01.01.1910 / ?

01.01.1910 Vanha kuva, josta ei kuvauspaikkaa tiedetä? Onko täällä käsitystä asemasta?

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: ?

Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Veijo Malk)
Lisätty: 09.08.2018 17:33

Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Matkustaja
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

09.08.2018 20:23	Jukka P. T. Ruuskanen:	Heti ekana tuli tunnelma, että voisiko olla Hyvinkää-Karjaa -väliltä. Virkkala tuli ensimmäisenä mieleen mutta se ei oikein sovi tilanteeseen. Voisikohan olla Ojakkala?
09.08.2018 20:57	Tapio Arvola:	Kuvasta tuli mieleen Kirkniemi, kuvaussuunta itään. Onko se vain tuo poispäin laskeva rata ja makasiinin sijainti, jotka viittaavat Kirkniemeen. Virkkalaahan sekin melkein on, vaikka Virkkala onkin oma liikennepaikkansa. Ojakkala tämä ei voi mielestäni olla. Siellä maasto on eri muotoinen.
10.08.2018 21:45	Erkki Nuutio:	Oletuksena Hangon suunta katsoisin kuvan esittävän Santalaa (Sandö). SVR:n käsikirjan II liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille (1916) mukaan Sandössä oli laituri henkilöliikenteelle, ns. pikkutavaralle ja paketeille. Lähistöllä on Santalan kartano, jonka päärakennuksessa aloitti 1909 kristillinen kansanopisto (kts. Radan varrella). Eli kunnollista ja nuhteessa pysyvää väkeä liikkuu kuvassa näillä asioilla. Laiturilla palveli matkustajaisia SVR:n palveluskuntaan kuulunut henkilö. Käsityksen mukaan laituri sai Granholmin Platformskjul I -tyyppisen rakennuksen vuosisadan alussa. Tämä rakennus kurkistanee kuvan makasiinin takaa. Eiköhän makasiinikin ole Granholmin piirtämä ja sekin peräisin samoilta ajoilta. Paikaksi voinee siis laittaa Sandö/Santala. Sandössä, laiturista Hangon suuntaan oli myös vaihde, joka välitti tavaraliikennettä rajoituksitta. Se oli puunkuormausraide.
10.08.2018 23:17	Hannu Peltola:	Santala? Olet Erkki varmasti oikeassa, mutta paikka on kyllä sadassa vuodessa muuttunut todella paljon! Minusta myös makasiinin takana pilkistää platformskjul. Tämä kuva kuten se toinenkin ovat varmaan 1910-luvulta asujen perusteella.
11.08.2018 15:52	Pave Saarinen:	Jukka Joutsilla on piirros Santalan asemasta, mutta paha tuosta on päätellä, kun kuva on päädystä. Joutsin sivuilla asemalla on portaat, tässä on jonkinlainen laskusilta. Ei oikein synkkaa tähän kuvaan muutenkaan. Asemia on tietenkin aina rakennettu paikalle uusia. Kuvan oikealla puolella on pitkä aita, mikä viittaisi hautausmaahan tai kirkkomaahan, olisiko siinä lähellä kirkko? Jukka Joutsi: Santalan laituri avattiin vuonna 1898. Paikalle rakennettiin ilmeisesti 1900-luvun alussa liikennepaikkarakennus Bruno Granholmin Platformskjul I-tyypin piirustuksin. Se kuitenkin paloi Hangon vuokra-alueen takaisinvaltauksessa vuonna 1941. Liikennepaikasta tuli seisake seuraavana vuonna. Santalan seisake lakkautettiin vuonna 1989, mutta junat pysähtyivät seisakkeella kuitenkin tarvittaessa. Vuonna 1999 seisake otettiin taas viralliseen käyttöön kansanopiston opiskelijoiden matkustustarpeen vuoksi. Avaamisvuotena liikennepaikalle rakennettiin uusi laituri (Radan varrella-kirja, 2009). http://www.jukkajoutsi.com/hanko.html
11.08.2018 18:26	Erkki Nuutio:	Jukka Joutsin kuvat Santalasta eivät todista tätä kuvaa vastaan. Portaat Plattformskjulin sisäänkäynnin edustalla jäävät oheisen kuvan makasiinin taakse piiloon. Joutsin kuvan vanha rakennushylky ja sen takana oleva tie kohtisuoraan metsään vastaa kohtuullisesti oheisen kuvan tietä tasoristeyksestä metsään.
11.08.2018 22:31	Pave Saarinen:	Ei niin Joutsin kuva todista, mutta jutussa on muutenkin vain vain aihetodisteita. Löysin yhden sellaisen lisää. Äsken epäilin, että tuossa kuvassa on hautausmaan aita. Niin voisi olettaakin. Pääkaupunkiseudun ateistien sivuilla on asiasta lisää juttua ja kartta, tässä katkelma: Entisessä Bromarvissa on Suomen Vapaakirkon omistuksessa oleva yksityinen Santalan hautausmaa, jota kirkko itse myös ylläpitää. Hautausmaa on Hanko-Hyvinkää-radan pohjoispuolella, radan ja Hankoniementien (valtatie 25) välissä, Hjalmar Braxénin tien länsipuolella, noin 250 metrin päässä radan ja Hjalmar Braxénin tien risteyksestä. Ihan mielenkiintoinen juttu, tässä linkki. http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti13060​7.html Tuo Santalan hautausmaa perustettiin 1924. Ehkä kuva ei sittenkään ole vuodelta 1910, siinähän on päivämäärä 01.01.1910 ja kuva on kesästä. Hyvin ymmärtää hautausmaan. Tuollaiseen hiekkamaahan on hyvä tehdä hautoja. Tai sitten ei. Olen itse samaisella hiekkaperäisellä Hankoniemellä ja ihan lähellä Santalaa kaivanut poteroa. Pirullista hommaa, kun se sortuu koko ajan. Piti vielä tehdä siihen sellainen atomikomero ja laittaa sadeviitta säteilysuojaksi poteron päälle. Aina sortui. Mielenkiintoinen kuva joka tapauksessa, kun sitä alkaa tutkimaan. Eiköhän uskota, että se on Santala, vaikka näyttö on 98-prosenttista.
