??.??.1927 / Töölön ratapiha, Helsinki asema
??.??.1927 Töitä vaunujen tunnistajille. Töölön ratapiha 1927. Kuva on rajattu Finnan suuremmasta kuvasta https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0024c3. Kuvan omistaja Helsingin kaupunginmuseo.
Kommentit
| 19.03.2019 08:01 | Teppo Niemi: | Gd, Gb, E, F Ga, Ok, Hd, Ge, Gg ovat helposti tunnistettavissa. Taitaapa löytyä myös kuvassa http://vaunut.org/kuva/71609 Tapio Keräsen piirustuksessa esiintyvä vaunukin, joskin tekstiasettelu on ilmeisesti muuttunut. Etualalla näkyy M, H ja Hdk vaunut peräkkäin. Aivan kun kuvassa olisi myös lavettivaunukin. Liekö kuvassa siis myös Töölön sokeritehtaan rataa... | |
| 19.03.2019 09:02 | Erkki Nuutio: | Mielestäni Töölöläinen lavettivaunu on lehtevästä puusta vähän pidemmälle, vajaan neljännes-kuvanleveyden verran tämän kuvan vasemmasta reunasta. Rata vieläpä näyttäisi jatkuvan kapeampana lavettivaunusta tännepäin. Mutta mihin ihmeessä kapean radan jatko sokeritehtaalle olisi piiloutunut? Loistavaa valokuvan terävyyttä. Voi finnan kuvaa voi suurennella miten vain. |
|
| 19.03.2019 11:18 | Kurt Ristniemi: | Mielenkiintoinen kuva, jossa riittää tutkimista. Yllättävin löytö lienee Gl-kalkkivaunu, korkealaitaisesta avonaisesta tavaravaunusta muunnettu kaarevalla sivuunkäännettävällä katolla varustettu vaunu. Lisäksi on muutama Gp-rikkavaunu ja pari Gi-ruumisvaunua valkeine risteineen oven kahta puolta. Ja onhan siellä vielä pari Ga-vaunua, joissa on jarrukoppi, vaikka jarrukoppien poistamisesta annettiin määräys jo vuonna 1911. Ja etualan halkolaanilla taitaa olla muutama L- tai HL-halkovaunu. Jos raiteet ovat vuoden 1923 raidekaavion mukaisesti ( http://vaunut.org/kuva/42736 ), niin sokeritehtaan raide on tuon etualan rakennuksen takana olevan puun takana olevista kolmesta raiteesta keskimmäinen. Se, jolla seisoo lavettivaunuja. Kapearaiteinen rata on siinä leveäraiteista raidetta matalammalla niin että lavettivaunuilla olevat kiskot ovat leveäraiteisen radan tasossa. Sokeritehtaan kapea raide kääntyy kaavion mukaan jyrkästi vasemmalle, mutta sitä ei kuvassa näy. Ilmeisesti tuossa rakennuksen vierellä vasemmalla on siis kumpare, jonka peittoon raide jää. Vuoden 1932 ilmakuva ei ole kovin tarkka, mutta siitä sokeritehtaan raiteen linjauksen näkee kokolailla hyvin: https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#9/60.1763/24.9348 |
|
| 19.03.2019 12:44 | Petri Sallinen: | Ha-vaunusta muutettu Gl näkyy kahdessa kohtaa (tästä on olemassa loistava Nyblinin ottama tyyppikuva — ilmeisesti vuoden 1912 historiikkia varten, mutta joka jäi käyttämättä). Ga-johdannaisista näkyy maitovaunu tai lihavaunu. Useita erilaisia F-sarjan vaunuja on tunnistettavissa, Ge-sarjan peltivuorattu matkatavaravaunu, K-sarjan vaunuja, kaasuvalaistuja E(k)-vaunuja on useita. Mp-sarjalaisia näkyy. Lanterniinikattoisia matkustajavaunuja siellä on myös — en ryhtynyt tarkemmin laskemaan ikkunoita. Em-sarjan makuuvaunukin taitaa olla. | |
| 19.03.2019 13:13 | Erkki Schoultz: | Kaisaniemen ravintola on paikallaan kuvan keskellä, mutta mikä oli siitä etelään sijaitseva valkoinen paviljonki, millä on tornimainen päätyosa? Kirjassa Valtionrautatiet (WSOY 1935) s. 212 sama rakennus näkyy aidan vieressä puiston puolella, mutta tämän kirjoittajalla ei ole siitä mitään muistikuvaa, ne kun alkavat tarkemmin vasta vuodesta 1939. Milloin lienee purettu kun ilmakuvassakaan sitä ei ole, mutta Kaisaniemen lammikko on jo muuttunut betoniammeeksi? | |
| 19.03.2019 13:18 | Kurt Ristniemi: | Kuvan oikeassa reunassa oleva pitkä vaalea rakennus kupolikattoineen on Kaisaniemen keilarata. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000c0 |
|
| 19.03.2019 14:30 | Pave Saarinen: | Kuvasta saa kivasti yksityiskohtaisia osia esille ja vielä alkuperäistä hieman parannellen kuvaa käsittelemällä, joita en nyt tähän laita, paljon kuitenkin. Itse huomasin esim. lukemattomia vainajan kuljetusvaunuja. | |
