??.??.1932 / Helsinki asema

??.??.1932 1930-luvulla Helsingin asemalla on vielä lanterniinikattoisia matkustajavaunuja. Paikallisliikennevaunut sensijaan ovat kaikki jo uutta mallia.

Oikealla raide 1 Turkuun, sen vierellä lähtevien kaukojunien raiteet 2 ja 3, keskellä paikallisjunien raiteet 4 ja 5 ja vasemmalla saapuvien kaukojunien raiteet 6 ja 7. Viimeisenä vasemmalla pikatavaraliikenteen raide 8 pikatavarasiiven edessä. - Ks. raidekaavio http://vaunut.org/kuva/38340 ja (v. 1943): http://vaunut.org/kuvasivu/40500

Raiteella 1 lähinnä kattosillallinen päivävaunu, sen edellä lanterniinivaunu, kattosillallinen vaunu, jonka venttiilit ja lamput eivä sovi päivävaunuun - olisiko pitkä konduktöörivaunu - ja etummaisina 3 kattosillallista päivävaunua.
Raiteella 2 (lähtevät kaukojunat) 3 kattosillallista päivävaunua, imeisesti lyhyt konduktöörivaunu ja matkatavaravaunu.
Raiteella 3 (lähtevät kaukojunat) kattosillallinen päivävaunu, jossa ilmeisesti amerikkalais/ruotsalaiset tuulettimet, kattosillallinen päivävaunu, pienikokoinen lanterniinikattoinen vaunu, jonka kyljessä mahdollisesti CIWL:n logo - ravintolavaunu? - 2 kattosillallista vaunua, jossa tuulettimet vain toisella sivulla - makuuvaunuja? Lopuista vaunuista ei oikein saa selvää.
Raiteella 4 (paikallisjunat) kattosillallinen vaunu, jossa tuulettimet vain toisella sivulla niinkuin makuuvaunussa, lyhyt konduktöörivaunu, 4 paikallisliikennevaunua.
Raiteella 5 (paikallisjunat) liikkuva tenderiveturi imeisesti irrottautumassa vaunuista siirtyäkseen pakoraiteelle, 2 kattosillallista päivävaunua, 2 tuntematonta vaunua, 2 kattosillallista päivävaunua ja vaihtoveturi?
Raiteella 6 (saapuvat kaukojunat) 2 avosiltaista lanterniinivaunua, kattosiltainen päivävaunu, konduktöörivaunu, paikallisliikennevaunu?, 2 kattosiltaista päivävaunua.
Raiteella 7 (saapuvat kaukojunat) ei näytä olevan mitään.
Raiteella 8 (pikatavara) katettuja tavaravaunuja, konduktöörivaunu ja katettuja tavaravaunuja.

Joskus vuosia sitten elättelin sellaista ajatusta, että jossakin vaiheessa oppisin tunnistamaan vaunuja katon kalusteiden perusteella. Niin ei kuitenkaan ole käynyt, joten tunnistusyritykset perustuvat ikkunoihin, oviin yms. jos niitä vain näkyy. Oppimiseen olisi varmaan tarvittu vaunujen varsinaiset piirustukset, vaunuluetteloiden kuviin kun katon kalusteita ei ole merkitty.

Tästä kuvasta kuitenkin näkyy, että oli olemassa erilaisia kalusteryhmityksiä: joissakin tuulettimet molemmin puolin, toisissa vain toisella puolella; useimmissa tuulettimet tasavälein, joissakin muuten rytmitettynä. Useimmissa vaunuissa on torpedotuulettimet, joissakin ruotsalais/amerikkalaiset. Ja miltei kaikissa ei-lanterniinikattoisissa matkustajavaunuissa on täyspitkä kattosilta. Kaiketi vaunujen vesittämistä helpottamassa?

Taustalla aseman länsisiiven perässä on Helsingin konepajan rakennuksia.