12.08.2018 10:52	Tapio Arvola:	Jatkan vielä haastamista tässä mielenkiintoisessa kuvapohdinnassa. Asemalla näyttäisi olevan kolme raidetta, kaksi näkyvissä ja yksi laiturin katveessa. Rakennukset ovat melko kaukana laiturin reunasta. Platformskjulissa on useimmiten makasiiniosa samassa rakennuksessa. Maasto nousee radan molemmin puolin ja puusto on lehtipuuvaltaista. Rata kaartaa loivasti oikealle suhteessa rakennuksen asentoon. Kartan mukaan Santalan hautausmaa on liikennepaikalta hieman Hankoon päin, ei ihan kohdalla. Mielestäni nämä asiat eivät viittaa Santalaan.
12.08.2018 12:30	Ari Palin:	Otan myös kantaa tähän hyvin mielenkiintoiseen kuva-arvoitukseen. Kuvassa on kesä, mutta aurinko näyttäisi paistavan melko matalalta. Tämä rajaa kuvaushetken varhaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan. Jos oletetaan, että radan takana näkyy Paven linkittämällä ateistien sivustolla mainittu Santalan hautausmaa, kuvaussuunta olisi kohti Hankoa. Silloin aurinko paistaisi tässä suunnilleen kaakosta, mikä ei sovi yhteen auringon korkeuskulman kanssa. Jos hautausmaa olisi ollut radan eteläpuolella ja kuvaussuunta siten Karjaalle päin, silloin voisi olla kyse myöhäisillasta. Kuten Tapio mainitsi, Santalaa vastaan puhuu myös ratalinjassa havaittavissa oleva oikealle loivasti kaartava mutka. Santalassa rata on viivasuora molempiin suuntiin. Tulee myös mieleen, onko kuva edes Hankoniemeltä. Maasto on kyllä hyvin hiekkaista, mutta puusto on koivuvaltaista. Hankoniemeltä tuttuja mäntyjä en näe ollenkaan. Myös ratalinjan kohdalla kaukana näkyvä metsä näyttää korkeutensa puolesta enemmän kuusi- kuin mäntymetsältä. Toisaalta en osaa ehdottaa mitään paikkaa, mistä kuva voisi olla. Kirkniemeen se voisi jotenkin sopia muuten, mutta tavaramakasiini on siellä eri puolella asemarakennusta kuin kuvassa.
12.08.2018 14:31	Tapio Arvola:	Jos tämä on Kirkniemi, asemarakennus on silloin kuvaajan selän takana. Kulkijat tulisivat määrätietoisesti kohti asemaa. Takaa näkyvä rakennus jää silloin arvoitukseksi.
12.08.2018 15:36	Jani Järviluoto:	Ääni Kirkniemelle. Radan varrella -kirjan sivulta 92 lainattua: "Liikennepaikalle rakennettiin vuonna 1900 Virkkalan tapaan Bruno Granholmin Platformskjul I -tyypin liikennepaikkarakennus. Sen käyttö jäi kuitenkin lyhyeksi, kun jo kuusi vuotta myöhemmin valmistui kansallisromantiikkaa henkivä jugendtyylinen asemarakennus Granholmin Kaitjärven aseman piirustusten perusteella." Eli jos kuva on Kirkniemestä, Platformskjul on sijainnut aiemmin toisella puolella makasiinia kuin nykyinen asemarakennus, mikä tuntuisi loogiselta tasoristeyksen sijainnin huomioon ottaen. Tasoristeyshän näkyy samalla kirjan sivulla olevassa kartassa. Uutta asemarakennusta ei vielä ole. Se on sen verran lähellä makasiinia, ettei tällaista kuvaa voisi ottaa. Kirkniemeä tukee myös molemmilla puolilla ratapihaa hieman nouseva maasto ja ratapihan pohjoispuolinen jyrkkä alamäki, minkä vuoksi taustan puut näyttävät matalilta. Lisäksi Kirkniemessä maasto on hiekkaista.
12.08.2018 15:36	Jari Kuusinen:	Tämä on niin selvä Kirkniemi kuin vain Kirkniemi voi olla ratalinjauksen ja maaston muotojen perusteella. Samoin puustonsa perusteella, ja hiekkaahan Hangon radan pohjat ovat täynnä Salpausselän ansiosta vaikka se ei joka paikassa ole näkyvillä. Voin toki olla väärässäkin, mutta unohdetaan nyt kuitenkin jo se Santala! Mutta miksi tuollainen aita ja mitä se on eristänyt? Karjaa? Hevosia?
12.08.2018 18:14	Erkki Nuutio:	Seudun tuntijat ehkä osoittavat sen savuavan revolverin (konkreettisen todisteen) Kirkniemestä, Santalasta tai mahdollisesti muualta. Vielä sitä ei taida olla ole esitetty. Muuten, Joutsin Santala-kuvien hylkyrakennuksen takana näkyy toinenkin, pienempi rakennus. Alkuperäiset ratamme tehtiin mutkaisiksi. Niitä on oiottu suoremmiksi vuosien mittaan. Ehkä täälläkin. Vanhan Hangon radan linjauksen karttaa ei taida löytyä?
