21.12.1939 / Rukkamäki
21.12.1939 Rukkamäki niminen seisake avattiin 1.1.1940 km:llä 182+531. Seisakkeen avaamisestä päätettiin 21.12.1939. Täten seisakkeen perustaminen (rakentaminen) kesti tuolloin 10 päivää, vaikka välissä oli joulupyhät.
Kommentit
| 06.02.2019 11:27 | Pasi Seljas: | Mahtoiko turvallisuus parantua k.o. ylikäytävällä, kun paikallisjunat ja myöhemmin lättähatut alkoivat pysähtyä tuossa? Tosin sotatila vähensi turvallisuutta yleensäkin. Osa matkustajista meni tuosta kävellen lentokonetehtaalle töihin. Saattoipa mennä polkupyörälläkin. Lokomon seisake taisi olla seuraava. Siinä saattoi tulla myös ilmavoimien porukkaa. | |
| 06.02.2019 16:08 | Erkki Nuutio: | Niinpä, Rantaperkiön seisake aloitti vasta vuonna 1945. Hatanpää oli Lokomon seisakkeen virkanimi. Sen perustamisen vuonna 1923 taisi aiheuttaa Lokomon ohella myös edelliskesänä samoilla paikoilla nykyisen ratapihan alla ollut suuri maatalous- ja teollisuusnäyttely. Rukkamäki palveli suurehkoa työntekijäjoukkoa, joka asui Lempäälän suunnassa ja itse Tampereellakin. Lentokonetehtaan linja-autotkin kuljettivat Tampereen keskustasta tehtaalle, mutta ilmeisesti myös Rukkamäestä. Mikähän on Rukkamäen nimihistoria? Tuliko Rukka siitä, että kalliota ratalinjan tieltä räjäytettäessä lensi paikalta poistumassa olleen kolmen panostajan perään räjäytyskiviviä? Näistä keskimmäisen takaraivoon lensi kivi tiukasti sisään, ja siihen päättyi kävely. |
|
| 06.02.2019 19:09 | Jukka Voudinmäki: | Rukkamäen torppa mainitaan Messukylän seurakunnan kirkonkirjoissa jo 1839-1845. Tienoon nimi tullee sieltä, mutta sen tarkemmin nimen alkuperää en osaa selittää. | |
| 17.04.2025 19:12 | Jimi Lappalainen: | Onko Rukkamäen seisaketta joskus siirretty 13 metriä pohjoiseen, vai mikä selittää sen, että liikennepaikkaluettelossa Rukkamäen sijainti onkin 182+544? https://vaunut.org/haku/liikennepaikat/?m=1&l=Rkm | |
| 17.04.2025 19:48 | John Lindroth: | Hiihtolomalla 68 Rukkamäki tuli tutuksi seurailin siellä aina 1014 Hr1 vetoista iltajunaa.Samalla lomalla tuli käytyä Kuopion konepajalla ja seurailtua Tk3 veturien vaihtotöitä. Tv1 vetoisen tavarajunan kulusta on vain näköhavainto melko kaukaa.Kuopioon tulomatkalla olin pitkän matkaa Hr13 veturin kyydissä! | |
| 17.04.2025 20:17 | Teppo Niemi: | Eikös seisakkeen sijainti määritetä laiturien keskipisteen perusteella? Olisiko siis laitureita jatkettu 26 m? | |
| 17.04.2025 20:32 | Erkki Nuutio: | Olisiko pysäkki sijainnut alunperin tasan tasoristeyksen kohdalla. Tuskin vuonna 1940 oli voimia laiturin kohtaa levittää ja lankuttaa. Tasoristeyksestä etelään oli heti jyrkkä penger / kaivanto, jotka Johnkin muistanee - luultavasti kiivettyään läheiselle kallioleikkaukselle. | |
| 18.04.2025 08:40 | Kari Haapakangas: | Jäljennöksen jäljennöksen oikeaksi todistaa... Kuinkahan pitkälle jäljennöksien todistamisessa oikein mentiin? (lol) |
|
| 18.04.2025 09:00 | Esa J. Rintamäki: | Älä sano, herra Kari. Virkavastuu oli sangen ankara ennen vanhaan. Sen rikkomisesta joutui käymään pitkiä keskusteluja. Tarvittaessa eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa myös. Tulosvastuu onkin paljon helpompi taakka kannettavaksi, kun kerrannaisvaikutuksista ei tarvitse välittää yhtään mitään. |
|
| 18.04.2025 10:49 | Petri Nummijoki: | Tarkoittaisiko John Kurkimäkeä Kuopion eteläpuolella? 1014 oli vuoden 1962 alusta Kouvolan ja syksystä 1964 lähtien Pieksämäen veturi, joten sillä viimeiset ainakin säännölliseksi katsottavat käynnit Tampereella lienevät joulukuulta 1961. Olkoonkin, että kuvan https://vaunut.org/kuva/172941 keskustelujen perusteella Kouvolan Hr1:n käynti Tampereella ei ollut mahdotonta. | |
| 18.04.2025 20:16 | John Lindroth: | Se paikka oli Rättimäki Kuopiossa.Tämä korjauksena!Meille lekureille nämä nimet ei välttämättä jää mieleen yhtähyvin kuin diagnoosit! | |