Kuva on ajoitettu vuodelle 1959, mikä lienee pahastikin pielessä. Tavaravaunuissa kun on järestään vanhat merkinnät: sivuovien merkinnät jäivät pois vuonna 1949. Kommenteissa on lisää tietoja, joiden perusteella kuva ajoittuu 1930-luvulle.
Kuvaajaksi on merkitty Olavi Karasjoki, joka ei voine olla oikein.

Suomen Rautatiemuseo https://www.finna.fi/Record/musketti_rau​tatie.M014:SRMV1:786
Käyttöoikeus CC BY-NC-ND 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-​nc-nd/4.0/deed.fi

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Helsinki asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Lisätty: 28.02.2019 16:22

Puukori
E:
F:
Fo:
R:

Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

28.02.2019 16:32	Reijo Salminen:	Miten tuolla on keski-iltapäivällä noin paljon vaunuja eikä matkustajia missään? Onkohan jokin rautatieläisten lakko tai muu vastaava tilanne?
28.02.2019 16:48	Petri Nummijoki:	Olen samaa mieltä, ettei kuvan ajoitus voi millään olla oikein. Tuossahan näyttäisi asemarakennuksen sisäpihan läntisin osa olevan vielä kiitotavaran käytössä ja kiitotavara-asemahan siirtyi rautatieaseman ja postitalon väliselle alueelle jossain 30- ja 40-lukujen taitteessa.
28.02.2019 17:14	Erkki Nuutio:	Konepajan päärakennus on poistunut jo vuoden 1956 ortoilmakuvasta. Tämä kuva on sen perusteella viimeistään vuodelta 1956. Kun kuva on kesäinen, ei suurlakkoaika liene kyseessä.
28.02.2019 18:11	Pave Saarinen:	Sokeritehtaan rakennukset viittaisivat kyllä kovin vanhaan aikaan.
28.02.2019 18:12	Pave Saarinen:	Sokeritehtaan rakennukset viittaisivat kyllä kovin vanhaan aikaan.
28.02.2019 18:14	Antti Taina:	Pitkien kattosiltojen määrä telivaunuissa puhuu sotienvälisen ajoituksen puolesta.
28.02.2019 19:27	Jouni Halinen:	Sokeritehdas siirtyi kokonaisuudessaan Kirkkonummelle 1965, ennen sitä osa rakennuksista oli mahdollisesti jo purettu. Sitähän ei kuitenkaan pysty kuvasta näkemään.
28.02.2019 20:13	Petri Nummijoki:	Junanlähetysopastimiakaan tässä ei näy, vaikka muita kuvia löytyy, joissa ne ovat olemassa jo ainakin 50-luvun puolivälissä. Kartassa http://www.vaunut.org/kuva/40500 vuodelta 1943 vaikuttaisivat veturitallin raiteet olevan jo silloin kiitotavaran käytössä. Tosin ei kuva sinänsä todista, etteikö siihen merkitty raide 8 olisi silti voinut olla vielä tavaraliikenteen käytössä, kuten tässä kuvassa.
28.02.2019 21:01	Jouni Halinen:	Meni ohi aiheen, mutta menköön. Ajauduin Suomen Sokeri Oy:n historiikin pariin, ja kyllä täytyy sanoa että siellä on aina osattu pitää duunareista huolta. Tässä esimerkki Vaasan tehtailta. Taisi VR:kin olla huonon palkan lisäksi paljon erinäisiä etuja. jokuhan voisi niitä tähän listata. Postissa oli takavuosina jopa oma seurakunta. ”Tehdas huolehti työntekijöistään äärimmäisen hyvin. Tehtaalla oli lastentarha, pyhäkoulu, ruokala, palokunta, posti, pankki, uimakoulu, mattoranta, luistinrata, saunat, pesutupa ja