08.12.2018 / Hamburg-Harburg, Saksa
08.12.2018 Br 151 –sarjan pariveto vetää tyhjävaunujunaa kohti Hampurin satamaa. Satamassa vaunuihin lastattaneen rautamalmia. Näissä vetureissa on saksalaiskalustolle harvinaiset automaattikytkimet. Veturit ovat DB:n väreissä, mutta operaattoritekstiä tai –logoa ei kuitenkaan ole. Voisiko operaattori olla Railion?
Kommentit
| 18.12.2018 00:25 | Uwe Geuder: | Näissä vetureissa on "aina" ollut automaattikytkimiä. Ne ei käytetä mihin muuhunn tehtävään kuin kokonaisten malmijunien vetämiseen aina samalla vakioreitillä. Junapainot ovat kai tavalliselle ruuvikytkimelle liian korkeita. | |
| 18.12.2018 01:45 | Eljas Pölhö: | Vuonna 1976 vetureihin 151 090-095 asennettiin AK69e automaattikytkimet ja ne sallivat 6000 tonnin kokonaisjunapainon (Gesamtzugmassen) kun tavallisilla kytkimillä on raja-arvona 4000 t. Kytkimien lisääntyminen: 1976: 151 090-095 1977-78: 151 096-099, 114-116 1979-81: 151 089, 117-122 2003 lopulla automaattikytkin oli vetureissa 151 089-122 Ensimmäiset 5000-5600 tonnin junat asetettiin syyskuusta 1976 alkaen reitiille Bremen-Neustadt ->Beddingen (Stahlwerk Peine-Salzgitter) ja 1978 Hamburg-Hansaport -> Beddingen (Stahlwerk Salzgitter). Lähde: EK Special 112 (2014): Sechsachsige Kraftpakete; Die Baureihen 151 und 155 (kirj. M. Benz+C. Ernst+F. Haushälter+J. Hund+O. Martin+S. Metzler+R. Scheller+M. Traube) |
|
| 18.12.2018 10:48 | Hannu Peltola: | Kiitos Eljas tarkoista tiedoista! Tämä juna on siis tulossa Beddingenistä ja myös tämä malmijuna liittyy Salzgitterin teräsliikenteeseen. Operaattori ei selvinnyt suoraan kuvasta, mutta Railion se ei ole. Minulla oli mennyt täysin ohi Railionin liittyminen osaksi DB Cargoa, vaikka tämä oli tapahtunut jo 2007!. Voisikohan tämän junan operaattori olla VPS, kuten selvästi toisessa malmijunan kuvassa on? | |
| 18.12.2018 13:34 | Tuukka Ryyppö: | Ainakin tämä sivu väittää, ettei VPS:llä olisi tuota veturityyppiä: http://www.railfaneurope.net/list/germany/germany_vps.html | |
| 18.12.2018 13:40 | Hannu Peltola: | No höh, nyt unohdin kokonaan tuon railfaneurope-sivuston, vaikka sieltä olen aikaisemmin monesti etsinyt tietoja! 151-sarjalle kyseinen sivusto kertoo tällaisen lisätiedon:Locomotives mainly used for heavy and "fast" freight trains, now owned by Railpool/Toshiba (170 built, 40x stored 08/2018). Eli juna voisi olla Railpoolin operoima. | |
| 18.12.2018 13:53 | Tuukka Ryyppö: | Okei, eli kalustovuokrausfirma Railpool on veturin omistaja. Näin kertoo esimerkiksi https://railcolornews.com/2017/01/09/de-railpool-and-toshiba-acquire-200-locomotives-from-db-cargo/ , mainiten myös tämän nimenomaisen yksilön, 098:n. Ilmeisesti suurinta osaa Railpoolille myydyistä 151-vetureista vuokraa käyttöönsä DB. ...mikä taas selittää osaltaan, miksi Railpool ei ole maalannut näitä sen kummemmin kuin logo poistamalla. | |
| 18.12.2018 21:15 | Johannes Erra: | Juna on Deutsche Bahnin tytäryhtiön DB Cargon operoima. veturit kuuluvat lähes sadan veturin erään, joka myytiin Railpoolin ja Toshiban yhteenliittymälle 31.12.2016. Näistä vetureista on poistettu DB:n logot, mutta yhtäkään ei vielä ole maalattu Railpoolin väreihin. Automaattikytkimellisiä 151-pareja käytetään rautamalmijunissa Hampurin satamasta Salzgitterin/Beddingenin terästehtaille Braunschweigin seudulle. Aiemmin Rotterdam-Venlo-Dillingen-junat ajettiin Venlosta etelään samalla kalustolla. | |
| 18.12.2018 21:17 | Johannes Erra: | Eljaksen kommenttiin automaattikytkimistä lisään vielä, että sarjassa 151 160-169 suuri osa vetureista varustettiin automaattikytkimin viimeisinä vuosina kun veturit olivat vielä DB:n omassa rekisterissä. Suuressa osassa automaattikytkinvetureita on sittemmin palattu ruuvikytkimiin, automaattikytkimellisiä vetureita on käsittääkseni enää kymmenkunta ajossa. | |
| 18.12.2018 21:34 | Juhani Pirttilahti: | Aihetta hiukan sivuten joihinkin DB Cargo UK:n vetureihin saatetaan asentaa automaattikytkimiä, koska yöjunien kaluston uusiuduttua makuuvaunuissa on Scharfenberg-kytkimet. | |
