??.??.???? Tähän tyyliin on ilmeisesti höyryveturienkin kattilat aikanaan väsätty. Onko kyseessä liian iso pönttö veturiin? Lähde: Julius Tallberg. Konetehtaiden, pajojen, valimoiden ja montteeraustyökalujen hintaluettelo.
20.04.2005 19:16 | Tommi K Hakala: | Joo-o.Meteli on ollut aikamoinen kun paineilmavasaralla on kuumaa niittiä taottu,varsinkin sillä on ollut hauskaa joka tuolla sisällä on pitänyt vastinta...voi vaan kuvitella. | |
20.04.2005 19:28 | Ville Saarelainen: | Ennen wanhaan kuulosuojaimia ei tunnettu. Tai ainakaan sen ajan ilmapiirissä niitä ei voinut käyttää joutumatta pahemman kerran naurunalaiseksi. | |
20.04.2005 19:34 | Tommi K Hakala: | Pumpulia kuulemma lokomon takomossa aikoinaan laittoivat hiukan hillitsemään kertoili eläkkeelle jäänyt pomoni joka oli takomon päällikkönä aikoinaan.Koko Hatanpää jytkyi kun 400t takovasaralla paukuttivat... | |
20.04.2005 20:57 | Ilkka Hovi: | Jos vasemmanpuoleinen lieriötä niittaava on n. 150-160 cm pitkä olisi kattilan halkaisija lähes 2 m. Aika iso veturikattilaksi. Höyrykuvun laippa on korkealla, venäläisissä vetureissa tällainen lähtölaippa oli matalammalla. Jos ei ole maakattila voisi olla laivasellainen vaikka epäilen. Oikella olevalle henkilölle voisi sanoa "elä pudota" niitti normaalitilanteessa punahehkuinen. | |
22.04.2005 22:41 | Mikko Martimo: | Tekemisen meininki! Viiksimuodista päätellen ollaan ehkä 1910-luvulla! | |
20.07.2005 14:37 | Ilkka Huikari: | Niittaamalla syntyy kyllä tyylikästä jälkeä, harmi että sitä ei enää nykyään harrasteta. Kuinkas nuo saumat tiivistettiin? | |
20.10.2006 14:24 | [Tunnus poistettu]: | Niitit mosahtaa nin hemmetin tiukkaan, että ei siinä paljoa muuta tarvi. | |
22.09.2013 13:38 | Pirkko Alanen: | Vanha kuva, mutta kun kukaan ei ole vastannut kysymykseen saumojen tiivistyksestä, niin yritetään vastata nyt. Kaksi vasemmanpuoleista kuvassa eivät niittaa vaan tiftaavat eli tiivistävät niittisaumaa. Eli ne tiivistettiin tiftaamalla. | |
26.09.2013 07:41 | Esko Maasalo: | On tuo niittivasaran meteli tehnyt mannaa alasimelle ja jalustimelle vaiko värekarvoille kun on melkein korva kiinni niitissä. Tuommoistahan se oli tuohon aikaan, omakohtaisia kokemuksiakin on 70-luvulta öljynporauslautan saumojen hionnasta ilman kuulosuojaimia (jostain kumman syystä en aluksi käyttänyt kuulosuojaimia). Hieno yhtenäinen 'kypärämuoti', jonka mallisia on tänään saaristomeripurjehtijoilla! Laivanrunko tiivistettiin jossain vaiheessa kiilaamalla piettyä hamppukuitua saumojen rakoihin, lämpö kun ei ollut haittaamassa. | |
26.09.2013 08:50 | Jouni Hytönen: | Tuohon aikaan on varmaan kuulon menettämistä pidetty aivan luonnollisena asiana - verrattavissa siihen, että lumi tulee joka syksy. |