02.03.2019 / Heinola
02.03.2019 Uusi piikkinen nykyisten turvamääräysten (!) mukainen aita, jonka tarkoitus on estää kävely lähellä rataa, ei paranna turvallisuutta Jyrängönvirran sillalla. Monilla asemilla juna voi kulkea 200 km/h muutaman senttimetrin etäisyydellä laiturista, silti riittää laituriin maalattu varoitusviiva. Tälle sillalle viivakin olisi ollut ehkä liioittelua.
Kommentit
| 12.03.2019 20:00 | Raimo Harju: | Tätä se kehitys on. | |
| 13.03.2019 18:11 | Teemu Saukkonen: | Onpa kyllä päättömästi laitettu aita. Miksei puoli metriä lähemmäs rataa? | |
| 14.03.2019 12:05 | Mikko Herpman: | Valitettavaa on aitausinnostus monin paikoin.. Vaikkapa sisävesikanavat tulevat myös mieleen. Valitettavasti kuva ei paljasta missä kohtaa Deeverin porras on suhteessa aitaan.. olisiko voinut olla lähempänä rataa.. tuo kulkukielletty kyltti lienee laitettu sladiin ettei portaat ainakaan siihen osu. | |
| 14.03.2019 12:53 | Robert Sand: | Jos aita olisi ollut lähempänä rataa ei ehkä olisi ollut tilaa junan henkilökunnalle poistua veturista. Hyvä ottaa huomioon myös tällaista jos vaikka veturiin/vaunustoon tulisi vika juuri sillan kohdalla. | |
| 14.03.2019 13:16 | Jukka Martio: | Robert on oikeilla jäljillä veturista poistumisen suhteen, sillä melko usein Heinolaan tulleen junan vaunut jätetään vaihtotöiden vuoksi linjalle vähän ennen siltaa. Veturista poistuminen on mukavampaa sillalle kuin sitä edeltävälle penkereelle. Tilaa tarvitaan kuitenkin vain kolmannes siitä, mitä nyt on tarjolla. Mitä merkkiin tulee, se voisi hyvin olla tavalliseen tapaan pystyssä ilman vaaraa portaisiin osumisesta, mutta ehkä tässä silti jonkinlaisesta varotoimesta on kyse. Varrellinen merkki olisi ainakin helpompi kävelijöiden ohittaa. |
|
| 14.03.2019 13:57 | Topi Lajunen: | Lisäksi on olemassa määräykset aukean tilan ulottumasta, joka etenkin linjaosuuksilla sisältää aika hyvin pelivaraa. | |
| 14.03.2019 17:50 | Vesa Höijer: | Kyllä joku jonain päivänä kävelee tuolla kielletyllä alueella. Jos sattuu juna samaan aikaan, saadaan nähdä törmääkö portaisiin vai ei. | |
| 14.03.2019 19:15 | Mika Hakala: | Oli miten oli. Jos jokun päivä meinaa joku vahingossa sillan kaiteen yli horjahtaa, on hänellä jalkansa vastapainona takakaiteelle todennäköisemmin estämässä tätä putoamista. Se toki riippuu pituudesta ja miten kropan paino sillan kaiteentason yllä sijoituu. | |
| 14.03.2019 20:06 | Juhani Pirttilahti: | Turun sillalla jalankulku kiellettiin aikoinaan, kun kulkureitin aita oli matala ja liian lähellä rataa. Ehtipä joku VR:n herra perustella asiaa junista roikkuvilla kettingeilläkin. | |
| 14.03.2019 22:39 | Jukka Martio: | On tuo vuodelta 1932 oleva aita sen verran korkea, ettei sen yli ainakaan kukaan alle 2-metrinen horjahtamalla putoa. | |
| 15.03.2019 07:04 | Kurt Ristniemi: | Niinkuin kuvatekstissä todetaan, aita on turvamääräysten määräämä. Päijät-Hämeessä näkyy olleen aiheesta juttu 15.12.2018: "Direktiivi iski Heinolan rautatiesillan kevytväylään". Juttu on avoin vain lehden tilaajille, joten itse en pääse näkemään, mitä direktiivi määrää. Jos joku pääsee jutun lukemaan, niin olisi mukava tietää, mitä se direktiivi oikein asiasta määrää. https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2505935 |
|
| 15.03.2019 11:09 | Petri P. Pentikäinen: | Olisiko hyväntahtoisella viranomaisella ajatus, että jos joku kansalainen kuitenkin kulkee tuolla väärällä puolella, siellä on tilaa riittävästi. Sen sijaan tuon sopivalla tuurilla ranteen aukaisevan teräväpiikkisen aitaversion käyttäminen ahtaan kevyen liikenteen väylän aitana ei ole kovin loppuun asti mietitty ratkaisu. | |
| 15.03.2019 12:16 | Pasi Utriainen: | Syy kaiteelle on varmaan se, että ihmisillä ei ole enää vastuuta omista tolloiluistaan vaan syy pyritään hakemaan ulkopuolisista tekijöistä. Jos tässä joku jää junan alle eikä direktiivien mukaista kaidetta ole, syy on sillan omistajan (Väylävirasto vai Heinolan kaupunki) ja käräjät korvausvaatimuksineen kutsuu. | |
| 15.03.2019 16:25 | Raimo Harju: | Vois lisätä vielä kyltin, jossa teksti, sillalla kulku omalla vastuulla. |