12.08.2018 18:25	Ari Palin:	Hyvä havainto Janilta. Kirkniemen Platformskjul on tosiaan voinut ollut eri paikassa kuin nykyinen asemarakennus. Ja sehän on todennäköistäkin, koska asematoiminnot on voitu silloin pitää käynnissä myös nykyisen asemarakennuksen rakentamisen ajan. Nykyisen rakennuksen puuttuminen rajaisi kuvan noin vuosiin 1900-1904 (oletuksella, että kuva on Kirkniemestä). Toisaalta kuva voisi mielestäni olla otettu myös nykyisen asemarakennuksen edustalta siinä tapauksessa, että makasiinia on jatkettu nykyisen asemarakennuksen puoleisesta päästä. Kuvasta http://vaunut.org/kuva/102874 näkee, että makasiini on melko pitkä ja asemarakennuksen puoleisessa päässä on savupiipusta päätellen ollut lämmityksen vaatinutta toimintaa. Olisiko makasiini ollut alun perin vain puolikas nykyisestä eli savupiiputon osa (piippuahan ei vanhassa kuvassa näy)? Silloin se olisi ollut samalla nykyistä kauempana asemarakennuksesta ja voinut tehdä tällaisen kuvan ottamisen mahdolliseksi.
12.08.2018 18:44	Esa J. Rintamäki:	Toinen huomio: makasiinin päädystä, harjan alta puuttuu ikkuna, vertaa kuvaan http://vaunut.org/kuva/43439. Tämäkään ei todista tietenkään mitään. Miksiköhän makasiiniin piti laittaa tämä ikkuna? (korj. kirotusvihre).
12.08.2018 20:36	Antti Häyhänen:	Näin ikäni Kirkniemessä asuneena ja yhäti siellä käyvänä olen yhtä mieltä että maaston muodot viittaavat Kirkniemeen; vasemmalla mäki ikivihannan näköisine puineen, makasiinin takana kapea metsikkö (näiden välissä Kirkniementie, muistaakseni tehty 30-luvulla), laskeva rataosuus kohti Lohjaa ja Kirkniemi satamaa ynnä oikealla pienen mäen päällä oleva metsikkö. Taustalla myös tasoristeys radan yli Vanhalta Kuninkaantieltä nykyiselle Marskintielle. Pitää myös paikkaansa että asemarakennus oli alun perin radan toisella puolella, en muista tarkempaa paikkaa nähneeni missään kartassa. Kaakon puolella on myös edelleenkin vanha tilan päärakennus johon kuvassa näkyvä aita voisi viitata. Asemanseudulla maaperäkin on aika hiekkaista joka näkyy hyvin teiden ja radan rintauksissa. Varjotkin voisivat hyvin sopia kesäiltaan. Jotenkin rakennukset eivät täsmää mihinkään mielikuvaan vanhoista kartoista tai valokuvista. Oikealla on pieni mökki, makasiini ei näytä nykyisen malliselta ja lisäksi sen takaa pilkistää jokin muu rakennus joka ei ainakaan sovi nykyään kulmassa olevaan asuinrakennukseen. Sanoisin vahva ehkä (75 %) Kirkniemelle.
12.08.2018 22:49	Jani Järviluoto:	Makasiinia on voitu hyvin laajentaa ikkunan ja savupiipun sisältävällä osalla. Ja ilmeisesti sitä on laajennettu molemmista päistä (vrt. Esan linkkaama kuva ja http://vaunut.org/kuva/127792) jos kuva siis on Kirkniemestä. Joka tapauksessa makasiini on niin lähellä nykyistä asemaa, että kuvaa on tuskin voinut ottaa tämän olemassaolon aikana. Jos Platformskjul on sijainnut toisella puolella rataa, niin makasiinin takana näkyvä rakennus jää arvoitukseksi, mutta rataa vastaan kohtisuorassa oleva katon harja tuo mieleen juurikin Platformskjulin.
13.08.2018 11:06	Erkki Nuutio:	Nyt on siis 100% varmuudella osoitettu, että kuva ei ole Kirkniemestä, jos se on vuodelta 1910, vrt. http://www.vaunut.org/kuva/127855?a=1 . Jos oheinen kuva on Kirkniemestä, eivät täällä olevat Kirkniemi kuvat ainakaan sitä todista.
13.08.2018 11:50	Kurt Ristniemi:	Mihin perustuu kuvan ajoitus vuodelle 1910? Lasten merimiespuku on saksalainen keksintö vuodelta 1860. Muoti levisi nopeasti kaikkialle maailmaan, mm. Venäjälle. Naisen puku voisi olla jopa 1870-luvulta. Ja olkihattukin on 1800-luvun jälkipuoliskon muotia.
13.08.2018 12:07	Petri Kiviniemi:	Niin mistä tieto, että kuva vuodelta 1910? Netistä Paikkatietoikkunan ilmakuvasta asemarakennuksen ja makasiinin väli olisi ollut noin 25 metriä. En tyrmäisi ajatusta etteikö asemarakennus olisi voinut olla kuvaajan takana.
13.08.2018 12:25	Veijo Malk:	Kuvan kuvausvuosi 1910 on Espoon kaupunginmuseon antama vuosi.? Suurella mielenkiinnolla seuraan keskustelun etenemistä.