| 18.12.2018 22:51 | Johannes Erra: | Onko todella näin? DB Cargo UK:n vetureita on vuokrattu GBRf:lle makuujunien vetoon, koska GBRf:n omia vetureita on pois ajosta. Veturit ovat pois ajosta, koska ne ovat pajalla automaattikytkinten asentamista varten. Kun GBRf:n omissa sarjan 92 vetureissa on automaattikytkimet, vetureita ei enää makaa kytkinmuutostöissä vaan niitä riittää makuujunien veturikiertoon paremmin. Voi toki olla että DB Cargo UK:n vetureihinkin automaattikytkimiä jossain vaiheessa ilmestyy, mutta nykyiset makuujuniin liittyvät suunnitelmat yksinään sitä tuskin aiheuttavat. | |
| 18.12.2018 23:18 | Juhani Pirttilahti: | Edinburghin pohjoispuolella tarvitaan dieselvetureita ja siihen aiottua 73-sarjaa ei luultavasti riitä tarpeeksi niiden epäluotettavuuden takia. Niinpä junia on vedetty säännöllisesti 66- ja 67-sarjan dieseleillä. Myös sähkövetureista 92-sarja on kovin epäluotettava, minkä takia niitä on korvattu 90-sarjan sähkövetureilla. Näin on ollut jo ennen muutostöiden alkua. | |
| 18.12.2018 23:52 | Johannes Erra: | Sarjaa 92 on kunnostettavana ajokuntoon pitkäaikaisvarastoituja vetureita, joten sen sarjan tilanne tuskin tulevaisuudessa enää on yhtä kehno kuin oli vuosi pari sitten. Sarjaa 73 en sen sijaan tullut ajatelleeksi, sarjojen 66/67 varustaminen automaattikytkimin olisi siitä näkökulmasta todellakin loogista. | |
| 19.12.2018 00:57 | Juhani Pirttilahti: | Crewessä tosiaan seisoo varastossa puolet 92-sarjasta eli reilut 20 kappaletta. Tavallaan hämmentävää, koska kyseessä on kuitenkin meidän Sr2:n ikäinen ja kokoinen veturisarja. DB Cargo UK:n päivittäiseen käyttöön kanaalin alittavaan tavaraliikenteeseen riittää 6 kpl. Muista vetureista 9 kpl on lähetetty Romaniaan, 16 kpl on myyty GBRf:lle (6 kpl yöjunien vetureina) ja loput seisoo varastossa. Tiettävästi yöjunien lisäksi GBRf ajaa 92:lla myös kaksi tavarajunaa kuukaudessa. | |
| 19.12.2018 01:13 | Juhani Pirttilahti: | Löytyihän tuosta muutostöistä tietoa ja GBRf:n ajokelpoinen 92-sarja nousee kuudesta veturista 12 veturiin. Neljä jää varastoon. | |
| 19.12.2018 03:08 | Eljas Pölhö: | Vuosina 2003-2013 oli joitakin vetureita varustettu vain toisesta päästä automaattikytkimin. Ensimmäiset tällaiset olivat 151 162, 163 ja 165, mutta niitä tuli lisää. Sarjasta 92: Uusien Mk5-makuuvaunujen tulon myötä osaan vetureista asennetaan/on asennettu Dellner T12-kytkimet. | |
| 19.12.2018 09:16 | Johannes Erra: | Britannia: juuri näin, ajokelpoinen 92-sarja kasvaa 12 veturin vahvuiseksi, mutta niillä ajetaan myös yksi harvakseltaan kulkeva tavarajunapari. Näistä 12 veturista viimeisetkin ovat nyt pajalla tai menossa pajalle varusteltaviksi, eli yöjuniin on käytettävissä jo varmuudella enemmän kuin kuusi veturia. 92-sarjan estyessä sijaisena käytetään ennen muuta veturia 87 002, ja senkin ollessa estynyt Freightlinerilta vuokrattavia vetureita sarjasta 90. Vasta jos Freightliner ei pysty vuokraamaan omiaan, on ajatuksena vuokrata DB Cargon 90-sarjalaisia. Eljaksen tieto kytkimistä Britannian makuujunissa on myös oikea. GBRf käsittääkseni haluaa kaikista 12 veturistaan sarjassa 92 makuujunakelpoisia, tarkoittaa myös kytkinmuutosta. Kytkintyyppi on sitten tosiaan Dellner T12, joka poikkeaa varsin huomattavasti Suomesta tutusta SA3-kytkimestä ja Saksassa käytetystä SA3-yhteensopivasta C-AKv-kytkimestä. T12 on toimintaperiaatteiltaan läheisempää sukua Scharfenbergille. Saksa ja 151: Kuten Eljas toteaa, 151-sarjaa on ollut myös vain toisesta päästä automaattikytkimin varustettuna. 16x-numeroisissa vetureissa muistaakseni oli myös yksilöitä, joissa AK oli molemmissa päissä. Kun Dillingenin junat siirrettiin 151-sarjalta pois, automaattikytkimet poistettiin ensimmäisenä vetureista, joissa ne olivat olleet vain toisessa päässä. | |
| 19.12.2018 11:57 | Juhani Pirttilahti: | Tuo mainitsemasi 87 002 on AC Locomotive Groupin museoveturi. :) | |
| 19.12.2018 13:08 | Johannes Erra: | AC Locomotive Group omistaa sen yhä, mutta se on pysyvästi vuokralla GBRf:lle ja makuujunavärityksessä. Onhan tuon veturin käyttö makuujunissa aika koomista, mutta näin se nyt on. | |
| 19.12.2018 14:14 | Eljas Pölhö: | 87 002:sta on aika ajoin kuvia englantilaisissa lehdissä. Se on ainoa 87, joka on tätä nykyä sertifioitu pääratakäyttöön (GBRf:n toimesta ja suojissa). Suuri osa sarjasta (21) löytyy nykyisin Bulgariasta. Museovetureita on 87 002 lisäksi kaksi muuta, mutta kumpikaan ei ole liikennekunnossa. |