saaressa mökkejä. Lisäksi järjestettiin esimerkiksi jalkapallo-, jääkiekko-, keila-, pilkki-, ampuma– ja autokerhoja. Lapsille annettiin bussiliput koulumatkoja varten. Jouluna ja juhannuksena työntekijät saivat kymmenen kiloa sokeria. Alueella oli myös kaksi kauppaa. Viikonloppuisin pihaan tuotiin traktorilla halkoja ja kellariin vietiin iso jääpala ruokien säilyttämistä varten, koska jääkaappeja ei ollut”. Nykyajan työnantajilla (joillain harvoilla) ei taida olla edellisestä muuta kun sponssatut urheiluharrastukset. Isoisäni Gunnar oli töissä 1941-1967 Hopalla (Ford). Sielläkin työntekijöistä pidettiin hyvää huolta, vielä 80-luvulla lähetti toi kotiin ison joulukorin, siinä oli monenlaisia herkkuja, autovilttejä ym. Hämmentävintä oli kun faija oli ostamassa vuonna 1985 uutta autoa, Gunu oli silloin jo sairaalassa, mutta nimmari alle ja autokauppaan. Henkilökunta-alennus oli luokkaa 20%:tia laskettuna ”ovh”:ta. Auto (Ford Escort Ghia 1.6) tilattiin diileriltä, oli nuori myyjä ”äimän käkenä” kun hänelle tilausvahvistuksen käteen annoin, vanhakin meni vaihdossa hyvään hintaan. Jotenkin laskin että autosta maksettiin vain auton hinta ”satamassa” ja autovero?. mm. toimitusmaksu (rahastus) puuttui kokonaan. Pystyykö kuvausvuotta ajoittamaan linnunradaan kanjonin leveydestä?.
28.02.2019 21:06	Esa J. Rintamäki:	Eräs viimeisiä lanterniini- Ei:tä kulki 1950-luvun aikana Savon radan postijunissa. Näin kertoi rautatieläisten liiton historiikki.
28.02.2019 23:47	Jouni Halinen:	Tässä vielä lavettijuna sokeritehtaan radalla. https://www.youtube.com/watch?v=GIk7qAbj​GHw noin 3.40 min
01.03.2019 08:47	Kurt Ristniemi:	Katsotaanpa näitä ajoitusvinkkejä aikajärjestyksessä nuorimmasta vanhimpaan: Sokeritehtaan rakennnusten perusteella ajoittaminen on vaikeaa, sillä rakennuskanta muuttui jatkuvasti. Alue siirtyi Helsingin kaupungin haltuun syksyllä 1965. Seuraavana vuonna rakennukset purettiin pääkonttoria lukuunottamatta. Kuva on siis otettu ennen vuotta 1966. Vuoden 1956 ortokuvassa konepajan rakennus on jo purettu. Tässä kuvassa rakennus on yhä pystyssä. Kuva on siis otettu ennen vuotta 1956. Vuoden 1950 ortokuvassa aseman länsisiiven päädyn raiteiden välissä on katos tai makasiini, jota ei ole tässä kuvassa eikä vuoden 1943 ortokuvassa: https://kartta.hel.fi/link/6JENdq Kuva on siis otettu ennen vuotta 1950. Katettujen tavaravaunujen ovien merkinnät jäivät pois vuonna 1949. Tässä kuvassa kaikkien katettujen tavaravaunujen ovissa on merkinnät. Kuva on siis otettu ennen vuotta 1949. Vuoden 1943 raidekaaviossa aseman läntisin raide on merkitty roomalaisella numerolla VIII, mikä kaiketi tarkoittaa raiteen olevan henkilöliikenteen käytössä? http://www.vaunut.org/kuva/40500 Kaavio on kirjasesta, joka on painettu vuonna 1943. Raidejärjestys voi kuitenkin olla vanhempi. Tässä kuvassa raide on yhä tavaraliikenteen käytössä, joten kuva on ajalta ennen vuotta 1943. Matkustajavaunujen kattosilloista olisi hyvä löytää tietoa. Jossakin vaiheessahan sillat lyhennettiin tyngiksi? Olisi hyvä löytää tieto siitä, milloin kiitotavara siirtyi vanhalle veturitallille. Myös 'Radan varrella' -kirjan mukaan paikallisveturitalli muutettiin pikatavaramakasiiniksi 1930-luvulla. Tässähän läntisin raide on yhä tavaravaunujen käytössä. Kuva olisi siis viimeistään 1930-luvulta? Olisiko kuva siis 1930-luvulta?