13.08.2018 13:03	Kurt Ristniemi:	Kuva on Espoon kaupunginmuseon mukaan Leppävaaran rautatieasemalta n. vuodelta 1910. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=​Lepp%C3%A4vaaran+rautatieasemalla+n.+191​0&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%​3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=search​_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1909+TO+​1910%5D%22&dfApplied=1&limit=20 Paikka olisi käynyt heti selville, jos olisi noudatettu museon asettamia julkaisuehtoja: "Finna-palvelussa julkaistuja Espoon kaupunginmuseon kuvia voi käyttää vapaasti, myös kaupallisessa käytössä. Kuvia ei saa muunnella ilman lupaa ja kuvan yhteydessä on mainittava kuvaajan nimi, jos se on tiedossa, ja Espoon kaupunginmuseo." Jos olisi heti ollut tiedossa, että kuva on Espoon kaupunginmuseon kuva, tuskin olisi lähdetty hakemaan paikkaa ensisijaisesti Hanko-Hyvinkää -radalta, vaan ajatus olisi ohjautunut ensin rantaradalle. Silloin kun itse ei tunnista paikkaa tms, kannattaa toki kertoa kaikki asiaan mahdollisesti vaikuttavat ja tunnistusta helpottavat tiedot. Suosittelen merkitsemään päivämäärän muodossa PP KK 1910, koska kuva ei ole tammikuun ensimmäiseltä päivältä vuonna 1910, vaan noin vuodelta 1910.
13.08.2018 14:10	Hannu Peltola:	Kurt on kieltämättä aivan oikeassa! Kuvaa julkaistaessa pitää kunnioittaa kuvan oikeuksien omistajan linjauksia ja aika paljon arvauksia ja ajankäyttöä olisi jäänyt pois tämän kuvan yhteydestä, jos kuvan lähde olisi suoraan kerrottu. Finna-tietokanta on jäänyt minulle vieraaksi ja tämä Kurtin postaus sai minut myös kurkistamaan, mitä kaikkea Finnasta löytyy vanhasta kotikylästäni Kauklahdesta. Aika paljon löytyy rautateihin liittyvää aineistoa ja pitääkin jossain vaiheessa koostaa kuvasarja Kauklahden historiasta!
13.08.2018 14:29	Tapio Arvola:	Tässä pohdinnassa kaikki pelkän kuvan perusteella pohdiskelevat ajautuivat väärille raiteille. Silti tämä oli hyödyllinen prosessi, ainakin minulle tuli monta uutta kiinnostavaa asiaa esille. Oli myös mielenkiintoista havainnoida omaa ja toisten varmuutta tutusta paikasta, vaikka kuvassa olikin lopulta kyse aivan muusta asemasta.
13.08.2018 14:58	Petri Sallinen:	Tämän linkin takaa löytyy valokuva vuonna 1907 valmistuneesta Albergan asemarakennuksesta. Kuva on julkaistu myös kirjassa Albergasta Leppävaaraan. http://www.jukkajoutsi.com/espoo.html Kuva löyty myös täältä. http://vaunut.org/kuva/45353
13.08.2018 16:17	Esa J. Rintamäki:	Kurt, naisen pukuun kuului 1870-luvulla takamusta korostava turnyyri tai sitten hametta leventävä krinoliini, joka korvasi kymmenet painavat alushameet. Kuvan naisen asusta ei mahdollista turnyyriä erota, johtuen kuvauskulmasta. Turnyyri poistui ilmeisesti muodista siinä 1880-luvun lopun jälkeen. Aikuisen naisen hameen helma ulottui nilkkoihin vanhoilta ajoilta aina 1910-luvun puoliväliin asti. Tuohon aikaan ensimmäisen maailmansodan aiheuttama naisten työllistäminen sotatarviketehtaisiin vaati mukavampia kledjuja ja vaatteita, joissa liikkuminen oli helpompaa -> hameen helma lyheni jonkin verran. Tällöin muun muassa kiristävät korsetit saivat jäädä kaappeihin. Taustalla on nuori tyttö, jonka hameen helma on lyhyempi. Olkihattu on helppo ja halpa tehdä ja sen suosiota ei pidä hämmästellä. Seuraava naisten muodin "vallankumous" tapahtuikin 1920-luvulla, viitteenä ns. Jazz-tyttö, amerikkalaisittain: "Flapper".
13.08.2018 16:32	Kurt Ristniemi:	Esa J., kun en tiennyt mihin ajoitus perustui, pohdin mahtoiko se perustua vaatetukseen. Ja tarkoitukseni oli vain todeta, että vaatetuksen perusteella ajoitusta tuskin kykenee tekemään vuodelle 1910. Enäänhän tällä(kään) arvailulla ei ole merkitystä, kun kävi ilmi että kuva on Espoon museon. Sen tiedon perusteella paikan tunnistus olikin sitten jo helppoa.
13.08.2018 16:50	Esa J. Rintamäki:	No, juu vallan, olet oikeassa, Kurt, sillä täällä pohjan perukoilla ei juurikaan seurattu tai tiedetty Pariisin muodin oikuista, ainakaan muut kuin ylin luokka. Ajattelin tuoda esiin tätäkin tietoa, saattaahan siitä apua olla jonkin muun wanhan kuwan ajoittamisessa. Vitsinä: siihen aikaan, kun miehet ja naiset pukeutuivat lehtiin ja oksiin, ei rautateistä tiedetty mitään... heko heko!
13.08.2018 21:42	Pasi Utriainen:	Leppävaaran raiteistokaavio vuodelta 1923 kertoo, että asemalla on vain kaksi raidetta http://vaunut.org/kuva/42643. Nuo vanhat rakennukset lienee purettu melko aikaisin pois, sillä 1930-luvun kartoissa niitä ei enää näy http://vanhatpainetutkartat.maanmittausl​aitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kart​at/22_Topografikartta_20k/2/2034/203403/​203403_1932.jpg. Tässä kuvassa makasiini ja taustan poikittain oleva rakennus ovat samanlaisia kuin Jarmo Pyytövaaran lisäämässä Kirkniemi-kuvassa vuodelta 1909.
