01.01.1910 / Ei ole tiedossa
01.01.1910 Vanha kuva, josta ei kuvauspaikkaa tiedetä? Onko täällä käsitystä asemasta?
Kommentit
| 09.08.2018 19:00 | Esa J. Rintamäki: | Tunnistamista auttanee, että minun mielestäni makasiinin yksityiskohdat viittaavat Bruno Granholmin kynänjälkeen. | |
| 09.08.2018 21:27 | Erkki Nuutio: | Sama makasiini on kummassakin kuvassa. Taustalla oleva tupa (?) ja tasoristeys ovat mielestäni kuvissa samat. Kun Saharan hiekat eivät luultavasti ole kyseessä, lienee tosiaan kyse Hangon radasta. |
|
| 13.08.2018 10:50 | Pave Saarinen: | Rautateiden arkkitehtejä olivat myös Schulz, Höijer ja Hellström. | |
| 13.08.2018 13:23 | Kurt Ristniemi: | "Hevoskyyti lähdössä Leppävaaran rautatieasemalta Otaniemeen" Aika n. 1910. Espoon kaupunginmuseo. https://finna.fi/Record/ekm.urn:nbn:fi-ekmhttp%253A%252F%252Fwww.profium.com%252Fespoo%252Fkohde%252FKohde-84364DB3-759E-DDE3-75FD-FF762B36ECFE |
|
| 14.08.2018 15:46 | Pasi Utriainen: | Mielenkiintoista olisi tietää miksi ja missä vaiheessa kuvan yhteyteen on keksitty väärä teksti. | |
| 15.08.2018 06:43 | Jari Kuusinen: | Kyllä tämä näyttäisi olevan identtinen Kirkniemen makasiinirakennuksen kanssa. Kävin tässä samoilla jalansijoilla ottamassa verrokkikuvan postilaatikkorykelmän vierestä. Tosin... makasiinia on myöhemmin jatkettu ainakin Lohjan suuntaan ja katto on varmaan samassa yhteydessä tai sen jälkeen vaihtunut materiaaliltaan tiileen, lieneekö huopa jätetty kuitenkin alle. Eli Kirkniemi kunnes toisin todistetaan! | |
| 15.08.2018 09:06 | Petri Sallinen: | Kuvassa näkyvä makasiini on rakennettu tyyppipiirustusten mukaan. Tällaisia makasiineja rakennettiin aikanaan kymmenittäin. Kirkniemen makasiinin rakennepiirustus on päivätty muistaakseni vuodelle 1906 (tämän voin vielä myöhemmin tarkistaa). Suunnitelmaan on jo alkujaan piirretty varasto lämpöä tarvitsevien tavaroiden säilyttämistä varten. Tämä tarkoittaa sitä, että varasto on noin kolmanneksen pidempi kuin tyyppipiirustuksen mukainen makasiini. Mikäli suunnitelmaa on myös noudatettu, on Kirkniemen makasiini rakennettu jo alkujaan pidennettynä. Mikäli tässä kuvassa on pidennys, jäisi se oikealle, eli kuvan ulkopuolelle. Itse en tämän kuvan perusteella kykene sijoittamaan aihetta oikeastaan millekään asemalle — makasiini on sen verran puhdasoppinen toteutus tyyppipiirustuksesta. |
|
| 15.08.2018 10:09 | Pave Saarinen: | Se on Alberga station, tässä linkki kuvaan. Kuten jo kirjoitin, Leppävaara on merenpohjaa ja savea on yli 20 metriä ennen kiintokalliota. Aika perunapeltoa tässä kuvassa, tosi hevoset ovat möyhineetkin. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=alberga+station&type=AllFields |
|
| 15.08.2018 10:20 | Tapio Arvola: | Vasemmassa laidassa oleva mökki, pylväät ja tasoristeys viittaavat aika varmasti, että kyse on samasta paikasta kuin kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/127793, jota on Kirkniemeksi päätelty. | |
| 15.08.2018 10:24 | Petri Sallinen: | Joo — Leppävaaraksi kuvalinkin teksti aihetta väittää. Epäilen kuitenkin kuvatekstin oikeellisuutta. Yhdessäkään kartassa ei Leppävaaran asemalle ole piirretty makasiinia tai sitten en ole vielä sellaiseen karttaan törmännyt. Alueella pitkään asuneena aihe on jopa innostanut tekemään tutkimuksia. Toisessa samasta aiheesta otetussa kuvassa asemalla näkyy kaksi raidetta http://www.vaunut.org/kuva/127793 Mikäli kuva on vuodelta 1910, niin silloin Leppävaarassa oli vain yksi raide. Kaksoisraide tuli vasta vuonna 1920. Vuonna 1916 asemalle rakennettiin linnoitustöiden tarpeita palvelemaan toiseksi raiteeksi sotilasraide. Sitä en tiedä, millon tämä raide poistettiin. |
|
| 15.08.2018 20:55 | Jari Kuusinen: | Vertailukuva: http://vaunut.org/kuva/127913 .. Näyttäisi sittenkin monitorilta yksityiskohtia (kivijalan kivijako, oven pystylaudoituksen "suunta") zoomaillessa, ettei kyseessä olisi sama makasiinirakennus? Vai onko? Vaiko ei? :) | |
| 15.08.2018 21:21 | Teemu Sirkiä: | Jarin tuoreessa vertailukuvassa näkyy, että kivijalassa on lyhyitä ja pitkiä kiviä. Olisivatko pitkät alkuperäisiä ja jos tätä on laajennettu, niin silloin on käytetty lyhyempiä ja alkuperäisiä kiviä on paukuteltu sen verran eri suuntaan, että jako menee tasan? 110 vuoden aikana puuverhoilukin on ehkä voitu uusia. Pitäisi tutkia tarkemmin, onko kivijalassa samannäköisiä kiviä kuin tässä kuvassa, mutta tämän kuvan laatu on suht huono tarkkaan vertailuun. Tämä on kyllä yhä äärimmäisen kiinnostava mysteeri. | |
| 15.08.2018 21:43 | Pasi Utriainen: | Makasiinia on voitu myös nostaa ja siirtää laajennuksien yhteydessä, jotta jatkos tulisi kiven keskelle. Minusta ovesta oikealle olevassa kivessä näkyy edelleen noita porausjälkiä ja kiven keskellä on kohoumaa, kuten tässäkin. Oven alla taas on syväuurteisempi kivi. Yksityiskohdat erottuvat paremmin kun Jarin kuvasta tekee mustavalkoisen. | |
| 15.08.2018 21:51 | Rainer Silfverberg: | Mä tarjoan vaihtoehdoksi Kauniaista. | |
| 16.08.2018 09:35 | Pave Saarinen: | Se rantaradan kaksoisraide poistettiin taas kerran kun kiskot käytettiin sotakorvauksiin. |