??.??.1864 Kuvapalvelu Siirin (Tampereen museot) kuva ”Geologit tutustumassa maastoon”, (443:286) vuodelta 1897 on vaivannut siksi, että kuvauspaikaksi on merkitty Siuro. En mitenkään pysty paikantamaan maisemaa sinne, ja sitä vähemmän, mitä enemmän ajassa menee takaisinpäin. Kuva liittyy Lielahden kartanon maatalousradan tapahtumiin. Ensi huomio on auringon suunta, lennätinlinja on väärällä puolella. Vanhat digitoidut sanomalehdet-haku (Kansalliskirjasto) toi esiin hyvän kertomuksen (Nya Pressen) retken tapahtumista: Vasta 25.08.1897 aurinko paistoi, kun tutustuttiin ”Orihjärven” suuriin (rautatie)leikkauksiin. Kivilajitkin mainitaan. Tilasin kuvan omaan käyttöön. Axel Tammelanderin ottama kuva on niin tarkka, että taustalla näkyvän ”kansainvälistä” mallia olevan kaltevuusmerkin numerot näkyvät suurennettaessa: 1403, ja oikeanpuoleisessa vinosiivessä 10, vasemmassa ei (tällä puolella) mitään. Isompaa lukua kuvittelin ensin korkeusluvuksi, vaan ei oikein sovi. Jtt:n maininnat kaltevuussignaaleista alkavat hyllyssäni välillä 1938 – 48. Aikaisemmin ne olivat virstanpylväsiin verrattavia merkkejä, en löytänyt aluksi muuta mainintaa kuin vanhojen ratojen rakennuskertomusten kustannusarvioissa osana ”tilpehööriä”. Sitten löytyi jotakin: Oulun – Oulujärven ratasuunnitelman (1877) kustannusarviossa on eriteltynä ”verststolpar”, a’ 8,- markkaa, 85 kpl, ja ”lutningstolpar”, a’ 10,- markkaa, 239 kpl. Siis paljon, eli pienillekin nousuille (toisin kuin nykyään), ja suunnilleen virstanpylvään hintaisia. Pari kuukautta sitten vanhempi veljeni antoi ylläolevan Helsingin Rautatiemuseon vanhan kortin. Asemapäällikkö A.W.Öller siinä ajaa VR:n ensimmäistä resiinaa. Kyydissä on rva Öller ja taidemaalari Hilda Olson, joka piirsi (pinxit) kuvan. Riihimäki 1864. Olen tietysti nähnyt kuvan aikaisemmin, ja kuitenkin näin vasta nyt! Kuin varmemmaksi vakuudeksi hän maalasi junan, jonka edessä sama merkkipari näkyy (Kaskimies, s.57). Muuten, Hilda Olson on tunnettu sadoista hämähäkkikuvista. Suomen virsta otettiin käyttöön 1827 (1068,8m). Sen perusteella paikka olisi parisataa metriä aseman pohjoispuolella (71km + 609m), kun lyhyempi venäjän virsta (1066,8m) jättäisi tapahtuman vain viitisenkymmentä metriä ohi aseman; ratapihalle? Mutta mikä on tuo ylempi numero? Miksi geologikuvan numero on pienempi? Vanhojen ratojen rakennuskertomuksissa on korkeutta tilastoitu jalkoina. Venäläisissä kartoissa korkeuskäyrä on piirretty kahden sasenin välein. VR:n historian 1862 – 1912 osa II, sivu 53 kuva muistuttaa ko. paikkaa, mutta kuvattuna toisesta suunnasta. Kaltevuustolpat olivat (Helsingistä lähtien) radan vasemmalla puolella, ja luettavissa kumpaankin suuntaan.
Kommentit
| 17.11.2018 08:40 | Ilkka Hovi: | Brittiläinen tapa on ollut merkitä kaikki nousut ja laskut sekä tasaisuudet. Myös Ruotsissa olen nähnyt tuota tapaa. Joka tapauksessa Britaniassa laskujen merkintä on ollut erittäin tärkeätä. Pitää muistaa että 1970-luvulle asti siellä saattoi nähdä tavarajunia, joissa ei ollut automaattijarruja (tyhjö- tai ilmajarruja). Junat jarrutettiin veturilla ja jarruvaunulla, lisäksi vaunut kytkettiin toisiinsa ei ruuvi- vaan lenkkikytkimin. Tämän takia myös Englannissa näkyi vetureita joihin oli kiinnitetty sämpylän näköinen jarruvaunu (brake tender) antamaan lisäpontta pysähtymisessä. Sama tarve tietää milloin lasku alkaa päti myös Suomessa kun junien jarrutuskyky riippui jarruvaunujen lukumäärästä. Oikeastaan nykyisin tuntuu ihmeelliseltä, että on nähnyt päälinjalla iloisesti rullaavan automaattijarruttoman junan jossa oli toimiva jarruvaunu ja siinä miehitys. |
|
| 17.11.2018 09:41 | Eljas Pölhö: | Jos linkki toimii, niin siitä siitä selviää mistä löytyy Åbo-Tammerfors-Tavastehus jernvägsbyggnad: Lutningsstolpar, verstsstolpar... ritning (piirros). Ehkä piirroksessa olisi joku selitys tai selittävä sana. https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-282165.KA_VAKKA-1007521.KA/HierarchyTree?recordID=narc.VAKKA-282165.KA_VAKKA-1007521.KA | |
| 17.11.2018 10:04 | Eljas Pölhö: | Voihan tätäkin kuvaa yrittää tulkita: Oikeanpuoleinen antaa 200 = 5‰ nousu (1:200 on 5‰), vasemmanpuoleinen antaa mistä tultiin (ei tärkeää; tässä tasamaalta, ilmeisesti ratapiha oli tasamaalla). Pohjoisesta tullessa tieto olisi päinvastoin, eli oikeanpuoleinen siipi näyttäisi tultavan tasamaalle ja vasemmansuoleinen, että lasku päättyy. Keskitolpan luku voisi olla nousun pituus, esim jaloissa. | |
| 17.11.2018 21:54 | Reino Kalliomäki: | Tulkintayritys tuottaa tuloksia, kiitos Ilkka ja Eljas! Hämähäkit viestivät dokumentaarisesta otteesta, numerot ovat selviä, eivät taiteellisia. Mielestäni virstanpylväs viittaa suomalaisiin virstoihin, venäläinen virstanmerkki sattuisi suunnilleen asemalle, suomalainen noin talleille johtavan vaihteen tienoille. Matka Helsingistä ei ole voinut paljon muuttua. (Ri nykyisin 71,433 km, suom. virsta 67= 71,610, ven. 67=71,480) Eljaksen käsitys ylänumerosta tuntuu järkevältä: 2665 jalkaa olisi noin 810 metriä. Kaltevuus on nykyään pienempi, mikä on luonnollista. Nousu päättyy Istuinkiven sillan alla. Orihveden merkissä kaltevuus on merkitty toisin (1:10). Merkintätapaa on ilmeisesti muutettu. Hyvä, että piirustuskin löytyy, ehkä sen mukana lisätietoakin. Oulunjärven radan kustannusarviossa merkkejä on lähes 3 kilometriä kohden, eli pienetkin kaltevuudet on merkitty. Näkemissäni kuvissa merkki on vasemmalla. Numerot näkyvät kuitenkin vain yhdessä, sekä Hilda Olsonin piirtämässä kuvassa. Lisää löytynee? Orihveden pengerkuvan on ottanut Daniel Nyblin, ja negatiivi on kadoksissa. |