13.08.2018 21:56	Teemu Sirkiä:	Mitenkäs tämä http://vaunut.org/kuva/45353 kuva sitten istuu tähän? Onpa mielenkiintoinen mysteeri!
13.08.2018 22:06	Pasi Utriainen:	Ainakin kartoissa Leppävaaran asema on pikemminkin sisäkaarteessa tai suoralla, mutta tämä näyttäisi olevan ulkokaarteessa.
13.08.2018 22:08	Teemu Sirkiä:	Leppävaara ilmasta v. 1943: http://kartta.hel.fi/?setlanguage=fi&e=2​5489819.75&n=6678497.38&r=0.25&w=&l=orto​kuva1943&o=100&swtab=kaikki
13.08.2018 22:36	Teemu Sirkiä:	Tässä http://vaunut.org/kuva/60434 näkyy vielä hyvin Kirkniemen alamäkeä. Jos tämä kuva olisi Leppävaarasta, olisiko tämä Karjaan vai Helsingin suuntaan? Jotenkin todella hankala sinne tällaista alamäkeä hahmottaa.
13.08.2018 22:37	Teemu Sirkiä:	Eniten häiritsee se, jos kuva olisi Kirkniemestä, että miten tämän http://vaunut.org/kuva/127855 kuvan ihan taaimmaisen rakennuksen puuttuminen tästä kuvasta selitetään. Olisiko se rakennettu tämän kuvan ottamisen jälkeen samoihin aikoihin aseman kanssa?
13.08.2018 22:58	Tapio Arvola:	Pienenä detaljina molemmissa kuvissa, tässä ja Kirkniemen kuvassa http://vaunut.org/kuva/127855, on ihan makasiinin nurkalla hiukan makasiinin harjaa korkeampi pylväs, joka näyttää muhkuraiselta. Tässä kuvassa näkyy mielestäni makasiinin harjan alle menevien johtimien eristimet. Toisessakin kuvassa ne voivat pilkistää pitemmän pylvään takaa. Päädyn ikkunaa ei ole kummankaan kuvan makasiinissa.
13.08.2018 23:01	Teemu Sirkiä:	Nuo katon harjan molemmilla puolilla olevat koivut voisivat myös näkyä tässä http://vaunut.org/kuva/127855 heti veturin piipun vasemmalla puolella.
13.08.2018 23:18	Pasi Utriainen:	Mielestäni tämä ei ole Leppävaara vaan kuvassa on siis Kirkniemi, kuten jotkut keskustelijat ovat jo aiemmin ovat esittäneet. Kuvausajankohta on 1900-06.
13.08.2018 23:19	Ari Palin:	Kirkniemen vuoden 1909 kuvan taaempi rakennus olisi mielestäni voinut jäädä myös hieman kuvan ulkopuolelle. Mutta laiturivalaisimet ovat erilaisia. Toki jos tämä kuva olisi vanhemmalta ajalta, valaistus olisi hyvin voitu myös uusia siinä välillä, esimerkiksi asemarakennuksen rakentamisen yhteydessä. Itsekin katselin, että kaarre olisi Leppävaaraan nähden väärään suuntaan, mutta pakkohan tämä on uskoa Leppävaaraksi, kun museon arkiston merkinnät niin kertovat. Kaarrevaikutelma oikealle tulee puustossa olevan aukon perusteella. Puustoaukon vasen reuna on ehkä sen verran lähellä, että rata saattaa kaartaa vasemmalle vasta sen jälkeen. Kuvasta on vaikea arvioida, menisikö rata suoraan kulkiessaan puustoaukon vasemman reunan ohi. Leppävaaran tapauksessa kuvan on pakko olla länteen päin, koska kaupunkiradan tieltä purettu puuasema oli Radan varrella -kirjan mukaan alkuperäinen, jota oli laajennettu. Kuvassa ollaan selvästi asemarakennuksen puolella rataa, vaikka rakennusta ei kuvassa näykään (ellei ole makasiinin takaa pilkottava rakennus).
13.08.2018 23:26	Teemu Sirkiä:	Entä jos arkiston merkintä on väärä? On saatu kuva jostain, arveltu sen enempiä tietämättä, että olisi Leppävaarasta. Ja tosiaan raiteiden määrä ei täsmää Leppävaaraan, mutta taas kuvassa 127855 näkyy, että pää- ja sivuraiteen välissä on suht paljon tilaa kuten tässäkin kuvassa (pääraide laiturin takana näkymättömissä). Jotenkin Leppävaaraa on vielä todella vaikeaa tästä tehdä.
13.08.2018 23:31	Ari Palin:	Onhan sekin toki mahdollista, vaikka olisin kuvitellut museon saavan tiedot tarkistettua, kun tekevät varmaan myös yhteistyötä muiden museoiden kanssa. Kuten Santalaa, myös Leppävaaraa vastaan puhuu muuten myös matalalta paistavan auringon suunta, ja vielä vahvemmin kuin Santalan tapauksessa. Leppävaaran tapauksessa aurinko olisi melkein etelässä, josta se paistaisi tuolta korkeudelta ehkä marraskuun alussa tai tammi-helmikuun vaihteessa. Puiden lehdistä ja ihmisten vaatetuksestakin voi kuitenkin nähdä, että melko lailla kesää eletään. Tosiaan myös nuo raiteet, rakennukset ja muutamat yksittäiset puutkin huomioiden kuva sopii omasta mielestänikin paljon paremmin Kirkniemeen kuin Leppävaaraan.
