04.02.2019 / Toijala
04.02.2019 Asemalle (R1) hyytynyt Pendolino on päivän aikana varusteltu hinausta varten.
Kommentit
| 04.02.2019 23:59 | Jorma Toivonen: | Suomen talveahan nämä "Italiarattaret" eivät vieläkään sulata (monesko vuosi meneillään?). Pakkasta ei nimeksikään, mutta lunta riittäisi jopa aurattavaksi (Väylävirasto !). VR:n kunnossapidossa (henk.kunta/tilat) on ollut vähennyksiä..., ehkä liiaksikin, joten VR on perunut ennakolta seuraavilta päiviltä (ti 5.2. ja ke 6.2.) useita pendo-vuoroja: S949/S948 Hki-Tku-Hki, S997/S998 Hki-Tku-Hki, S105/106 Hki-Lpr-Hki,. S109/S114 Hki-Lpr-Hki, S169/S178 Hki-Tpe-Hki, S42 Vs-Sk. Sulatellaan... | |
| 05.02.2019 08:04 | Esko Maasalo: | Sanotaan vielä 90-luvulla ei koskaan peruttu junia tulossa olevien huonojen säiden vuoksi etukäteen. Kaiken sähköistys ja miehityksen painaminen alle minimien (ostetaan työsuorituksia sitten jostain ulkopuolelta hädän tullen jos saadaan) on tehnyt nykyarjesta epävarmaa! | |
| 05.02.2019 12:59 | Eljas Pölhö: | Talvella 1966 hyytyivät Dm8/9-rungot. Jyväskylän kiitojuna MK94 peruttiin ajalla 11.2.66-1.4.66. Jyväskylän vaunut puuttuivat Vaasan junasta MK55, mutta Hpk-Jy taidettiin ajaa korvaava Dm7-juna (voi muisti pettää). Vaasan junat MK55/MK56 ajettiin Dm4-kalustolla 14.2.66-31.3.66/15.2.-1.4.66. Jo sitä ennen ajettiin sekarunkoyhdistelmillä (Dm8 Vaasaan ja Dm9 Jyväskylään) 2.2.1966 alkaen. Sekarunkoja, joissa samassa yksikössä oli eri yksiköihin kuuluvia vaunuja alettiin ajaa 5.2.66 alkaen. Tuona päivänä MK55 oli 5021x5017 (Jyväskylän osuus puuttui kokonaan). Kun liikenne palautui ajettiin Jyväskylän osuus aikataulukauden loppuun asti Dm9-yksiköllä. Junissa MK77/MK78 (Kuopion juna)+Joensuun osa MP87/88 (Pm-Jns-Pm)+Savonlinnan osa MP7/MP8 (Kv-Sl-Kv) jätettiin Joensuun ja Savonlinnan osuudet pois 7.2.66 lähtien. Joensuun osuus palautettiin 25.3.66 ja Savonlinnan osuus 5.4.66. Savonlinnan osuus ajettiin Dm9:llä aikataulukauden loppuun. Viimeistään 11.2.66 alettiin Kuopion osuus ajaa 1-2xDm4 (5.3.66 oli peräti 4xDm4). Dm8 palasi 25.3.66. Tampereen kiitojunassa MK57/MK58 siirryttiin höyryveturivetoon ajalle 5-14.2.66 (paitsi 7.2.66 oli Dm4) ja 15.2.66-1.5.66 veturi oli Sr12 ja sen jälkeen aikataulukauden loppuun Dm9 (Dm9 oli ollut usein korvaaja jo joulukuun puolivälin jälkeen). |
|
| 05.02.2019 15:50 | Simo Virtanen: | Hyytyi ne junat 80-luvullakin kun lapsuudenmuistoissa muistan useita kertoja isän kanssa istuneeni Kiteen asemalla autossa äitiä opiskelureissulta palaavaksi. Välillä olimme viereisellä Unionilla kaakaota juomassa, kun tähystämällä näki aseman liikennetilanteen. Ei ollut kännyköitä eikä nettiä, joten joskus isä soitti asemalle ja kysyi junien kulusta. Elävästi jäänyt mieleen kerta kun juna tuli Hesasta 4,5 tuntia myöhässä ja asemahenkilökunta kertoi jarrujen olevan jäässä yhtä vaunua lukuunottamatta. Silloin suhasimme useampaan kertaan kodin ja aseman väliä. |
|
| 05.02.2019 16:32 | Simo Virtanen: | Kuvan pendo seisoo edelleen pimeänä virrottimet alhaalla ja hyljättynä Toijalan asemalla. Katselen parhaillaan IC 151:stä. Kev-vääm-mäl-lä sanoi italian ihme.. |
|
| 05.02.2019 16:36 | Jouni Hytönen: | Olikos tammikuu 1987 erityisen kylmä, jolloin matkustajajuniin kaivettiin Dr12-vetureita, kun muut alkoivat hyytyä? Tammikuun 1987 muistan mainitun linja-autonkuljettajakurssilla toistaiseksi viimeiseksi kerraksi, kun Suomenlinnan lautta on jouduttu korvaamaan bussilinjalla 19. | |
| 05.02.2019 17:23 | Tauno Hermola: | Oli! Sitä talvea ei hevin unohda! Myös -85 tammikuu oli kylmä, samoin -85 helmikuu. https://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961 | |
| 05.02.2019 18:15 | Topi Lajunen: | Simo, oliko varmasti virroittimet alhaalla? Jos näin, niin tilanne on muuttunut, sillä tähän aamuun asti se oli kyllä ihan virroissaan ja lämpimänä. | |
| 05.02.2019 18:53 | : | Ja tilastojen mukaan tuo kylmyys vuonna -87 ei jäänyt ainoastaan talveen 1986-87, vaan sen lisäksi koko vuosi 1987 oli yksi Suomen mittaushistorian kylmimmistä vuosista (kesäkin oli niin kylmä että silloin mitattiin yhteensä vain kymmenen hellepäivää, joista yhtäkään ei tilastoitu touko-kesäkuussa). Ainoa kuukausi mikä oli koko Suomessa tuolloin lämmin oli lokakuu eikä sekään ollut mitään maailman eniten keskimääräistä lämpimämpi. | |
| 06.02.2019 17:55 | Timo Keski-Petäjä: | Asemallejäännin syynä laakerin palaminen ja akselin katkeaminen. - Kuva korjausoperaatiosta: http://vaunut.org/kuva/131105?u=3246&d=06.02.2019 . |