01.03.2019 16:29	Petri Sallinen:	Kuvassa kattosillat ovat käytössä lähes kaikissa vaunutyypeissä, joihin niitä asennettiin. Niiden poistumisesta muistan nähneeni määräyksen — muistinvaraisesti heitän, että tämä tapahtui 1940-luvulla. Kaikki kuvassa näkyvät E(k)-vaunut ovat kattokalusteiden perusteella kaasuvalaistuja. Sähkövalaistuja Ek-vaunuja ryhdtyttiin rakentamaan muistaakseni vasta vuonna 1948. Koska vaunujen käyttö painottui pääkaupungin lähiliikenteeseen, uskoisin niitä näkyneen asemalla, mikäli niitä olisi ollut ylipäätään olemassa. Lanterniinikattoisia avosiltaisia telivaunuja on asemalla suhteellisen monta. Ajoittusta auttaisi, mikäli olisi olemassa tieto niiden poistumisesta kaupallisesta liikenteestä. En tiedä vastausta tähän. Aika monen vaunun päässä näkyy harmonikkapalkeiden asennusraudat. Siitä voisi olla apua ajoitukseen, mikäli olisi tieto niiden asentamisesta — minulla ei ole tai en muista. Mieluusti heitän arvaukseksi 1930-luvun lopun.
01.03.2019 18:34	Eljas Pölhö:	Näkyyköhän alkuperäisestä kuvasta onko matkustajavaunuissa 4- vai 5-numeroiset numerot. Se asettaisi rajan vuoteen 1931, joko ennen (vain 4-numeroisia vaunuja) tai jälkeen (uudelleen numeroidut Ei-vaunut 22001-22124). Alkuperäisen linkin kuva on liian pieni tähän tarkoitukseen. Kuvaajan nimi lienee kuitenkin väärin ottaen huomioon kuvan todennäköisen ajankohdan.
01.03.2019 20:48	Erkki Nuutio:	Tuoreesti asfaltoidut laiturit, erityisesti tuo lähes valkoisena kuultava. Eiköhän ole kohta tämän tapahtuman jälkeistä aikaa (1932) : http://www.vaunut.org/kuva/82209?kv=1930​&kv2=1935&paik=Helsinki+asema . Asemararakennuksen likaisuus ja vaunumaisemat muistuttavat läheisesti toisiaan.
02.03.2019 02:24	Reino Kalliomäki:	Vielä vähän voi ajoitusta tarkentaa horisontista: Kesäkuussa 1938 valmistunut stadionin torni puuttuu! Sokeritehtaan savupiippuja voi ortoilmakuvista tutkia varjojen perusteella. Historiikin (Finska Socker AB 1918 -1968, H-fors 1970) sivun 28 kuvassa näkyvä nelikulmmainen vanhin piippu näkyy vasemmalla. Kierrekoristeinen piippu tehdasalueen luoteiskulmassa on jo kadonnut v. 1943 ilmakuvassa. Kaikki neljä näkyvät vain v. 1932 kuvassa. Uusi voimalaitos tehtiin 1951, mistä alkaen oli vain yksi pitkä piippu. Asemalaitureiden valaistus säilyy sivujen kuvissa vuoteen 1964 asti kuvan kaltaisena, mutta 1920 - luvulla on mielestäni toisenlainen. Muutamissa kuvassa näkyvissä vaunujen numeroissa täytyy mielestäni olla 5 numeroa. Näin ajoitus kutistuisi välille 1931 - 1938.
