmistuslisenssin. Suuren kysynnän vuoksi Kutter oli jatkanut puukorisen Kutter 8-mallinsa valmistusta vielä 1978, vaikka edellisvuoden talvella oli ensimmäiset teräskoriset Kutter 9:t jo valmistuneet. Hankaluuksia oli aiheuttanut vielä valmistuksen siirto Vallilasta Lemuntieltä Espoon Kivenlahteen. |
|
| 16.12.2024 08:45 | Jarno Piltti: | Yllättävän myöhään on puukoreja tehty, luulisi että se on kaikkea muuta kuin ihanteellinen aine bussin tekoon. Vuoden 1947 Rautatiehakemiston mukaan Villähteellä on autokoritehdas ja pärekoritehdas, siinäpä liikennetarpeen aiheuttajia. Eikö Mosquitossa ollut balsaa jonkinlaisena kerrosvoileipärakenteena? Ja suihkukone Vampiressa sama rakenne? |