??.??.1927 / Satama, Ranska
Kurt Ristniemi

??.??.1927 Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ravintolavaunu WR 3228 vuodelta 1904 muunnettiin vuonna 1927 Suomessa käytettäväksi. Kuvassa lie alkamassa kuljetus Suomeen.

Kuvasta käy ilmi, että toisella puolella vaunua oli fascialistassa ruotsinkielinen teksti 'INTERNATIONELLA SOVVAGNS- OCH EUROPEISKA EXPRESSTÅGSBOLAGET'. Toisella puolella arvatenkin vastaava suomenkielinen teksti.
Vaunun oikeassa päässä on teksti 'WAGON RESTAURANT'. Vasemman pään tekstistä ei itseasiassa saa selvää, mutta hyvällä tahdolla ja häpeämättömän tarkoitushakuisesti tulkiten saattaa ehkä uskotella itselleen siinä lukevan 'RESTAURANGVAGN'. Vai voisko se varhemman ajan kieliasun mukaan olla 'RESTAURATIONSVAGN'?
- Kirjoitusten kirjaimet ovat ymmärtääkseni kohokirjaimia, ei varjostuksin maalattuja. Samaan tapaan siis kuin VR:n puuvaunujen numerot.
Vaunun vasemmassa päädyssä näkyy harmonikkapalje. Kuvan oikeassa reunassa se on rajautunut pois.

Onko siitä tietoa, minkä numeron SVR/VR vaunulle antoi Suomessa?

Courtesy of Wagons-Lits Diffusion, Paris.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Satama Valtio: Ranska
Kuvaaja: Kurt Ristniemi
Lisätty: 15.02.2018 12:32
Muu tunniste
Sekalaiset: Tapahtuma
Ulkomaat

Kommentit

15.02.2018 13:43 Kurt Ristniemi: Wagons-Lits Diffusionilta saamani maalauskaavion mukaan makuuvaunun toisessa päässä on teksti 'SLEEPING ~ CAR' ja toisessa päässä 'VOITURE ~ LITS'.
Kaavio on suurten eurooppalaisten pikajunien kulta-ajalta, ja kattaa vain niiden tekstit. Se ei siten suoraan kerro miten Suomen vaunut oli maalattu ja millä teksteillä tekstitetty. Mutta antanee se silti ajatuksille suuntaa pohdittaessa vaunun kyljen tekstejä: 'WAGON ~ RESTAURANT' ja ... ?
Kaaviosta käy ilmi tekstit, niiden asettelu ja ulkonäkö sekä värit ja niiden Pantone-koodit.
15.02.2018 17:47 Tapio Keränen: Hieno kuva! Vaunu on todennäköisesti kulkenut Suomessa numerolla 2015. Samanmallisia lienevät olleet myös vaunut 2011 - 2014.
15.02.2018 19:25 Petri Sallinen: Todennäköisesti teak-vuoratuisssa vaunuissa tekstit olivat messinkisiä kohokirjaimia. Sen sijaan peltivuoratuissa vaunuissa kirjaimet ovat selvästi maalattuja ja maalaten varjostettuja — myös yhtiön embleemi. Tämä näkyy vaunusta 2002 Helsingin asemalla otetussa kuvassa selvästi.
15.02.2018 20:03 Kurt Ristniemi: Myös peltivuoratuissa vaunuissa on ollut - ainakin muualla Euroopassa - metallisia kirjaimia ja numeroita.
Ks. esim. http://www.wagons-lits-diffusion.com/en/​album/photos-ciwl/ kuva WL pub au revoir.
16.02.2018 13:54 Kurt Ristniemi: Yhden vaunun valokuvien perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä kokonaisen pitkäikäisen vaunutyypin suhteen.

Wagons-Lits Diffusionin mukaan tiikkivaunujen kirjaimet olivat messinkiä. Mutta niin olivat myös sinisten metallivaunujen kirjaimet aina 1930-luvun loppupuolelle asti. Vasta sodan jälkeen merkinnät tehtiin maalaamalla. Kuulema heijastamaan siirtymistä vähemmän eksklusiivisen asiakaskunnan palvelukseen.
16.02.2018 16:25 Petri Sallinen: Yhden kuvan perusteella ei todellakaan kannata tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Tässä tapauksessa ainakin minua kiinnostavat vain Suomessa käytössä olleet peltivuorattujen vaunujen sarja ja niihin liittyvät yksityiskohdat.
16.02.2018 17:23 Kurt Ristniemi: Minua taas kiinnostaa erityisesti autonomian ajan vaunukalusto. Ja silloin kun kyse on ulkomailla valmistetuista vaunuista, minua kiinnostaa ulkomaisen valmistajan käytännöt. Varsinkin jos ei ole tiedossa, onko vaunut speksatu Suomessa yksityiskohtia myöten. Siten tieto siitä, että CIWL siirtyi maalattuihin teksteihin vasta sodan jälkeen, on minulle erittäin arvokas tieto, joka on hyvä muistaa Suomessa käytettyä kalustoa tutkailtaessa.
16.02.2018 17:42 Petri Sallinen: Moni pääsäännöksi oletettu käytäntö on kuitenkin osoittautunut yksittäisten poikkeusten kautta monesti virheelliseksi.
16.02.2018 17:50 Kurt Ristniemi: No mutta siinähän juuri on tieteellisen työskentelyn ydin ja idea. Kulloinkin on olemassa teoria tai käsitys (uskomus) asiasta (se pääsääntö). Mutta siihen ei hirttäydytä kiinni; kun uutta infoa kertyy, teoriaa korjataan.

Mutta oikea ongelma on se, että yksittäistapauksesta johdetaan yleistys (se pääsääntö). Sellaiset yleistykset tapaavat useimmiten osoittautua vääriksi.

Huomaan, että on tarpeen korostaa "käytäntö on hyvä pitää mielessä". Jottei sorru yksittäistapauksen lumoihin ja sitä yleistämään.

Logiikkaa, logiikkaa. Ei sen kummempaa.
17.02.2018 00:03 Rainer Silfverberg: Saksalaisessa kirjassani "Die blauen Schlaf- und Speisewagen" on tämä sama kuva tarkempana.
Ruotsiksi siinä lukee "Restaurationsvagn".

Sitä muuten ihmettelen, miten suosittuja matkustajien joukossa nämä R-litteran ravintolavaunut olivat 1920-luvun ja 30-luvun alun itsenäisessä Suomessa? Kieltolaki varmaan koski myös junia?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>