09.06.1984 / Hamburg-Veddel, Saksa
09.06.1984 Laitetaan nyt vielä muiden Hampurin kuvien jatkoksi yksi kuva ensimmäiseltä Hampurin käynniltäni kesältä 1984. Kuvassa ET470-sarjan S-juna on pysähtynyt Hamburg-Veddelin asemalle. ET470-sarja rakennettiin vuosina 1959-1970.
Kommentit
| 21.12.2018 20:42 | Heikki Jalonen: | Voi mahoton! Nyt pistit Hannu oikean aikadilataatio-taltion... On tässä miljöötä kerrakseen. 1960-luvun kovinta ydintä, kerrassaan. Saksalaisella kovuudella, Widia. Bahnhofs-Gaststätte vaikuttaa oikein viihdykkäältä Kneipelta, tarjoten nopeus-lähijunamatkan rasitusten uuvuttamien sielujen virkistyksesksi ainakin Astra-Pilsiä. Eiskallt, natürlich. Paikan yrittäjä saattaa olla hieman viherpeukalo, sen perusteella mitä ikkunoista näkyy... Ja nuo pihan valaisimet: kahteen lyhtyyn mahtuu kolme erilaista. Ja miten epä-saksalaista: kumpikaan ei ole Kerzen-gerade kuten pitäisi! Abscheulich! Istutukset laatikoissaan ovat vähän nuupahtaneet, kovin huolimatonta. Näin ei olisi ollut vielä Adenauerin aikaan. Ja entäs nuo puhelinkopit: ei mitään huit-hait paikalle heitettyjä alumiini-kopperoisia vaan hyvää lujaa muuraustyötä, vankkaa kuin - no joo ...muuri. Ei hiivatti, tämmöisiä ei ole enää missään. Ei tägiä, ei töhryä. Ainoastaan pelkkää ajan patinoimaa asiallisuutta. |
|
| 21.12.2018 21:23 | Hannu Peltola: | Erinomaisen hyvä ja hauska kiteytys 1980-luvun LÄNSI-Saksan tunnelmista, kiitoksia Heikki! Ja mukavaa, että tämä tuolloin 16-vuotiaan koulupojan räpsäisemä otos kiinnostaa! :-) Olimme perheen kanssa automatkalla tuona kesänä Saksassa ja Ranskassa, minä yritin toimia kartturina isän ajaessa ja äiti ja sisko istuivat (ahtaasti) Taunuksen takapenkillä. Hampurissa meillä oli hotelli Veddelissä ja tästä jatkoimme S-Bahnilla keskustaan. Muutamia junakuvia tarttui tuolta matkalta mukaan, ne voisi tietysti jossain vaiheessa koostaa omaksi kuvasarjaksi... | |
| 21.12.2018 21:56 | Heikki Jalonen: | Tuon kuvan paikka ja miljöö on aikansa totuutta ja hetkeä. Melko harvat dokumentoivat itse miljöötä; ajatukset olivat yleensä henkilöissä ja ehkä jossain tapahtumassa (Oma und Opa kommt!). Harvoja jaksoi kiinnostaa joku vähän kulahtanut S-bahnan asema tai sen arkipäiväistakin arkipäiväisempi elämänmeno. Pienoismallien rakentajana tiedät, että valmis asemamiljöö vaikka mille ammoin sitten kadonneelle Schwarzwaldin kyläpahasen (käkikello-tyyppiselle) asemalle löytyy suoraan asiantuntevasta kaupasta. Mutta löydäpä tuo valmiina laatikosta, skaala HO.... Mitähän muuten tänään maksaisi rekonstruoida tuokin ympäristö (lavastetyönä) jos vaikkapa jokin Babelsbergin Krimi-tuotanto (z.b. Kommissar Bulli und der S-mörder...) sattuisi vaatimaan juuri tuota epookkia ja miljöötä? |
|
| 21.12.2018 23:57 | Petri P. Pentikäinen: | Veikeää, että vaikka tässä onkin suloinen LÄNSI-Saksa, ensimmäinen pikkukuva-intuitsionini oli, että kuvassa on demokraattisella puolella sijaitseva raja-asema. Maanpettureiden kuulustelut ja ensirankaisu hoidetaan alatasanteen rakennuksessa, jonka jälkeen Barkas-koppiauto vie asiakkaan syvemmälle järjestelmään. | |