14.08.2018 00:04	Teemu Sirkiä:	Toisaalta tämä https://finna.fi/Record/ekm.urn:nbn:fi-e​kmhttp%253A%252F%252Fwww.profium.com%252​Fespoo%252Fkohde%252FKohde-84364DB3-759E​-DDE3-75FD-FF762B36ECFE hevoskärrykuva esiintyi myös joissain täällä kommenteissa. Siinä on samanlainen hiekkapiha ja tekstinä Leppävaaran asemalta Otaniemeen.
14.08.2018 00:06	Teemu Sirkiä:	Yksi kaukaa haettu vaihtoehto on, että tuon hevoskuvan tiedot olisivat oikein. Sitten olisi tehty päätelmä sen pohjalta, että tämäkin kuva olisi Leppävaaran asemalta.
14.08.2018 00:10	Teemu Sirkiä:	Hevoskärrykuvassa ei ole kuitenkaan luiskaa, joka tässä kuvassa näkyy. Jos siis oletetaan, että hevoskärrykuvassa ja tässä kuvassa olisi sama rakennus.
14.08.2018 00:51	Tapio Arvola:	Hevoskärryt ovatkin makasiinin takana radalta katsottuna. Samannäköinen mökki näkyy ihan kuvan vasemmassa laidassa. Pikku mökki antaa olettaa, että kummatkin kuvat ovat samasta paikasta.
14.08.2018 00:59	Teemu Sirkiä:	Aa, jos heppakuva onkin tosiaan siltä puolelta ja rata rakennuksen takana. Tällöin myös tässä kuvassa radan oikealla puolella olevat puupylväät täsmäävät heppakuvaan. Siinä pylväät ovat taaemman kärryn vasemman pyörän kohdalla. Pitääkö tätä nyt sitten kuitenkin alkaa vain sovittaa Leppävaaraan...
14.08.2018 01:05	Tapio Arvola:	Kuvan http://vaunut.org/kuva/127855 yhteensopivat detaljit tämän kuvan kanssa puoltaisivat paikaksi Kirkniemeä maaston, radan kaartumisen ja taustan alamäkivaikutelman kanssa.
14.08.2018 05:14	Jani Järviluoto:	Kyllä tässä kaikki seikat museon tietoja lukuunottamatta viittaavat Kirkniemeen. Kuten Jarmon laittamasta postikorttikuvasta näkee, makasiinin takana oli rakennus katon harja kohtisuoraan rataan nähden. Eli sama joka tässä pilkistää. Leppävaarasta länteen on mutka vasemmalle heti aseman kohalla ja nousua. Tässä selvästi mutka oikealle ja laskua, minkä näkee taustan matalalla olevista puista ja ihmisten vasemmalla puolella laskeutumaan lähtevästä metsän reunasta. Lisäksi Leppävaarassa on ollut tasoristeys itäpäässä, mutta onko ollut länsipäässä? Ja kuten Ari mainitsi, auringon suunta ja korkeus sulkevat pois Leppävaaran.
14.08.2018 09:55	Petri Sallinen:	Pari Kirkniemiaiheista arkistokuvaa Finnasta. https://www.finna.fi/Record/musketti_rau​tatie.M014:SRMV1:1228 https://www.finna.fi/Record/musketti_rau​tatie.M014:SRMV1:1242
14.08.2018 10:20	Pave Saarinen:	Leppävaaran aseman seudun ja laajemmaltikin maapohja on ollut entistä merenpohjaa. Savikerros on ainakin 20 metriä paksu kiintokalliosta. Kuvan hiekkamaa ei siihen oikein sovi.
14.08.2018 13:17	Veijo Malk:	Pyydänpä anteeksi aiheuttamaani sotkua. Sempä takia aloin kyselemään paikkatietoa, kun paikka EI ole Leppavaarasta. Eikä voi kuvitella, että museoiden saamat/ antamat tiedot pitävät varmasti paikkansa, niinkuin tämä osoittaa.
14.08.2018 13:38	Tapio Arvola:	Olet Veijo antanut mahdollisuuden hyvin kiinnostavaan pohdintaan tällä kuvalla. Ei mitään anteeksipyynnön tarvetta. Samalla Espoon museo saa mahdollisuuden oikaista kuvassa olleen virheellisen paikkatiedon. Se ehkä johtaa museon kokoelman supistumiseen parilla kuvalla, mutta se on oma juttunsa. Jos olisit alunpitäen laittanut kuvan evästyksellä: Espoon kaupunginmuseon kuva Leppävaaran asemalta, kuva olisi saattanut jäädä noteeraamatta ja jäänyt myöhemmin lisättyjen kuvien jalkoihin. Siis kiitokset sinulle siitä, että toimit juuri näin!
14.08.2018 13:51	Pave Saarinen:	Sitten seuraava ongelma. Tällaiset kehittävät aina jotain uutta!
14.08.2018 14:39	Jari Kuusinen:	Jos kyseessä on Kirkniemi, on kello noin 19-20. Vanhojen kuvien kohdalla pitäisi A-I-N-A muistaa ottaa huomioon myös mahdollisuus peilikuvasta, onko tässä sellaista mahdollisuutta?
14.08.2018 17:35	Jarmo Pyytövaara:	Jospa kuva onkin, luovutetun karjalan alueelta? Olen nähnyt joskus, vastaavan kuvan mutta nyt muisti pätkii pahasti, missä missä!
14.08.2018 18:58	Petri Sallinen:	Mikäli vanhoihin karttoihin on luottamista, niin Leppävaaran asemalla ei ollut makasiinia. Kaksoisraide valmistui vasta vuonna 1920. Kuvassa näkyy mitä ilmeisimmin kaksi raidetta. Tosin vuonna 1916 asemalle rakennettiin sivuraiteeksi sotilasraide. En tiedä, milloin se purettiin.
