??.??.1866 Helsingin ratapihan ja konepajan alkuajoilta en ainakaan itse ole liiemmälti kuvia nähnyt. Siksi tämä Eugen Hoffersin kuva vuodelta 1866 on minulle hyvin kiinnostava. Kuva on otettu Nikolainkirkon (Helsingin tuomiokirkon) tornista, eli varsin kaukaa. Siksi kuvan yksityiskohdat ovat melko sumeita. Niinpä varhaisten rautatievaunujen yksityiskohtia ei valitettavasti juurikaan näy. Kuvasta voi kuitenkin tunnistaa lukuisia halkovaunuja, jokusen englantilaismallisen lyhyen korkealaitaisen avonaisen tavaravaunun ja erimittaisia katettuja tavaravaunuja. Litteroita en vaunuille tohdi merkitä, sillä minulla ei ole tietoa 1860-luvun litteroista. Rautatiealueen rakennuksista vasemmanpuoleisin on tavaramakasiini, radan toisella puolella puukatos ja rautavarasto. Keskellä on SVR:n Helsingin konepaja: vasemmalla konttorirakennus, oikealla veturitalli ja takana valimo. Konepajan oikealla puolella on asuinrakennuksia ja sairaala. Konepajan edessä on aloitettu puoliympyrän muotoisen veturitallin rakentaminen. Konepajan takana, nykyisen Etu-Töölön alueella, Fjelldalin huvilan mailla näkyvät suuret työväen asunnot, joiden paikalle rakennettiin Kansallismuseo vuosina 1905-1910. Työväen asuntojen edessä on Hakasalmen (Hagasund) huvila. Etualan talot peittävät näkymän Rautatientorille, jonka pohjoisessa (oikealla), puukatoksen tasolla rajaa Vilhonkatu (Wilhelmsgatan). Kadun toisella puolella on Villensaunan (Wilhelmsbad) tontti, jonka itäreunassa on pitkä pohjois-eteläsuuntainen kylpylärakennus (avattu v. 1864) ja pohjoisreunassa puiston (Almänna promenad) reunalla hotellirakennukset. Kuva on rajattu laajemmasta kuvasta. Helsingin kaupunginmuseo: https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003jdb
Kommentit
| 25.10.2018 22:17 | Erkki Nuutio: | Hienoa! Kurt rajasi Hoffersin erinomaista kuvaa ja nosti esiin Edelfeltin teoksen (=konepajan). Veturitallityömaan takanaolevasta rakennusosasta siis romahti katto vuonna 1874. Vuoden 1910 kuvaan ( http://www.vaunut.org/kuva/87805?kv=1909&kv2=1912&paik=Helsinki+asema ) verrattuna rakennuksen korkeus ei ole muuttunut, mutta korjauksessa 1874 rakennettiin välipermanto ja siihen verstasosastoja. Sen vuoksi korjatun katon alueelle näyttää tehdyn ainakin tälle sivulle kolme valoa tuovaa erkkeriä päätyikkunoiden avuksi. Pimeänpuoleista on ollut silti ennen sähkövaloaikaa ja vuosikymmeniä senkin jälkeen. Kovin vakuuttavilta katon savutorvet vuonna 1866 näytä. Lämpiminä sisällä pidetyistä höyryveturista nousi savua ylös savusaunan periaatteella. Ilmeisesti suojaamattomat alkuperäiset puiset kattotuolit taisivat vähitellen korventua, kunnes niiden voimat ehtyivät ja katto tuli alas. |
|
| 26.10.2018 08:05 | Kurt Ristniemi: | Suomalainen Wirallinen Lehti no 5, 13.1.1874, kertoo konepajan katon sortumisesta: "— Onnettomuus rautatiellä. Rautateiden päällikkö on antanut seuraawan ilmoituksen : Rautateiden täkäläisessä konepajassa putosi lauantaina t. k. 10 p:nä klo 10½ e. pp. ulko= ja keskikatto itäisessä haarassa, joka ennen on ollut weturien tallina, waan jota pyöreän tallin walmistuttua on käytetty korjaustöissä. Silloin saiwat walitettawasti surmansa pajassa työssä olewat maalari Koski ja apumies Sundström, jotka pudonneet hirret rutistiwat kuolijaksi. Muista tässä osassa työssä olleista 10 tai 12 miehestä saiwat wiilarit Wikström ja Ek wammoja, jotka eiwät ole waarallisia, ja pari muuta helppoja kolauksia, jota wastoin toisille ei tapahtunut mitään wahinkoa. Sanottu katto, rakennettu 1860, oli 100 jalkaa pitkä ja 66 jalkaa leweä. Katontelineet ja lakipalkit oliwat puusta, yhdistettyjä rautapelteillä, niin että katto kokonaisuudessaan oli kannatuslaitos. Wuotuisissa tarkastuksissa ei ole huomattu mitään, mikä olisi saattanut nostaa epäilyksiä katon kestäwyydestä, ja ennen onnettomuuden tapahtumistakaan ei nähty mitään, joka olisi antanut syytä waromaan sellaista." Yksi syy kattojen romahtamiseen talvella Suomessa on lumi: oliko katto mitoitettu kestämään suuriakin lumikuormia? Valitettavasti en tähän hätään löydä Helsingin vuoden 1874 säätietoja, ja tuskinpa niistä lumimäärää selville edes saisikaan. SVR 1862-1912 -historiikin mukaan uuden katon kattotuolit tehtiin raudasta ja uuden kakkoskerroksen lattiaa kannatti kaksi riviä valurautapilareita. Kerroksen keskellä oli aukko, jonka kautta voitiin siirtää tavaroita kerroksesta toiseen. Se myös antoi valoa alakertaan. Sitä valoa tuottavista uuden katon kattolyhdyistä historiikki ei kuitenkaan mainitse mitään. |