| 21.04.2025 10:02 | Jimi Lappalainen: | Tepon laiturinpidennysteoria vaikuttaa hyvältä, ja voi olla selityksenä moniin muihinkin sijainnin muutoksiin, joskus jopa vain muutamalla metrillä. Eljas? | |
| 21.04.2025 10:37 | Eljas Pölhö: | Laiturin pidennys (etenkin sen keskipisteen muutos), liikennepaikkarakennuksen muutos (lisäosa, poistaminen), vaihteiden siirto (ratapihan pidennys tai muu muutos) näyttävät samanaikaisilta pienten muutosten kanssa. Asiasta on varmasti tarkka määräys ja ohjeet, mutta ei ole toistaiseksi tullut eteeni. | |
| 21.04.2025 11:34 | Jouni Hytönen: | Aikana ennen kopiokoneiden tuloa jäljentäminen on tarkoittanut, että joku paukuttaa kirjoituskoneella dokumentin kokonaan uudelleen, lisättynä noilla jäljentämisestä kertovilla teksteillä. Jo alkuperäisestä 21.12.1939 päivätystä asiakirjasta on kirjoitettu jäljennöksiä, mutta näkyykö tästä jossakin nurkassa, montako, kun tekstissä mainitaan jäljennökset kahdelle päällikölle + ym. Yhtä ensimmäisen kierroksen jäljennöstä on tässä sitten jäljennetty kolme uutta kappaletta. Konekirjoittajilla on riittänyt hommia. Tuure Peitsara on esitellyt asian Rautatiehallitukselle ja Vilhelm Jansson on sen sitten ratkaissut. Onko peräti pääjohtaja päässyt mukaan tällaiseen suureen asiaan? | |
| 21.04.2025 11:51 | Esa J. Rintamäki: | Pääjohtaja toimi myös rautatiehallituksen kokouksissa puheenjohtajana. Muuna aikana hänen ei oikeastaan tarvinnut kovinkaan paljon muuta kuin myhäillen katsella kädet taskussa virkahuoneensa ikkunasta avautuvaa näkymää. Niin ja olla selvillä siitä, mitä lähimmät alaisensa puuhasivat. Ja joskus telefoneerata muille valtion organisaatioiden kollegoilleen joistakin järjestelykysymyksistä, joiden rautateitä koskevaa osiota puitiin rautatiehallituksen kokouksissa. Jotensakin tähän tapaan, silloin valtionlaitoksen aikaan. |
|
| 21.04.2025 12:50 | Petri Nummijoki: | Kai kalkkeeripaperia väliin laittamalla saatiin useampi kopio, ettei jokaista tarvinnut uudestaan kirjoittaa. En tiedä montako kopiota käytännössä mutta https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilipaperi meinataan, että 3-5 kopiota olisi mahdollinen. | |
| 21.04.2025 13:02 | Jouni Hytönen: | Eli olisiko tuossa sitten kirjoitettu ensimmäisellä kierroksella suoraan koneella myös tuo jäljennysteksti ja tehty se viisi kopiota? Alkuperäinen 4. liikennejakson päällikölle, yksi kopio arkistoon ja neljä muuta kiertoon, 4. ratajakson ja 1. varikkojakson päälliköt mainittuina sekä ”ym.”? | |
| 21.04.2025 16:40 | Esa J. Rintamäki: | Kirjoituspaperin vaan piti olla kovin ohutta laatua, ja konekirjoittajattarilta vaadittiin painonnostajan otteita vanhojen Remingtoneidensa "näppiksillä" ahkeroidessaan. Ja kalkkeeripapereista vielä: - muistoissa on muinaisten tippaamis- elikkä veikkausponkien kalkkeeripaperikäytäntö, joka jatkui vielä lottokupongeissakin. Noina aikoina huijaaminen lienee ollut likimain mahdotonta. Nythän vaaditaan R-kioskeilla "vahvaa tunnistautumista"! Kysyin kerran eräältä Ärrän tädiltä, että vaatiiko venäläinen ruletti myös vahvaa tunnistautumista. Tädin ilme oli näkemisen arvoinen... |
|
| 21.04.2025 18:57 | Petri Sallinen: | Vahapaperin avulla monistaminen keksittiin jo 1800-luvun lopulla. Monistuskone toimi veivaamalla tai myöhemmin sähkömoottorilla. Originaali paukutettiin kirjoituskoneella — siihen syntyi reikiä, joiden läpi painomuste puristui paerille. Vielä 1970-luvulla punk-henkisiä lehtiä tehtiin vahas-koneilla. Spriikopiokoneet taas keksittiin 1920-luvulla. 1970-luvun alussa erilaiset opintomonisteet ja koepaperit olivat oppikoulussa spriikopioita — teksti oli sinertävää ja se tuoksahti spriille. | |
| 22.04.2025 08:34 | Eljas Pölhö: | Petrin viestiin liittyen: Punk-henkisen Resiinan pari ensimmäistä vuosikertaa veivattiin käsin vahamonistuskoneella Nurmijärven Nopon kylässä. |