14.08.2018 22:38	Ari Palin:	Jari: Itsekin mietin peilikuvan mahdollisuutta, mutta kuvaa ei silti saa sopimaan Leppävaaraan, ehkä jonnekin muualle kuitenkin. Jos kuva käännettäisiin peilikuvaksi, kaarre olisi kyllä Leppävaaran kannalta oikeaan suuntaan eli vasemmalle, mutta samalla raiteen 1 laituri ja makasiini lipsahtaisivat väärälle puolelle rataa. Ja kuten Petri mainitsi, vanhoissa kartoissa ei Leppävaarassa edes näy makasiinia, ainakaan aiemmin linkitetyssä 1930-luvun kartassa. Jarmo: Jos kuvaa lähdetään sovittamaan luovutettuun Karjalaan, Terijoen seutu voisi olla hyvä vaihtoehto maaston puolesta. Tai ehkä Laatokan koillisrannikko (Jänisjärvi - Uuksu).
15.08.2018 06:55	Jari Kuusinen:	Em. kuvassa http://vaunut.org/kuva/127855 asemarakennuksen ja makasiinin välissä pilkottava asuinrakennus näyttäisi sekin olevan yhä pystyssä samoilla jalansijoilla Kirkniemessä. Lisäksi "kuvaparin" toisen kuvan makasiinirakennus on samanlainen mitä Kirkniemessä. Eli olisiko elokuun loppu tai syyskuun alku Kirkniemessä kun aurinko noin matalalta paistaa?
15.08.2018 16:09	Kurt Ristniemi:	Jos kuvan tiedot ovat Finnassa väärin, siitä ei voi syyttää sen enempää Finnaa kuin Espoon museotakaan: "Kuvatieto perustuu kuvaerän lahjoittajan antamiin tietoihin. Kuvat on jäljennöskuvattu Otaniemen kartanon omistaneen suvun perhealbumista, ja oletettavasti kuvatiedot on kirjattu albumiin jo 1910-luvulla. Otaniemen kartanon väki kulki vaunukyydillä Leppävaaran (Albergan) rautatieasemalta kotiinsa."
15.08.2018 17:55	Esa J. Rintamäki:	Laadin huvikseni luettelon liikennepaikoista luovutetulla alueella (kun kerran sekin mainittiin...), joiden ajankohtaan sopivuus tai arkkitehtoninen yleisilme (Granholmilainen kynänjälki) sopisivat. Huom! Hymyä suupieliin! Älkää nyt sentään tosissanne ottako, yksi puheenvuoro laajaksi tulleeseen keskusteluun: lähteenä siis Radan varrella-kirja. Hämee, Tienhaara, Sorvali, Saunalahti, Hiekka, Lounatjoki (plfskjul), Tyrisevä (ei sopine, neljä raidetta, plfskjul piirustuksessa olevan luettelon mukaan), Kärstilä, Kuorekoski (plfskjul), Kivioja (plfskjul), Lahdenpohja (1911->) ja Kummunjoki (1915->). Tämä siis kieli poskella, sopan hämmentämiseksi lisää! Kuvia kehiin, jos kenellä on! Mitä tulee Kurtin kommenttiin klo 16:09, se mielestäni pistää kallistumaan Lepuskin suuntaan...
15.08.2018 19:43	Ari Palin:	Voisiko olla niin, että Otaniemen kartanon väki on käynyt tapaamassa toisen kartanon, Kirkniemen kartanon, väkeä, ja kuvat olisivat siltä matkalta? Toisessa kuvassa vieraat olisivat siis illalla, junalla Karjaan kautta saavuttuaan, lähdössä hevoskyydillä Kirkniemen asemalta lähistöllä sijainneelle kartanolle. Toisaalta, jos kuvatieto on ollut albumissa noin jo alun perin, sen luulisi olevan oikein. Vaikea kuvitella, että Otaniemen kartanon väki olisi sekoittanut "kotiasemansa" Leppävaaran ja Kirkniemen keskenään. Ja sitten kuvassa on kuitenkin melkoisen selkeä Kirkniemi, kun muihin kuviin vertaa. Mielenkiintoinen tapaus!
16.08.2018 06:59	Kurt Ristniemi:	Lie otettava huomioon sekin mahdollisuus, että Otaniemen kartanon valokuva-albumin merkintä on tehty vasta myöhemmin, aikana, jolloin tietoa oikeasta kuvauspaikasta ei enää ollut. Silloin kirjoittaja olisi vain olettanut paikan olevan Leppävaara ja hevoskyydin olevan tavallinen kyyti omalta asemalta omalle kartanolle. Vaikka kuvat olisikin otettu nimenomaan vierailumatkalta Kirkniemessä.
16.08.2018 09:32	Pave Saarinen:	Niin ja kuva on voitu saada Karjalasta muistoksi.
16.08.2018 20:12	Jani Järviluoto:	Vielä on selvittämättä, onko kuva otettu ennen uuden asemarakennuksen valmistumista eli ennen vuotta 1906. Kuva http://vaunut.org/kuva/127855 on joistakin yksityiskohdista päätellen otettu tämän jälkeen, eli tämä kuva on todennäköisesti otettu ennen vuotta 1909. Eli kysymys kuuluu, onko tällaista kuvaa ollut mahdollista ottaa ilman, että kuvaaja seisoo asemarakennuksen paikalla.
16.08.2018 21:18	Veijo Malk:	Esa J Rintamäelle, mielestäni on turhaa yrittää sotkea enään Albergaa tähän. Maisemat eivät yksinkertaisesti sovi kuviin. Jo ennen Albergan asemaa on Monikonpuro virrannut toisellapuolen ja toisella on Vanha Turuntie ollut ijät ja ajat. Vai onko jotain konkreettista, josta eivät täällä 1900-luvun alusta asti asuneet olisi olleet tietoisia.