| 22.12.2018 00:11 | Hannu Peltola: | Kyllä Saksoissa oli tuolloin eroa... Hyvin jäi lukioikäiselle mieleen Finnjetin saapuminen Travemünden satamaan, jossa heti Trave-joen toisella puolella oli onnellisempi Saksa. Rajalla olevat konekivääritornit, piikkilankaesteet ja suuret valonheittimet pitivät huolen, että onnellisemman Saksan kansa muisti pysyä rautaesiripun nurjalla puolella. Tämä kuva sinällään voisi ehkä olla itäiseltä puoleltakin. S-junan muotoilu ammentaa voimansa 1930-luvun Saksan estetiikasta, asema on samanlainen tiililaatikko kuin itäiset kumppaninsa ja eiköhän Bierstubetkin olleet aika vastaavia. Heikki nosti esille kuvasta tärkeän huomion: vielä tuolloin ei Keski-Euroopassa ollut graffitteja tai muita törkyjä joka talossa. MUOKS: ja Heikille kiitos myös mallinäkökulmasta! Aloin miettiä, millä aseman tekisi H0:ssa ja ehkä helpointa olisi tehdä se Walthersin yhdysvaltalaisista tiilitalomalleista kitbashingillä... |
|
| 22.12.2018 11:41 | Tuukka Ryyppö: | Mitä tässä kuvassa oikeastaan tapahtuu? Miksi nuo kaksi ovat eri puolella junaa kuin laituri? | |
| 22.12.2018 11:51 | Hannu Peltola: | Jännä homma, ettei näitä omia kuvia tule katsoneeksi kovinkaan tarkkaan! Tosiaan, kaksi tyyppiä hortoilee alueella, joka on streng Verboten. Oikean puolimmainen voisi olla junan kuljettaja? Lisäksi nyt kuvaa katsoessa näyttäisi siltä, että junassa on perävalot päällä. Juna kuitenkin jatkoi tästä oikealle kohti Hamburg Hbf:ää. Ainakaan tässä ei ollut mitään isompaa häslinkiä, nappasin kuvan, kun olimme kävelemässä Veddelin asemalle ja sitten kohta jatkoimme samanlaisella junalla kohti keskustaa. | |
| 22.12.2018 14:42 | Tuukka Ryyppö: | Ohjaamo näyttäisi tyhjältä ja juna on opastimesta ohi. Eikä enää laiturissakaan. Jonkun poikkeuksellisen tilanteen sä olet 34 vuotta sitten onnistunut kuvaamaan. | |
| 23.12.2018 22:29 | Uwe Geuder: | Minustakin näyttää sitä, että perävalot ovat päällä. Juna kulkee siis vasenta raidetta. Se selittää, miksi ohjaamossa ei ehkä ole ketään. En usko, että kumpikaan henkilöistä olisi veturinkuljettaja. Mistä ovesta se olisi tullut? (Tai sitten se on kävellyt tuonne ihan toisesta.) ohjaamosta Ilmeisesti joku poikkeustilanne. Luulisin, että henkilökunnasta on kuitenkin kyse. Huomioliivejä ei ole siihen aikaan ollut vielä käytössä. Nykyisin jokaisella konduktöörillä on semmoinen, jos joutuu astumaan raiteille. Tuo rakennusmateriaali on selvästi lännen. Käytetty yksittäisiä tiiliä ja katossa on hienoa soraa. DDR:ssä olisi käytetty kevyitä elementtejä ja katossa vain huopaa tai sitten mineriittiaaltolevyjä. Ks. https://www.spielwaren-hegmann.de/modelleisenbahn-H0/anlagenbau-baumaterial-9x/busch-1391-baracke-h0-1gu8.html . Tupakka-automaatteja ei tainnut enää olla DDR:ssä siihen aikaan (yksi malli valmistettiin 50-luvulla, mutta kun ne olivat ruostuneet rikki, ei niitä ole enää korvattu). Eikö olisi ollut niin monta eri tupakkamerkkejäkään. Olisin yllättänyt, jos DDR:ssä olisi ollut näin hienoja lasipallolamppuja, ainakin Itä-Berliinin ulkopuolella. |