02.03.2019 10:23	Erkki Nuutio:	Viarecta pienpainatteessa Kansalliskirjastossa vahvistetaan laiturien päällystys vuonna 1932 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpa​inate/binding/342991?page=1 Niin juuri tehdyn näköiset ovat kyseiset laiturit tässä kuvassa, että pidän vuotta 1932 todennäköisenä. Silloiset päällysteet olivat pääosin vaaleapintaisia.
02.03.2019 10:53	Kurt Ristniemi:	Vuosi 1932 on todella varhaisin mahdollinen kuvausajankohta, sillä silloin rautatiehallitus kunnostutti vanhat matalat lauta- ja nupukivipäällysteiset laiturit ja Viarecta asfaltoi ne hiekka-asfaltilla. Aiheesta on kuvasarja http://www.vaunut.org/sarja/2005 Kävin tunnistamaan kuvan vaunuja raide raireelta ja vaunu vaunulta, mutta luulen möhlineeni: Oletin nimittäin, että kaksi tuuletinriviä tarkoittaisi päivävaunua, eli tuuletinta joka istuinvälin kohdalla keskikäytävän molemmin puolin, ja yksi tuuletinrivi tarkoittaisi esim. makuuvaunua. Mutta olisivatko tuulettimet vain käytävän vai vain hyttien kohdalla? Kumpikin vaihtoehto tuntuu jotenkin oudolta.
02.03.2019 15:53	Pave Saarinen:	Tupila näyttää jo aika valmiilta. Päärakennus on otettu käyttöön vuonna 1930, ja muut rakennukset vuoteen 1938 mennessä. Sokeritehtaan korkea piippu valmistui joskus myöhemmin, ehkä 1951. Se oli hiukan stadikan tornia korkeampi. Lanterniini-katon nimitys oli myös skailetti.
02.03.2019 18:28	Esa J. Rintamäki:	Uudempaa sarjaa Ek-vaunuja (n:ot 1017 - 1116) rakennettiin vuosina 1944 - 1946. Vaunussa 1017 ilmoitettiin olevan Dalen-kaasuvalaistus, muut uudemmasta sarjasta olivat sähkövalaistuja.
24.11.2020 15:10	Tapio Keränen:	Kurt ei mainitse postivaunuja. Raiteella 1 kolmas vaunu kattokalusteiden perusteella voisi olla lyhyt postivaunu. Raiteella 3 ainakin seitsemäs vaunu on lanterniinikattoinen postivaunu. Kuudes vaunu voisi olla Fo. Raiteella 5 kolmas vaunu on avosillallinen postivaunu, katolla ruotsalais-amerikkalaiset tuulettimet. Neljäs vaunu on Fo.
24.11.2020 18:03	Erkki Nuutio:	Ihmettelen kokonaisten junanrunkojen suurta määrää asemalla. Onko suuri määrä väkeä eri puolilta Suomea kokoontunut suurtapahtumaan? Mieleen tulee esimerkiksi Talonpoikaismarssi kesällä 1930 kauniin sään sitä suosiessa. Osa marssijoista tuli ns. härkävaunuilla. Jos kyse olisi tästä, täytyisi laiturien vielä olla leveistä lankuista tehtyjä. Kuvan laiturit viittaavat mieluummin asfalttiin, eli kesään 1932, mutta lankunreunat eivät välttämättä näy kuvan erotuskyvyn puitteissa.
24.11.2020 18:18	Esa J. Rintamäki:	Erkki, talonpoikaismarssista puheen ollen, osa porukasta tuli siksi kaukaa, että tilausjunissa oli makuuvaunut. Esimerkiksi Vihtori Kosola itse tepasteli Töölön ratapihan sotilaslaiturilla. Voidaan siis olettaa, että osaa junista ei ohjattu suinkaan Hki pääaseman raiteille. Aika paljon marssijoita tuli myös autoilla.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!