16.08.2018 23:41	Esa J. Rintamäki:	Olen valmis tarkistamaan kantani, mikäli aukoton todistus löytyy...
17.08.2018 20:22	Teemu Sirkiä:	Sanoisin, ettei kuvaa ole voitu ottaa asemarakenuksen olemassaolon aikana. Kirkniemestä löytyy betoninen rakennuksen pohja niiltä kohdin, joissa kuvan oikean reunan koju näkyy. Pinta-ala ja muotokin on oikea.
18.08.2018 00:12	Jarmo Pyytövaara:	Eiköhän tämä ole Kirkniemen makasiini. Näin Kirkniemen asemarakennuksen kuvan, jossa ei ole vielä vuorilautoja, joten kuva on ilmeisesti vuosilta 1906 - 1908. Makasiinin takana oleva puusto sopii tähän kuvaan, aivan yks yhteen, myöskään laituri ei ole siinä nupukivillä päällystetty, vaan hiekkainen kuten tässäkin kuvassa.
19.08.2018 10:54	Antti Häyhänen:	Rohkenen edelleen epäillä kuvaottopaikaksi Kirkniemeä. Kävin aamulla ottamassa keskustelijoiden iloksi kuvia makasiinistä: http://vaunut.org/kuva/127793 En tiedä kuinka paljon aseman seutu on yli sadassa vuodessa muuttunut mutta makasiinin taakse jäävää rakennusta ei ainakaan enää ole olemassa niillä sijoillaan kuin se tässä kuvassa olisi. Etäisyys makasiinin ja nykyisen kulmassa olevan rakennuksen välillä on huomattava. Oikeanpuoleisen mökin perustuksiakaan en löytänyt, toki ne ovat voineet hyvin maastoutua sadassa vuodessa enkä pusikkoa nyt tiukalla haravalla läpi käynyt. Jurttivaa'an perustukset kyllä löytyivät.
19.08.2018 13:47	Teemu Sirkiä:	Perjantaina käydessäni tulkitsin, että kojun perustukset olisivat olleet metsikössä olevasta muuntajasta hieman Lohjalle päin. Siinä oli etualalla ihan kopin muotoon sopiva vanha betonilaatta. Sen takana oli jotain muita rakennelmia. Missä tuo vaaka on ollut, teinkö virhepäätelmän? Minusta ylimääräiset saranareiät oven karmeissa ovat vahvin indikaatio, että kyseessä on sama rakennus.
19.08.2018 20:03	Antti Häyhänen:	Jurttivaa'an perustukset erottaa kyllä kun niissä on itse vaa'alle noin metrin korkea betonivalos rakennuksen anturoiden sisäpuolella ja vaakaelementille oma valos ratapihan puolella. Rakennus oli pieni, noin tuon taustalla olevan mökin kokoinen mutta kaksikerroksinen. Ei tullut koskaan otettua siitä kuvaa. Sisäänkäynti alakertaan oli Virkkalan puoleisessa päässä (kynnys näkyy valussa) ja yläkertaan oli teräksiset portaat Mustion puoleisessa päädyssä. Parikymmentä vuotta sitten vaaka oli jollain tapaa toimiva ja rakennuksesta löytyi punnituslappuja sokerijuurikaskuormille joiden siirtokuormausta aikanaan liikennepaikalla tehtiin. Perustukset likimain tässä: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/ka​rttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n​=6674903.544634507&e=331668.9473064507&t​itle=Sokerijuurikasvaa%27an+perustukset&​desc=&zoom=13&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%​2C%22opacity%22%3A100%7D%2C%7B%22id%22%3​A3%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D Yritin katsella taustalla näkyvään mökkiin sopivia perustuksia Arontien jatkeen koillispuolelta. Tuon aikaisen rakennuksen perustuksien luulisi olevan kiviset, jos siellä on sellainen ollut niin voi hyvin olla että siitä ei ole jäänyt mitään jäljelle.
19.08.2018 20:35	Teemu Sirkiä:	Ok, ne olivat sitten epäilemättä vaa'an perustukset, joita katsoin. Se etualan betonilaatta näytti vain merkittävästi vanhemmalta kuin ne siinä takana olleet muut betoniset jäänteet. Se on toki kysymysmerkki, olisiko sen vaakakopin rakennus voitu rakentaa tuon kuvan kojun perustuksien päälle, mutta kieltämättä betonivaluinen pohja kojun rakennusajankohtana ei varmasti ollut mitenkään tavanomainen.
19.08.2018 22:00	Rainer Silfverberg:	Voisi olla yhtä hyvin Kauniainen, koska makasiini samannäköinen ja toisella puolella rataa radanvartijamökki. Kuvia Kauniaisten asemaympäristöstä löytyy mm tästä: https://www.kauniainen.fi/files/3391/Rau​tatieasema-100-Jarnvagstation.pdf Kauniaista vastaan puhuu se että siellä makasiinilla oli savupiippu ja korotettu laituri makasiinin kohdalla ainakin vuonna 1912 (sivun 7 kuva) . Ellei ollut ihan alkuvaiheessa ilman niitä.
20.08.2018 08:51	Jouni Hytönen:	On kyllä sinnikästä tutkimustyötä, pisteet kaikille osallistujille. Itselläni ei ole tähän pohdintaan kovin paljon annettavaa, kaikki ehdotetut paikat ovat minulle melko tuntemattomia. Oliko nykypäivän Kirkniemen asema kaarteessa?

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!