| 19.03.2019 15:26 | Kurt Ristniemi: | Ja onhan siellä jokunen Gt-kalkkivaunukin, valkoisine seinäkolmioineen; Sekä vanhempaa mallia, jossa on ulkopuolinen runko ja sisäpuolinen vaakasuora seinälaudoitus, että uudempaa mallia (ns. Ga-tyyppi), jossa on ulkopuolinen pystysuora seinälaudoitus. Mutta missä mahtavat olla Pave Saarisen näkemät lukemattomat "vainajan kuljetusvaunut". Itse näen vain kaksi Gi-ruumisvaunua. Niitä ei noihin aikoihin kovin monta edes ollut. Vuonna 1924 3 kpl ja vuonna 1930 4 kpl. |
|
| 19.03.2019 15:48 | Petri Sallinen: | Kaksi I-sarjan vaunua lastattuina näkyy myös kuvassa ynnä todennököisesti kolmiakselinen F-vaunu. | |
| 19.03.2019 18:11 | Tapio Keränen: | Kuvan oikeassa laidassa Ek (E)- vaunun ja Em-vaunun välissä taitaa olla 12 m pitkä höyrykattilavaunu sarjaa Gå. Savupiippu on taitettu pitkälleen katolle. Vaunun telit taitavat erottua kuvasta. | |
| 19.03.2019 18:13 | Tapio Keränen: | Upea kuva menneiltä ajoilta! | |
| 19.03.2019 18:36 | Markku Liira: | Kuva on ilmeisesti otettu Kansallismuseon tornista. | |
| 20.03.2019 11:11 | Kurt Ristniemi: | Sokeritehtaan raide ja tehtaan veturi lastattuine lavettivaunuineen lastauspaikalla näkyvät Kasallismuseon tornista otetussa kuvassa https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000o1 Kuva on ilmeisesti vanhempi kuin tämä kuva. Ja selvästi epätarkempi, joten siitä ei juurikaan kannattane vaunuja tunnistaa. |
|
| 22.03.2019 18:43 | Tapio Keränen: | Olen yrittänyt keksiä, mikä laite on kolmen lumiauran edessä tuuhean vaahteran oikealla puolella. En vielä ole äkännyt. | |
| 22.03.2019 18:59 | Erkki Nuutio: | Tuoreessa maalissa kiiltelevät kaksiakseliset 3.lk E/Ek -päivävaunut vuosilta 1925-26 osuvat hyvin ajoitukseen vuodelle 1927. | |
| 22.03.2019 19:11 | Markku Liira: | Voisiko kyseessä olla joku tämän kuvan http://vaunut.org/kuva/123019?t=mittausvaunu kaltainen mittauslaite? | |
| 22.03.2019 19:39 | John Lindroth: | Näkyy myös neliakselinen lanterniinikattoinen avosillallinen matkustajavaunu . | |
| 22.03.2019 19:59 | John Lindroth: | Ehdotus Tapsan kysymykseen voisi olla pengerhöylä joka nostettu kuljetusasentoon? | |
| 22.03.2019 20:33 | Tapio Keränen: | Oikeassa laidassa näkyy lanterniinikattoinen makuuvaunu, jossa on umpieteiset, samalla raiteella Gå:n kanssa. | |
| 22.03.2019 20:45 | John Lindroth: | Kun katsoo kuvassa näkyviä M vaunuja,niiden väri? Onko ne ruskeita tai ehkä harmaita?Lisäksi huomioidaan VR1 Kana vielä hiilipiipulla! | |
| 23.03.2019 12:25 | Kurt Ristniemi: | Alunperin hiekka(/sora/sepeli)vaunuiksi ensimmäisella 50-vuotisjaksolla rakennetut vaunut tervattiin puutervalla. Niitä ei ts. lainkaan maalattu. - Avoimet tavaravaunut maalattiin vihreiksi ja niiden lattiat tervattiin. Myöhemmästä ajasta en tähän hätään löydä tietoa. |
|
| 23.03.2019 22:54 | John Lindroth: | Kurt,kiitos,tätä en ollut aiemmin tiennyt!Nämä väritys asiat on aina mielenkiintoisia! | |
| 04.04.2019 17:16 | Tomi Hämäläinen: | Sokeritehtaan veturi näkyy paremmin samassa paikassa otetussa Helsingin kaupunginmuseon kuvassa: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=rautatie&page=799 | |
| 05.04.2019 09:51 | Erkki Nuutio: | Aivan oikein. Näkyy myös Töölön- ja Eläintarhanlahden sillan rakenne - paaluja on juntattu sikin sokin savipohjaan. Kuvien osoite näyttää olevan dynaaminen. Äsken se oli https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=rautatie&page=805 . Selkeä kuva on Brander-laatua jo 111 vuoden takuulla. |
|
| 05.04.2019 11:23 | Kurt Ristniemi: | Helsinkikuvien osoitesysteemi on hiukan hankala; siinä ei välttämättä ole jokaiselle kuvalle yhtä omaa osoitetta. Niinpä linkit menevät haun kautta, ja silloin osuminen on riipuvainen siitä, kuinka tarkasti hakuavaimet kohteen rajaavat. Tuollainen vain yhteen laajaan hakusanaan perustuva haku on hyvin riskialtis. Tuon Branderin vuoden 1908 kuvan osuva hakuosoite on esim. https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N354%20brander&page=1 Kuvan tunniste N354 ei yksinään ole yksiselitteinen, joten tarvitaan esim. kuvaajatieto avuksi. Branderin kuvassa näkyvä paalutus ei ole sillan rakennetta, vaan Töölön pankin (Töölön vallin) tukirakenne, jonka päälle on jo rakennettu uusi raide, ja joka odottaa täyttämistä kivillä ja soralla ym. Raiteella seisoo hiekkavaunuja ja näyttää siltä, että niiden kohdalla on jo penkan reunaa siistitty hiekalla tai soralla. |