??.??.1918 / Pasila
??.??.1918 Helsingin kaupunginmuseon kuvatekstin mukaan "saksalaiset sotilaat etenevät resiinoilla rataa pitkin kohti Pasilaa" (po. kohti Fredriksbergiä). Sotilaat ajavat rannikkorataa, joka on vielä yksiraiteinen. He ovat kallioleikkauksessa, jossa on vaihde oikealle. Oliko rannikkoradalla Fredriksbergin lähellä muita tällaisia paikkoja kuin liittymä päärataan? Oliko rannikkoradalta siis jo yksiraiteisena aikana liittymät Fredriksbergin ratapihalle sekä länsireunalle että itäreunalle? Ovatko 1910-luvun kartat oikeassa esittäessään rannikkoradalta raiteen ratapihan yli (raideristeyksinä?) Pasilan tulevalle uudelle asemalle? http://vaunut.org/kuva/131834 Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma
Kommentit
| 27.03.2019 09:19 | Kurt Ristniemi: | Tämän valokuvan ottaminen taitaa näkyä filmissä 'Deutsche Hilfe für Finnland' kohdassa 4:57 https://www.elonet.fi/fi/elokuva/105531 Valitettavasti kuvauspaikka ei siitäkään selviä. |
|
| 27.03.2019 10:30 | Teppo Niemi: | Eikös http://vaunut.org/kuva/131711 kuvan tekstissä kerrota "Tämän kuvan näkymän perustella vaikuttaa siltä, että rantaradan linjausta muutettiin kahteen kertaan: - Kun rata muutettiin kaksiraiteiseksi ratalinja vedettiin tiukemmin etelään ja ilmeisesti aiempaa lännemmäksi Fredriksbergin asemalla. Vanha yksiraiteinen ratalinja näkyy raiteettomana kuvan keskialalla. " Eli tuossa kuvassa käytössä oleva raide (siis jota resiinat kulkevat) on alkuperäinen rantaradan linjaus joka linkin kuvassa näkyy kuvan keskialalla raiteettomana. Ja tuo poikkeavalle raiteelle kulkeva linjaus (joka filminpätkässä näkyvien kiskojen perusteella ei olisi käytössä) olisi tuo kaksiraiteiseksi muutettaessa tehty linjaus. |
|
| 27.03.2019 13:52 | Reijo Salminen: | Voisikohan päivä olla 12.4.1918? Toisessa resiinassa näyttäisi olevan valkoisia mukana, ja ainakin tämän linkin mukaan 11.4. käytiin taisteluita vain Espoossa ja seuraavana aamuna jatkettiin Mannerheimintietä eli oliko se tuohon aikaan Heikinkatua pitkin ja Pasilasta eli Fredriksbergistä. Varjoista voi päätellä sitten kellonajan, joka minusta on aika liki keskipäivä joten olisikohan tässä tulossa täydennyksiä ko. päivänä? Toinen vaihtoehto että joukkoja on tulossa 11.4. Fredriksbergiin valmistautumaan seuraavan aamun hyökkäykseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_valtaus Ja voihan koko homma olla jälkikäteen lavastettu, jolloin päivä voi olla mitä tahansa. |
|
| 28.03.2019 21:16 | Jorma Rauhala: | Eivät nuo saksalaiset filmit ja valokuvat ole lavastettuja. Ovat sikäläisten "TK-kuvaajien" dokumentaatiota tapahtumien kulusta. Kuvaajat seurasivat sotilasryhmän mukana nurkumatta. | |
| 29.03.2019 08:16 | Reijo Salminen: | Tuolla laittamassani linkissä oli vaan viittaus tähän kuvaan: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Baltic_Sea_Division_Ladug%C3%A5rden.jpg Missä ihmeessä tuo raitiopysäkki on ollut? Ainakin tuo kuva pitäisi olla lavastettu. Toiseksi, minulla on skannattuna kulkulupa, jolla tietojeni mukaan on lähdetty viimeisellä punaisesta Helsingistä lähteneellä junalla, tietysti päärataa pitkin. Paperi on päivätty myönnetyksi 10.4. Lammilla, ja paperin takana on Helsingin järjestyslaitos - ensi piiri, leima ja päiväys 11.4.1918, tuo resiinakolonna ei varmaankaan kohdannut kyseistä junaa koskapa se pääsi jatkamaan matkaa pohjoiseen, juna lienee lähtenyt Helsingistä 11.4. illalla, Tikkurilassa sitten taisteltiin 12.4. ja sieltä pakeni 3 junaa punaisia kyydissä tuon linkin mukaan. |
|
| 29.03.2019 10:48 | Jorma Rauhala: | Raitiotie ylitys on Haagan linjan päätepysäkin tuntumassa. Ei ole syytä uskoa lavastetuksi, miksi olisi? | |
| 29.03.2019 12:29 | Kurt Ristniemi: | 'Taistelukuvat' ovat usein jälkikäteen lavastettuja. Vaikka olivatkin TK-kuvaajien ottamia. Näin on aina ollut ja kaikissa armeijoissa. Toki aitoja tilannekuviakin on, mutta usein tilanne on jouduttu lavastamaan jälkikäteen, jotta siitä on saatu kuvia. | |
| 29.03.2019 12:52 | Reijo Salminen: | Voihan kuva olla aitokin, mutta sen tekstissä sanotaan sen olevan lavastettu. Kai siihen jokin perustelu on olemassa. |