??.??.1915 'Kartta Helsingin kaupungista ja sille kuuluvista alueista 1915' näyttää kenen maiden läpi rannikkorata Helsingin seudulla vedettin ja missä kaupungin raja tuolloin oli. Kaupungin raja on merkitty helminauha-viivalla ja kaavoitetun alueen raja vinoviivoituksella. Kellanrusehtavat alueet ovat kaupungille lahjoitettuja alueita ja vihervänharmaat kaupungin ostamia alueita. Fredriksbergin tila, jonka läpi rata linjattiin, on Pikku-Huopalahden kylän puolella Helsingin pitäjässä, ja kartalla paljolti jo valtion omistuksessa. Vuonna 1909 valtio lunasti Meteorologiselle päälaitokselle Fredriksbergin tilasta lähes 10 hehtaarin määräalan, jolle rakennettiin vuonna 1910 valmistunut ilmatieteen havaintoasema ja magneettinen obervatorio, Ilmalan leija-asema. Vuonna 1920 Helsingin pitäjästä erotettiin Huopalahden kunta, johon myös Ilmala kuului. Huopalahden kunta liitettiin Helsingin kaupunkiin 1.1.1946 suuressa alueliitoksessa. Böhlen tilan kaupunki osti vuona 1912. Sen kaakkoispäätyyn oli tuolloin jo syntynyt Pasilan huvilakupunki (Fredriksbergin huvilakaupunki). Vuoden 1910 osoitekartassa tilan nimi on Pasilan tila. Ennen Böhlen tilan alueen liittämistä kaupunkiin Pasilan puutarhakaupunki oli tiukasti tilan rajojen sisällä. Tällä kartalla Pasilan etukaupunki on jo lajentunut tilan rajojen yli etelään ja itään karttaan piirretyn viivan rajaamalle alueelle.
Kommentit
| 30.03.2019 08:30 | Reijo Salminen: | Ai tuosta Grejuksen tilasta tulee Reijolankadun (Grejusgatan) nimi, olenkin ihmetellyt mikä sen tausta oikein on. Näin siis oletan. Tila siis oli lahjoitettu kaupungille joten ei hassumpi tapa kiittää nimeämällä katu sen mukaan. | |
| 30.03.2019 10:12 | Kurt Ristniemi: | Böhle - Pasila, Karl Pasilan mukaan; Grejus - Reijola; Gumtäckt - Kumpula. Reijola on nykyisin läntisen suurpiirin peruspiiri, johon kuuluvat osa-alueet Ruskeasuo, Laakso ja Meilahti. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_jako |
|
| 30.03.2019 21:10 | Juhana Nordlund: | Reijola-nimi muuten esiintyi yhden pysäkin / aseman nimenä Helsingin metrotoimikunnan vuoden 1963 kartalla. Mannerheimintien käytävässä kulkevan esikaupunkiradan pysäkkejä olivat mm. Töölöntulli, Kuusitie, Tilkka, Ruskeasuo ja sitten tuli Reijola. Kartalla Reijola on sijoitettuna heti nykyisen Hakamäentien ylityksen jälkeen Hämeenlinnanväylän länsipuolelle paikkaan, jossa nykyäänkään ei ole muuta kuin puisto ja puro, nykyinen Haaganpuro, aiempi Mätäpuro. Sen jälkeen rata kartalla sukelsi maan alle ja meni tunnelissa kohti nykyistä Eliel Saarisen tietä ja seuraten tämän tien läntisimmän osan linjauksen mukaisesti (mainittua tietä ei tietenkään tuolloin ollut olemasa) Huopalahden rautatieaseman alle, jossa olisi ollut Huopalahti-niminen metropysäkki. Sen jälkeen rata nousi nykyisen Alppiruusupuiston tienoilla maan pinnalle suuntautuen Pohjois-Haagan itäisintä laitaa kohti. Huopalahden pysäkin jälkeiset pysähtymispaikat tuolla kartalla olivat Ilkantie ja Pohjois-Haaga. Mutta ei tästä tämän enempää tässä yhteydessä, Reijola nyt vaan toi mieleen tämän rataosan nk. Castrénin metron verkostosta. Lähde: Helsingin Pitäjä 2001 Helsinge, ISSN-0358-6529, Minne metro kuljettaa? |